Mä leikkasin poikani hiukset n. viikko sitten ja ehkei ollut parhain mahdollinen lopputulos, mutta onpahan hiukset pois silmiltä ja äkkiä ne kuitenkin kasvaa takaisin.
Vein eilen pojan anopille hoitoon peläten pahinta. Yllätyksekseni ei tällä kertaa kommentoinut eikä huomauttanut huonosti leikatusta tukasta. Niinkuin yleensä.
Tällä kertaa hän oli sitten itse ominpäin leikannut pojan tukan siistimmäksi ja todella ohueksi. Pojalla on ihana paksu tukka.
Anoppi siinä vaan hehkutti, kuinka ihana tukka nyt on ja enemmän siisti ja isomman pojan tukka kuin aamulla.
Mä tyrmistyin ja menin sanattomaksi. Mä en kyennyt sanomaan mitään, koska anoppi loukkaantuu tosi pienestä.
Olen kiitollinen kuitenkin, että tukka on nyt siisti, mutta toi asenne mua raivostuttaa. Ja kuitenkin omin luvin leikkasi MUN lapsen tukan.
Miten te suhtautuisitte?
Vein eilen pojan anopille hoitoon peläten pahinta. Yllätyksekseni ei tällä kertaa kommentoinut eikä huomauttanut huonosti leikatusta tukasta. Niinkuin yleensä.
Tällä kertaa hän oli sitten itse ominpäin leikannut pojan tukan siistimmäksi ja todella ohueksi. Pojalla on ihana paksu tukka.
Anoppi siinä vaan hehkutti, kuinka ihana tukka nyt on ja enemmän siisti ja isomman pojan tukka kuin aamulla.
Mä tyrmistyin ja menin sanattomaksi. Mä en kyennyt sanomaan mitään, koska anoppi loukkaantuu tosi pienestä.
Olen kiitollinen kuitenkin, että tukka on nyt siisti, mutta toi asenne mua raivostuttaa. Ja kuitenkin omin luvin leikkasi MUN lapsen tukan.
Miten te suhtautuisitte?