miten raskaaksi?

elikkä olen 21vuotias nainen ja olemme yrittäneet mieheni kanssa tammikuusta asti lasta. tulosta ei ole näkynyt tähän mennessä. tein vuonna -08 keväällä abortin kun kuulin olevani raskaana, menin paniikkiin ja toimin täydessä transsissa nopeasti. itku on tullut monesti jälkeenpäin. lapseni olisi nyt reilun vuoden ikäinen. mutta se olisi minun eikä minun ja mieheni lapsi.
Nyt raskaus olisi enemmän kuin odotettu ja minulla alkaa mielenterveys jo rakoilla tuloksettomuuden takia. eikös nuorilla ole niin hyvät mahdollisuudet tulla raskaaksi. ja väittävät myös että nykyään 99,9% prosenttia abortin tehneistä saa vielä lapsen. voinko todellakin kuulua tähän 0,01prosenttiin? teen meidät molemmat onnettomiksi tämän asian tiimoilta. jos osaatte sano yhtään mitään minulle niin kiitos.

 

sinuna en viel huolestuis. nykyään taitaa se yritys aika huidella jossain vuodel kohdalla ennen kun tärppää. toisilla nappaa heti ja toisilla menee vähän pidempään. jos ei ala lasta kuulumaan niin kannattaa sitten mennän tutkimuksiin jos sattuu olemana jotain vikaa.

meillä meni 8 kk ennen kun raskauduin.

 

kiitos vastauksestasi..saako kysyä että minkä ikäinen olet?
jotenki meinaa lannistaa kun toiset vaan tulee raskaaksi haluamattaan ja toisille ei suoda pitkän yrityksenkään jälkeen.

 

Minusta tuo 0,01% todennäköisyys on melko pieni ja minulla on lähipiirissä tuttuja, jotka ovat nuorempana tehneet abortteja enemmän kuin yhden ja silti he ovat tulleet raskaaksi raskaaksi tuleminen on vain sen verran yksilöllistä, että joillakin yrittäminen voi kestää kauemmin kuin muilla. Siskoni yritti miehensä kanssa esikoistaan reilun vuoden kunnes vasta onnistuivat, itselläni meni n. 6kk kun itse tulin raskaaksi. Ymmärrän kyllä miltä sinusta tuntuu :hug: minulla on ystävä, joka on yrittänyt miehensä kanssa tulla raskaaksi jo useamman kuukauden ja heitäkin alkaa jo painaa ajatus, että jos ei vain onnistu. Pitää vain yrittää ajatella positiivisesti eikä miettiä asiaa koko ajan, ettei mieli ja keho stressaannu liikaa =) ja voithan aina soittaa Neuvolaan ja selittää tilanteesi heille, he varmasti auttavat sinua. Ystäväni otti alku kuukausina yhteyden Neuvolaan, kun yritys kerroista huolimatta eivät tulleet raskaaksi ja pääsi tutkimuksiin jossa todettiin ettei ole mitään estettä raskaaksi tulemiselle ja lisäksi hän sai joitakin pillereitä, joiden tarkoitus auttaa raskautta alkuun.
Tsemppiä vain sinulle, kyllä te vielä onnistutte ja jos epäilyttää niin aina löytyy apua :heart:

 

mulla tuli ihan kyyneleet silmiin täällä ku luin tän edellisen. juurikin tätä rohkaisua kaipaa mutta en ole puhunut asiasta parhaille ystävilleni,en siskolle enkä äidille koska en halua että he tietää meidän yrittävän lasta. enemmän lannistais kyselyt että joko joko? pahimmalta tuntuu kun en osaa iloita lähipiirini onnesta (siskoni odottaa lasta). enkä osaa onnellinen heidän puolestaan.

 

piti vielä kysyä että auttoivatko nämä pillerit sitten sun ystävää?

