Miten ratkaisisit hoitajapulan?

  • Viestiketjun aloittaja Pelkkänä silmänä
  • Ensimmäinen viesti
vierailija

HOITAJAPULA on kaksinkertaistunut Suomessa kahdessa vuodessa
, ilmoittaa julkisen alan eläkevakuuttaja Keva. Sen tuoreen selvityksen mukaan koko maassa tarvittaisiin nyt yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa, kun vielä vuonna 2021 sairaanhoitajien vajeeksi laskettiin 8 000.

Suhteessa vielä huonompi on lähihoitajien henkilöstötilanteen muutos. Lähihoitajia arvioidaan tällä hetkellä puuttuvan 8 800, kun toissa vuonna vaje oli noin 740.



Jotenkin heräsin tähän, miksi näin iso vaje on yiipäätään tullut? Tämä on kaupungin kokoinen määrä ammattiosaajia, jotka puuttuvat.
Eläköityminen ei nyt selitä tätä. Ja tätä vajetta ei nyt muutamalla lisäshopiskelijalla paikata, koska opiskelut eivät enää houkuta entiseen tapaan. Ei siis ole tulossakaan hoitajia. Ei enää kiinnosta.
Hoitajat vaihtavat alaa sekä ottavat pois varmuuden vuoksi Valvirasta oikeudet.

Korona on ollut älyttömän haasteellista hoitoalalla ja stressaavaa, sitä ei ymmärrä jos ei ole ollut siinä eturintamassa.
Aluksi ohjeita tuli sähköposti täyteen ja ohjeet vaihtuivat yhtä tiuhaan. Suojavarusteiden puute aluksi stressasi.
Ja ne päällä oli myös erittäin haastavaa työskennellä, taukojahan ei pystynyt kuitenkaan pitämään ja varusteiden pukeminen oikein vei aikaa.

Hoitajat sairastuivat itse koronaan sekä osa pitkäaikaiskoronasairauteen , osa on yhä työkyvyttömiä sen takia että on tehnyt työtään, jota ei mitenkään tunnuta arvostettavan tässä meidän yhteiskunnassamme.
"Ahneet hoitajat" vaatimassa lisää liksaa.

Hoitovelka painaa koronan takia koko terveydenhuoltoalaa, hammashuolto, leikkaus ym hoitojonot. Eivätkä ne siis mitenkään etene, koska ei ole niitä hoitajia siellä leikkaussaleihin saatu vaan ne on sen takia suljettu.

Saas nähdä, miten asiat järjestävät niin ettei Sote uppoa koko maassa ilman hoitajien liksojen nostamista.
muutamien hoiva-avustajien tuominen Suomeen ulkomailta ei nyt oikein riitä paikkaamaan tuhansien hoitajien vajetta.
 
vierailija
sihteeriköt takasin ja heti, eihän siinä ole mitään järkeä että lääkäri toimii itsensä sihteerinä

jos kymppitonnin liksalla olevalle lääkärille palkattais sihteerikkö kahhn tonnin liksalla niin lääkäri kerkeäsi hoitaa kolminkertaisen määrän potilaita
Hoitajat ja lääkärit myös itse usein järjestävät eri verkostojen kanssa neuvotteluja, on nopeampaa tehdä itse koska voi itse vaikuttaa ja muuttaa omaa kalenteriaan joustavasti.
Sihteeri olisi tätä varten, mutta ennen kuin hänelle asian viet hänen kalenteriinsa, osallistujat ja kaikki mahdolliset reunaehtoineen, on melkein jo ehditty pitää palaveri ennen kuin sihteeri on ehtinyt asian viemään edes eteenpäin.


