Keskustelu ihmisrotujen älyllisistä eroista on ollut kiellettyä jo pidemmän aikaa. Vielä 60-luvulla (muistaakseni) joitain tutkimuksia aiheesta tehtiin. Sen jälkeen erojen tutkiminen on ollut enempi vähempi kiellettyä. Nykyisin jopa sanotaan, että edes sanaa ”rotu” ei saisi mainita puhuttaessa ihmisistä. Sillä jo pelkästään tuon termin käyttämisen pelätään johtavan ihmisten eriarvoisuuteen.
Ihmisissä on silti omat rotunsa; negridit, europidit, mongoloidit jne. Olisi älyllisesti typerää väittää että ihmisellä maapallon kaikista eläimistä rotumäärittely poikkeaisi muista. Kaikilla elävillä olennoilla on roduista johtuvia eroavaisuuksia. Siksi niitä ylipäänsä kutsutaan roduiksi. Kun eroavaisuuksia on fyysisissä ominaisuuksissa, on oletus että niitä todennäköisesti on myös älyllisissä ominaisuuksissa.
Älykkyystestit ovat universaaleja, toisin kuin jotkut väittävät. Niiden tuloksiin ei vaikuta sukupuoli, kulttuuri, rotu tai saatu koulutus. Mikäli älykkyystesti ei tätä olisi, ei se edes olisi älykkyystesti. Mutta jottei takerruttaisi tähän liiaksi, niin sovitaan että testit ovat kulttuurisidonnaisia. Niillä siis mitataan esim. vain länsimaisen yhteiskunnan älykkyydeksi nimettyjä ominaisuuksia. Mutta miksi kyseisiä testejä tehdään, eli mikä on niiden perimmäinen funktio? Miksi ihmisen matemaattinen tai spatiaalinen päättelykyky ylipäänsä arvioidaan?
Syy löytyy testitulosten ja ongelmanratkaisukyvyn korrelaatiosta. Korkean pistemäärän saavuttanut pystyy (halutessaan) ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, ymmärtämään toimintansa seurauksia pidemmälle ja hahmottamaan toimintansa suuremmassa viitekehyksessä. Tämä usein näkyy parempina oppimistuloksina ja pitkän jatkumon kautta lopulta koko yhteiskunnan kehittymisenä. Tämän takia älykkyydellä on merkitystä ja sitä mitataan mm. työhönoton yhteydessä.
Jos jatkamme ajattelua, että testi on todellakin kulttuurisidonnainen. Se mittaa siis silloin niitä länsimaisen yhteiskunnan kannalta kriittisiä älykkyyden osa-alueita, joilla on merkitystä länsimaisessa yhteiskunnassa. Tällöin ei ole oikeastaan mitään merkitystä sillä, että onko testi ”tasapuolinen” afrikkalaiselle ja eurooppalaiselle. Testillä haetaan juuri niitä taitoja joita tarvitaan esim. Eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Afrikkalaisen saadessa huonot tulokset, ei perusteluksi käy se, että jossain afrikkalaisessa testissä hän olisi pärjännyt paremmin. Ei Euroopassa tarvita ”sitä älykkyyttä” mitä hän mahdollisesti edustaa.
Älykkyystesti on oikeasti edelleenkin universaali. Mutta vaikkei se sitä olisikaan, ei sillä ole merkitystä. Me mittaamme niitä asioita, joille on meille merkitystä. Jos työhönoton rekrytoija hakee nopeaa polkupyörälähettiä, niin testissä mitataan nopeutta kulkea pyörällä. Vaikka jalkapuoli testattava olisi miten etevä virkkaamaan sukkia, niin sillä taidolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Kun länsimaissa ihmisiltä haetaan korkeaa matemaattista ja verbaalista päättelykykyä sekä avaruudellista hahmottamista, se saadaan selville käyttämillämme testimenetelmillä.