 

Mukava kuulla, että pystyin auttamaan edes jollakin tavalla =) tosiaan ystävänikin on pitänyt lähipiiriltään pimennossa tämän asian juurikin sen takia, että ei tulisi kyselyitä koko ajan... Itse nimittäin jouduin siihen tilanteeseen, että kysyttiin koko ajan onko jo tärpännyt ja lopulta se alkoi tuntua jo melko ärsyttävältä :headwall: mutta tilannetta onneksi auttoi se, kun itse osasi kumminkin ajatella positiivisesti, että kyllä se meidänkin vuoro vielä tulee ja lopulta kärsivällisyys palkittiin
Nämä pillerit ovat ainakin ystäväni mukaan auttaneet häntä, mutta vielä ei ole kumminkaan onnistanut mutta tästä on vasta kuukausi, kun hän aloitti ottaa niitä.
Kehottaisin sinua kyllä ottamaan yhteyttä sinne neuvolaan, niin ainakin saisit sieltä sitten apua ja mahdollisia neuvoja jotka voisivat auttaa teitä eteen päin. Lannistua ei kannata! Ymmärrän hyvin miltä sinusta tuntuu, kun muut tulevat "haluamattaan" raskaaksi juuri silloin, kun itse on yrittänyt samaa jo kauan ilman mitään tulosta, mutta älä anna sen masentaa sinua. Parasta apua olisi jos pystyisit puhumaan tästä asiasta jollekin ystävistäsi tai läheisistäsi, niin et joutuisi miettimään tätä asiaa yksin =) esimerkiksi jos pystyisit puhumaan jonkun kanssa jolla on lapsi, niin hän voisi kertoa omista kokemuksistaan ja tuntemuksista ennen raskautta. Ystävänikin on monta kertaa kysellyt minulta, että miten tiesin olevani raskaana ja oliko minulla mitään ennakko "oireita"? Tai mitä itse tein ennen raskaaksi tuloa? Miten jaksoin monet turhauttavat negatiiviset testit? yms... Välillä kyllä itsestänikin tuntuu melko avuttomalta, kun ei pysty auttamaan toista ja itse on kumminkin samaan aikaan raskaana, mutta puhuminen se tässä asiassa on tärkeintä... :heart:

 

Olin 19 vuotias raskautuessa ja 20 kun synnytin tytön. meillä toimi kun "unohti" koko yrittämisen 8 kk ajan joka kuukausi laskin kaikki mahdolliset päivä että koska ovis olis jne. testasinkin useamman testin turhaan hoppuilun takia. lopulta totesin että tässähän tulee hulluksi ja annoin asian olla. naps seuraavassa kuussa sitten olikin tosi kyseessä. eihän tuo kaikilla toimit mutta stressi mikä yrityksestä helpolla tulee saattaa vaikuttaa raskautumiseen.

 

Itse olen 26v. ja nyt odotan toista lastamme. LA on 24.5.2011. Ekan saimme kun olin 20v. Olemme olleet yhdessä nyt jo 7v. Eli ehdimme olla yhdessä vuoden kun sain ekan lapsemme. :kiss:

Olen onnellinen että meille annettiin mahdollisuus vielä toiseen lapseen.
Mitä mieltä muut ovat että kannattaako yrittää vielä kolmatta tämän jälkeen?

 

Tää kysymys on mullaki pyöriny vaikka kuinka kauan... Miten raskaaksi? Onko mussa jotain vikaa kun ei onnistu? Jotenkin hirveän turhauttavaa ajatella, kun lapsesta asti on varoiteltu seksistä ja paasattu ehkäisystä ja ettei miehen tarvii ku hipaista naista, nii PLING ja se siitä. Okei, menny nyt vasta 3 kk, mutta hämmennys seuraa perässä koko ajan. Kattelin just tota etusivua, jossa määriteltiin, että vasta yhden vuoden jälkeen vois mennä lääkäriin ja tarkistaa, miksei mitää tapahdu, mut helkkari sentään. Tällä fiiliksellä en varmasti kestä oottaa kokonaista vuotta, vaan luovun koko jutusta kaikkeni antaneena. En halua itseäni näin pahalla ololla kiusata.

 

elä Halin vielä luovuta, meillä meni samalla lailla. Esikoista aloin oottaa tolla hipasusta raskaaks tyylillä, tätä toista tehtiin yli neljä kuukautta. Luulin että ku ekaki tuli niin helpolla ni tääkin, mut ei ja monet testit tehtynä turhaan. Kyllä se syö itsetuntoa ja luottamusta omaan kroppaan ku ei helkkari saa yhtä ihmislasta alulle, mutta yritys kyllä palkitaan varmasti! Luovutus oli lähellä kanssa, mut onneks jakso ja en minäkään osannu ystäville puhua et yritetään lasta, ois ollu liian rankkaa kertoa pettymyksistä.. mutta kovasti onnea yritykseen teille kaikille!!