No tätä samaa tukihenkilöstön vähentämistä on muuallakin terveydenhuoltoalalla.
Eli vanhusten hoitolaitoksissa, saattaa olla erikseen siivouspalvelu ostettuna.
Sh ja lh hoitavat ehkä kuitenkin vanhusten ruokahuollon alusta loppuun. eli hakevat ruokakärryt, astiat pöytiin, sen jälkeen tiskataan tai kärryyn takaisin ruokahuollon huollettavaksi.
Siivousta ei ole välttämättä viikonloppuisin eli hoitajat hoitavat akuutit siivoushommat ja ruokahuollon nyt ainakin.
Itse aikoinaan sh:na hoidin myös vanhusten pyykkien pesut, kuivat kaappeihin. Vanhusten perushoidot, virkistysjutut, suihkutukset, lääkehoidot. Ja aamupesuja tehdessä piti vielä se roskiskin tyhjentää, ettei jäänyt laitoshuoltajalle liikaa töitä tehtäväksi. " kaikki tekee kaikkea" oli motto, olit sitten laitoshuoltaja, sairaanhoitaja tai perushoitaja.
 
vierailija
Pitäisikö sun mielestä siis hoitajan alunperin hyväksyä että joutuu tehdä ylitöitä koska se vaan "kuuluu"hoitotyöhön? Tai pitää useampaa keikkapaikkaa.
Musta nimenomaan järjestelmää pitäisi muuttaa ettei hoitajien tarvii itseään uuvuttaa vaan normityö, on sitten vuorotyö tai päivätyö riittäisi kunnon palkkaan enkä tarkoita huippupalkkoja mutta tärkeästä työstä kunnon palkka.
Pitäisi hyväksyä, että joutuu tekemään vuorotyötä ja vuorolisät ovat ihan olennainen osa palkkaa. Jos lähtee alalle ajatuksella, että tekee pelkkää päivää, niin sitten on ymmärrettävä, että se se näkyy ansiotasossa. Jos sitä ei ymmärrä tai hyväksy, niin sitten on väärällä alalla.

Hoitajien palkkoja pitäisi nostaa jo ihan sen takia, että meillä on hoitajapulaa. Sellaisessa tilanteessa palkkojen on joustettava ylöspäin. Oikea palkkataso löytyisi lopulta markkinoilta. Sitten jos yhteiskuntana meillä ei ole varaa maksaa, niin se on eri keskustelun paikka, että mille tasolle terveydenhoitopalvelut säädetään.
 
vierailija
Hoitoala on ollut otsikoissa jo hyvän tovin ja omaa tulevaisuuttaan pohtivaa nuorisoa esim. meillä kotona kun kuuntelee niin puhe on sen tyylistä et "en ikinä hakeutuis hoitoalalle, karmein työ ikinä."
Ala ei oikein houkuttele nykynuoria puoleensa. Julkinen negatiivinen riepottelu on saanut aikaan sen ettei ala ole puoleensavetävä nuorisolle vaikkei nämä nuoret tiedä edes työnsisällöstä mitään. Kun kysyy mitä luulet hoitajan tekevän niin kyse on pelkästä perseen pesusta kuulemma. Hoitotyö koostuu paljon muustakin mitä ei osata edes ajatellakaan. Kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa on hoitotyön suola josta lähdetään liikkeelle.
Itse hoitajana olen tehnyt hoitotyötä eri yksiköissä ja nähnyt muutoksen mitä aika on tuonut tullessaan. Eikä se minustakaan kovin ruusuiselta näytä nykypäivänä.
Hoitotyöstä syö nykypäivänä ison osan kirjaaminen ja se aika on pois asiakkaalta. On tuhlattu suuret summat "hienoihin" potilasjärjestelmiin jotka eivät toimi ja vaativat päivittämistä vähän väliä.
Työn ohella kirjaaminen esim. kotihoidossa on vihoviimeistä. Asiakkaalla käynti voi olla kerran viikossa tapahtuva ja mahdollisesti ainut ihmiskontakti vanhukselle viikon aikana ja siinä samassa aikataulutetun käynnin aikana täytyy kirjaaminen hoitaa vaikka kyseisellä asiakkaalla olisi tarvetta kontaktille. Jotkut asiakaskäynnit on mitoitettu 15min mittaisiksi ja siinä ajassa suunniteltu aamupalan teko, lääkkeiden anto ja esim. tukisukkien laitto jalkoihin. Siirtymiset paikasta toiseen harvoin huomioitu oikein ja tukka putkella mennään paikasta toiseen. Yllättäviin muutoksiin ei yksinkertaisesti ole varaa päivän kulussa. Niinkuin esimerkiksi sellaiseen jossa asiakkaan luona ollessa huomaat että jääkaappi on tyhjä kun viikottainen ruokatilaus ei ole syystä tai toisesta asiakkaalle tullut. Puolessa tunnissa etsit kaapeista mitä löytyy ja kaavit kasaan "herkullisen" lounaan ja hoidat samalla ruokatilaus ongelman ja huolehdit lääkkeidenannon. Arvata saattaa että päivän aikataulut ovat kusseet jo hyvän aikaa ja kiukkupuheluita alkaa sadella. Mitään hyvän mielen työtähän se enää ei ole kun vitutuskäyrä nousee samaa rataa kiireen kanssa.
Mutta koskaan asiakkaaseen omaa turhautumista en ole kohdistanut enkä kohdista.
Työolot on ne jotka ahdistaa eniten, niihin se muutos pitäisi saada.
En koe että sadan euron tai parinkaan sadan euron palkan korotus piristäisi mua yhtään sen enempää kuin nykyisellä palkallakaan kun työolosuhteet on niin syvältä. Raha ei saa mua voimaan paremmin tai olemaan se "reipas" hoitaja. Toki siitä voi apua olla arkeen mutta ei se muuta työolosuhteita mihinkään.
 
