Miten puhua anopin alkoholinkäytöstä?

[Sara]

Mun anoppi asuu yksin, hoitaa työnsä ym. mut sen vapaa-aikaan kuuluu AINA alkoholi. Joka ilta juo viiniä tms., usein muutama lasillinen riittää, mutta viikonloppuisin saattaa mennä illassa parikin viinipulloa tai viiniä + viinapullo ihan vaan tissutellessa. Mua ei anopin alkoholinkäyttö kiinnostais muuten yhtään, mutta mä olen itse aika tiukka sen suhteen mikä on lasten aikana sopivaa. Ja mun mielestä lasten aikana ei olla näkyvästi humalassa. Anopin tyttären lapset on kouluikäisiä ja on selvästi kiusaantuneita kun mummo sössöttää niille ja yrittää halailla ym. Meidän lapsi on vasta 2v. eli ei vielä tajua, mutta musta tommoinen käytös on yleensäkin ällöttävää, enkä halua että se jatkuu myöhemmin mun lapsen aikana.

Anopin omat lapset (eli mun mies ja sen sisko) on ilmeisesti tottuneet tuohon eikä pidä sitä minään, eikä anoppi itse tiedosta että mitään ongelmaa olis. Siksi on aivan älyttömän hankalaa ottaa tätä puheeksi edes miehen kans, vaikka muuten puhutaan ihan mistä vaan. Tulee vain sellainen olo että minä niuhotan. Ehkä niuhotankin, mutta mun mielestä mulla on oikeus määritellä missä kunnossa mun lapsen kanssa ollaan.

Onko muilla vastaavia kokemuksia? Tai hyviä neuvoja?

 

[just]

en veisi lapsiani kattomaan känni mummoa...eihän lasi kaks mitään, mutta jos dokaa kunnolla niin tartteeko lapsien sitä kattoa...itte ainakin inhosin pienenä esim mökillä tai jossain jos känniset alko sopertaa,haisivat, tai yrittivät halia...jos mummo loukkaantuu ja valitsee mielummin viinan kun lapsenlapien seuran niin sanoisinko että hoitoon vaan!

 

[HukkaKaura]

Onko muilla vastaavia kokemuksia? Tai hyviä neuvoja?

Vastaava kokemus on, hyviä neuvoja ei.

Mä en myöskään pidä siitä, että anoppi voi omasta mielestään olla ihan hyvin lasten kanssa pienessä humalassa. Tästä on tulossa mahtava riita vielä jonain päivänä: mä alan olla repeämispisteessä asian kanssa.
Mies on sitä mieltä, että "eihän se nyt pahassa kännissä oo"... Se on niin tottunut siihen ettei ikinä olla selvinpäin.

 

[Nannanapa]

Ei täälläkään hyviä neuvoja, mutta kokemusta on...
Tosin kääni-ääliö on mun äitini ja toinen ääliö isäni.

Eipä olla pahemmin kyläilty siellä ja välillä ne ihmettelee ku jompaa kumpaa ei kutsuta muksun synttäreille tai kutsussa lukee, että kännis ei tarvi sit tulla.

 

[niinpä]

En menisi kylään, en jättäisi lasta hoitoon.

Sanoisin syyn miehelle. : äitisi on kännissä enkä jaksa katsoa eikÄ minun lapseni tarvitse katsoa mummoa, joka on aina kännissä.

Miehesi ja hänen siskonsa vaikenevat asiasta. Äidin alkoholismi on häpeä, ja parhaiten siitä selviää kun kieltää sen.

Lasteni isä oli alkoholisti, samantyyppinen kuin anoppisi. Hänen sukunsa tiesi, mummo = äiti = anoppi tiesi myös, mutta asiasta vaiettiin, siitä ei puhuttu. XXX oli NIIIN hyvä ihminen ja mies ja työteliäs jne. KUKAAN ei saanut ottaa asiaa esille ja jos siitä joku uskalsi, hän sai haukut päälleen.

Teillä on sama tilanne.

 

[muumuu]

Et todellakaan ole niuho: Lasten seuraan aivan sopimatonta käytöstä olla näkyvästi noin päihtynyt. En veis lasta tollasta kännimummoa :/ tapaamaan.

 

[evita]

Kyllä minusta miehen kanssa pitäisi tästä asiasta kuitenkin pystyä puhumaan. Minusta et yksin ilman miestäsi voi kuitenkaan ratkaista sitä, miten suhtaudutte omien lastenne olemiseen anopin luona.

Jos miehesi on fiksu ja osaat hänelle puhua asiasta rauhallisesti ja rakentavasti, ei luulisi asian käsittelyn olevan mahdotonta.

En ole vastaavaa kokenut, mutta sen verran tarkka olen lapsistani, että en jättäisi heitä humalaisen anopin hoitoon - olkoon, että hän ei sammumispisteessä olisikaan.