 

Joo, siis pahintahan toi on kun alkaa itseään tutkimaan ja löytämään kaikenlaisia vikoja. Ja kylhä mullaki oli jotai raskausoireita ja tein läjän testejä ja mietin kn negaa vaa tuli et mitähä helkkaria tapahtuu. Hullukshan tulee. Onneks on ihana mies ja löytyy tällasii saitteja, mis on muita ihmisiä joilta löytyy apua ja neuvoja

 

Sekin on hyvä muistaa että siittiöt elävät naisessa sen 3 pv.. Kannattaa katsoa että niitä siittiöitä on eläviä siellä koko ajan niin kyllä se loppujen lopuks tärppää... me kokeiltiin 4kk sit kuulin tästä ja pidin huolen et varmasti on elämää ja näin pamahin paksuks kuukaudessa...

 

Sekin on hyvä muistaa että siittiöt elävät naisessa sen 3 pv.. Kannattaa katsoa että niitä siittiöitä on eläviä siellä koko ajan niin kyllä se loppujen lopuks tärppää... me kokeiltiin 4kk sit kuulin tästä ja pidin huolen et varmasti on elämää ja näin pamahin paksuks kuukaudessa...

kaikilla kun se homma nyt ei ihan mene tolla tavalla. lapsettomia ihmisiä on maailma pullollaan. kaikki ei vaan "pamahda paksuksi" tosta noin

 

Tottahan se on että se raskaaksi tuleminen ainakin teoriassa vaatii yhdynnän tarpeeksi usein jotta olisi edes mahdollisuus munasolun ja siittiön kohdata. Meillä kesti noin 8 kuukautta renkaan pois jättämisestä "raskautumiseen". On tietenkin totta etteivät kaikki ihmiset/pariskunnat pysty saamaan, mutta uskoisin että kun "luovutat" sen yrittämisen niin voipi olla että se tärppäisi. Liika stressi ja tekemällä tekeminen ei auttane tässä hommassa. Rentoutukaa ja nauttikaa toisistanne (toisin sanoen älä mielessäsi pyöritä aktin aikana hedelmöittymisen biologiaa..)! ) Onnea vauvahaaveisiin.

 

Me yritettiin 1v 4kk, ennen kun tulin raskaaksi. Olin 21 raskaaksi tullessa ja juuri kerkesin täyttää 22 ennen kun poika syntyi.

Tiedän tasan tarkkaan ne tunteet mitä käyt läpi. Muistan kuinka kipeä asia silloin oli kun monien kuukausien yrittämisenkään jälkeen ei vauvaa vaan kuulunut! :hug: Olin jo täysin luopunut toivosta kun yllättäen jäi menkat välistä. Tein testinkin vasta kun oli menkat 7viikkoa myöhässä, kun olin ihan satavarma etten ole taaskaan raskaana!

Eli en sinuna vielä luopuisi toivosta, olen kuullut monista muistakin joilla raskautuminen on kestänyt vuoden tai kauemmin. Vuoden yrittämisen jälkeenhän suositellaan tutkimuksiin hakeutumista. Joten odota ainakin, että se vuosi yrittämistä tulee täyteen ja hae sitten apua. Sinäkin olet nuori vielä, joten kyllä uskoisin että sinäkin vielä oman vauvan saat! :heart: Ja tuon oman kokemuksen takia takia juuri uskonkin ettei teillä vielä mitään hätää ole

Jaksamisia sulle, tiedän miten hurjan surullinen ja peloissas varmasti olet tämän asian takia!
Mutta älä luovu vielä toivosta ja paljon onnea teille yritykseen!! :hug:

 

olipa kiva huomata et joku on sittenkin vastannut tänne. en ole ajatellut tosiaan koko asiaaa nyt hetkeen ku oon jo niin menettänyt toivoni. olen päättänyt tilata neuvolaan ajan heti tammikuun alussa jotta saisin tämän lääkityksen mistä ylempänä puhuttiin.
tosiaan käsittämättöntä miten toiset pamahtaa paksuksi pelkästä ajatuksesta ja toiset saa sydän syrjällään järjenmenetyksen partaalla yrittää ja yrittää. mutta onneksi minulla myös ihana mies joka muistuttaa minua aina että keinoja kyllä löytyy <3

 

ensimmäisestä meil meni 2kk 06 toisesta meni 9kk 08 ja tästä kolmannesta meni 1v2kk ennen kuin tulin raskaaksi...