vierailija
Päästäisin ne työttömät jotka haluavat vaihtaa alaa kouluttautumaan hoitajiksi. Väitän että ongelma hoituisi vuodessa. Meillä kun uudelleen koulutus yleensäkin on päättäjille myrkkyä. Kamalaahan se olisi jos suomalaiset olisivat kykeneviä useampaan ammattiin. Unohtaisi at kuka käskee ja kenelle pitää nöyristellä.
 
vierailija
Päästäisin ne työttömät jotka haluavat vaihtaa alaa kouluttautumaan hoitajiksi. Väitän että ongelma hoituisi vuodessa. Meillä kun uudelleen koulutus yleensäkin on päättäjille myrkkyä. Kamalaahan se olisi jos suomalaiset olisivat kykeneviä useampaan ammattiin. Unohtaisi at kuka käskee ja kenelle pitää nöyristellä.
En ymmärrä lainkaan mitä ed tarkoittaa. Ei ole mitään estettä aikuisena pyrkiä opiskelemaan ja vaihtaa alaa. Sanoin itseni irti edellisestä työpaikasta kun kävin pyrkimässä lähihoitajakoulutukseen ja pääsin sisään. Opiskelun aikana on jo mahdollista heittää keikkaa ja saada lisätuloja. Jos siis on haluja lähteä terveydenhuollon pariin työskentelemään niin pyrkimään ja opiskelemaan alaa.
 
vierailija
Pitäisikö sun mielestä siis hoitajan alunperin hyväksyä että joutuu tehdä ylitöitä koska se vaan "kuuluu"hoitotyöhön? Tai pitää useampaa keikkapaikkaa.
Musta nimenomaan järjestelmää pitäisi muuttaa ettei hoitajien tarvii itseään uuvuttaa vaan normityö, on sitten vuorotyö tai päivätyö riittäisi kunnon palkkaan enkä tarkoita huippupalkkoja mutta tärkeästä työstä kunnon palkka.
Näinpä. se ylitöiden tekeminen ja oman työn ohessa keikkailu kun oikeasti on todella raskasta pidemmän päälle ja näkyy sitten jossakin vaiheessa lääkevirheinä, sairauslomina, työsuorituksen(eli hoidon tason) laskuna kun mennään siitä missä aita on matalin.

hoitajien palkkauksesta kun puhutaan, pitäisi kyllä eritella ihan alkuun se, että lähihoitajalla ja sairaanhoitajalla palkoissa on edelleen todella iso ero. Lähihoitajan palkalla et ilman ylitöitä ja keikkailua elä pääkaupunkiseudulla jossa myös tällä hetkellä se lähihoitajapula on todella paha. Yksittäisen hoitajan kannattaa muuttaa jonnekin halvempaan paikkaan jossa lähes koko palkka ei mene asumiseen.
 
