miten perustelit eron?

jos lapsia ei olisi, ero olisi helppo, sen kun lähteä vaan, mutta kun lapsia on niin erohan pilaa heidän elämänsä kohtuu lailla...
miten itse perustelit että ero on parempi vaihtoehto, myös lapsille?
aviopuolison kanssa ei tule onnistumaan yhteishuoltajuus joten lapset menee sitten jommallekummalle ja itsehän muutan australiaan jos en lapsia saa ja vaihdan numeron ja nimeni. en ala loppuelämääni riitelemään

 

omaa kokemusta ei ole mutta yleensähän naiset lähtee toisen miehen matkaan ja ero tulee eksälle ihan puun takaa

 

Avioerossa kaikken kuluttavinta on pähkäillä itsekseen entäs jos ja mitä muutkin, pärjäänkö.... Aivan turhaa energian tuhlausta. Ero on helpompi kun voi kuvitella ja asioilla on taipumus järjestyä. Mitä lapsiin tulee niin lapset eivät ole tyhmiä eikä eroa kannata dramatisoida. Järki käteen kaikessa ja asiat järjestykseen.
Kadun omaa avioeroani etten "lasten vuoksi" eronnut jo 10 vuotta aiemmin.
Ero kasvattaa kaikkia osapuolia.

 

Ero ei kyllä useinkaan kasvata niitä lapsia. Vain hyvin harvoin lasten etu toteutuu erotilanteessa. Iso elämän mullistus, epätietoisuus ja epävarmuus. Mahdollisesti höystettynä vanhempiensa riidoilla, toistensa haukkumisella ja hankalina tapaamisina. Ei enää koskaan yhteisiä lomamatkoja, jouluja, synttäreitä tai muita juhlia. Aina saat miettiä miten ne vanhemmat kutsutaan etteivät saa riitaa aikaiseksi tai suostuvat tulemaan. Siihen "lähtevään" vanhempaan usein välit viilenee. On vaan fakta että etävanhemmalle ei vain asioita voi jakaa samalla tavalla. Se ei ole lapsen asioista kuitenkaan yhtä perillä. Tämä näin erolapsen näkökulmasta.
Paskaa puhuu ne, jotka ovat sitä mieltä että ero on vain lasten etu. Ei se ole! Toki poikkeuksia voi olla. Alkoholisti/narkkari vanhempi tai muuten kykenemätön vastaamaan lapsen tarpeisiin voi olla etu.

Aloittajalle sellainen sana että olet raukka jos eron varjolla jätät lapsesi ja lähdet itse Austraaliaan. Ehkäpä lapset ovat tässä tilanteessa ansainneet lähtösi jos et kerta muutenkaan heistä välitä.