 

i dont mean to be rude or horrible, but it sounds like you are greiving still about your abortion..you lost a baby and that must be hard for you. You cant just replace somebody like that..you must get pregnant because it it the right thing for you..and the right time. maybe let yourself heal first?

 

i think i can't ever heal my abortion,that was too quick judgment and i regret it. so you think i have to hate myself forever because i have an abortion? i wasn't ready then and now i am. but i be afraid, that's reason why i can't get pregnant.
i know i didn't write right but maybe you understand me.

 

Heips olen itse 20 ja ensimmäinen raskauteni tapahtui kun olin 18 ja päätimme poikaystävän kanssa tehdä abortin koska emme olleet vielä olleet kauaan yhdessä joten pelkäsin jäädä yksinkin lapsen kanssa. Abortin tein myöskin nopeasti ilman että kerkes paljoakaan ajatella olin silloin vasta rv6 muistaakseni kaikki tapahtui nopeasti että sitä ei kyllä jäänyt ajattelemaan. tämän jälkeen pistin kapselin ehkäsyksi kun pian olin täyttämässä 19 otin kapselin pois haittavaikutuksien vuoksi. en aloittanut mitään ehkäsyä tämän jälkeen ja tulin raskaaksi mutta kauan siinä kesti nyt tyttövauva 2kk ja toista jo haluttaisi mutta katsotaan mitä luoja suo toivottavasti sinulla tärppää kaverilla kesti melkein 2 vuotta kun vasta tarppäs koska kuukautis kirto sekava opcorn:

 

nyt saattais ehkä jo olla hyviä uutisia. Tein eilen kaksi testiä ja tänään aamulla yhden. ensimmäiseen ilmestyi haalea plussa jonka jälkeen kaasutin vielä ärrälle hakemaan lisää testejä koska apteekki oli kiinni. näihin rfsu:n testeihin ilmestyikin sitten vaan todella haalea viiva, josta tuli mieleen onkohan se toinen viiva jossain pääni sisällä ja ilmestyy tuohon kun oikein kovasti odottaa.. mitä jos se viiva ilmestyy tuohon tikkuun vain kummitelemaan taustalle kun värit leviää. viereinen viiva on kuitenkin niin tumma. nyt pelottaa koska olin eilen jo aivan onnneni kukkuloilla. ei tullut 7,3 miljoonaa lotossa vaan raskaustesti näytti positiivista.

 

mulla ainakin raskaustesteissä näkyi tosi haaleat viivat, koska viikkoja oli ehkä juuri ja juuri se 5 kun testit tein. Joten haalea viiva voi johtua siitä, että raskaus on niin alussa, eikä pissassa ole vielä paljoa istukkahormoonia.

kannattaa huomenna aamulla marssia terveyskeskukseen antamaan pissanäyte, niin saat varmuuden ja siinä tuloksen saamisessa ei mene kauaa ! eli saman päivän aikana saat tiedon. näin ainakin meidän paikkakunnalla.

pidän sulle peukkuja pystyssä :heart:

 

näin mä teen! oon ihan halkeamaisillani onnesta.

 

. tuli mieleen onkohan se toinen viiva jossain pääni sisällä ja ilmestyy tuohon kun oikein kovasti odottaa.. .

Itsellä oli ihan sama fiilis lokakuussa kun testiä tein. Menkat oli myöhässä jo reilun viikon (aijemmat testit näytti negaa) ja kun sitten aamulla tein sellasen testin joka upotetaan purkkiin niin en ollut varma oliko se oikeasti viiva vai kuvittelinko, oli ihan onnettoman haalea, just ja just erotti viivaksi. Miehenkin herätin puoli 5 aamulla tikkua tutkimaan. Mutta oli se plussa Pidän peukkuja sulle

Niin ja meillä meni 6kk ennen kuin tärppäsi (keskenmenon jälkeen), eihän tuo 6kk ole aika eikä mikään mutta meinasi kyllä usko loppua. esikoisesta kun ns.pamahdin paksuksi samantien.