vierailija
hoitajien palkkauksesta kun puhutaan, pitäisi kyllä eritella ihan alkuun se, että lähihoitajalla ja sairaanhoitajalla palkoissa on edelleen todella iso ero. Lähihoitajan palkalla et ilman ylitöitä ja keikkailua elä pääkaupunkiseudulla jossa myös tällä hetkellä se lähihoitajapula on todella paha. Yksittäisen hoitajan kannattaa muuttaa jonnekin halvempaan paikkaan jossa lähes koko palkka ei mene asumiseen.
Tämä on pääkaupunkiseudun ongelma ihan yleisesti ja hyvin monella alalla. Jostain syystä tosi moni skippaa sen faktan ajatuksissaan koko ajan, että siinä on oikeasti aika iso ero maksaako sinkku 300 euroa kuukaudessa enemmän tai vähemmän asumisestaan. Suurimmassa osassa duuneja kun se peruspalkka varsinkaan ei ole 300 euroa parempi kuukaudessa (tai siis enemmän koska verot) vain sen takia, että asuu Hauhon sijaan Helsingissä. Ja sitten toinen asia samaan liittyen on elämisen laatu. Se maalaisserkku voi koska tahansa halutessaan lyödä sen saman 300 euroa enemmän asumiseensa ja nostaa asumisen laatua huomattavasti, mutta kaupunkiserkun budjetti tulee täyteen jo siitä räkäisestä lähiökämpästä eikä siitä enää nosteta yhtään mihinkään ilman jatkuvia ylitöitä ja sunnuntaikeikkaa.
 
vierailija
Hoitajapula taitaa ratketa ihan itsestään.
esim.
Helsingin kaupunki maksaa lähihoitajille hieman yli 2300 e ja sairaanhoitajille 2700-2800 e kuussa.
Keusote näemmä maksaa lähihoitajille hieman yli 2500 e ja sairaanhoitajille hieman yli 3000 e peruspalkkana.
Keusoten alueella on halvemmat asunnot kuin Helsingissä.
 
vierailija
Helsingin kaupunki maksaa lähihoitajille hieman yli 2300 e ja sairaanhoitajille 2700-2800 e kuussa.
Keusote näemmä maksaa lähihoitajille hieman yli 2500 e ja sairaanhoitajille hieman yli 3000 e peruspalkkana.
Keusoten alueella on halvemmat asunnot kuin Helsingissä.
Jostain syystä ihmiset haluavat asumaan Helsinkiin. En tiedä missä Keusote on (on taas niin tyhmästi nimetty, että tekisi jo sen takia mieli hirttäytyä), mutta oletettavasti sieltäkin nuoret hinkuvat "suureen maailmaan" eli savolaisten pääkaupunkiin Suomenlahden rannalla.
 
vierailija
Jos meillä oltaisiin tosissaan sen suhteen, että hoitajapula pitää ratkaista tuomalla ulkomailta hoitajia Suomeen, valtio perustaisi hoitoalan koulutuskeskuksen (ammatti- ja ammattikorkeakoulu) suoraan johonkin valittuun lähtömaahan. Toivoa sopii, että se olisi korkean kansallisen äo:n ja kotoutumista tukevan kulttuurin maa, mutta Suomen ollessa kyseessä virkamiehet tietenkin valitsisivat jonkun romahtaneen valtion. Mutta se on eri spekulaation paikka.

Tuossa koulutuskeskuksessa tarjottaisiin suora opintopolku suomalaiseen hoitoalan tutkintoon ja sen lisäksi laajasti kieli- ja kulttuurikoulutusta alkaen jo hyvinkin nuorista lapsista. Miksei sinne voisi perustaa suomalaista mallikouluakin, jossa opiskeltaisiin suomeksi suomalaisten opettajien johdolla päiväkodista alkaen. Rahoitus voisi tulla kehitysavun budjetista eli mitään lisämenoja tuo ratkaisu ei tuottaisi ja budjetti riittäisi ihan mihin tahansa. Mm. maksamaan huippuliksaa ja hulppeat asunnot opettajille.

Tuollainen koulu voisi tuottaa helposti 5000-10000 täysin kelpoista ja suomea puhuvaa hoitajaa vuodessa kunhan toiminta olisi vakiintunut (täytyy muistaa, että budjettirajoitteita ei olisi koska kyse on kehitysavusta). Sisäänpääsykriteerit olisivat tiukat ja mieluusti sisältäisivät älykkyystestauksen niin, että hyväksytyt opiskelijat olisivat kaikin puolin priimaa opiskelija- ja työntekijämateriaalia.
 
  • Tykkää
Reactions: m1es

Yhteistyössä