Mun exä käyttäytyi ihan samalla tavalla. Seksikin loppui, mies kuitenkin runkkasi ja katseli pornoa, jonka oli löytänyt laittamalla hakusanoiksi suurin piirtein ne erityispiirteet, joiden takia hän ei pitänyt MUA viehättävänä.
Se oli aivan helvetin raastavaa, eikä muuttunut mihinkään suuntaan. Erosta neljä vuotta, ja edelleen oon tosi arka arvostelulle (tai se ilmenee siten, etten päästä ketään ''arvosteluetäisyydelle''). Usko omaan viehätysvoimaan on hyvin kaksijakoinen. Toisaalta saan paljon huomiota osakseni nyt, ja luulen että se osittain johtuu myös siitä, että uskallan olla oma itseni kun arvosteleva ex ei enää ole kuvioissa, mutta toisaalta en ITSE ymmärrä mistä positiivinen palaute kumpuaa. En tiedä opinko ikinä enää katsomaan peiliin niin, että näkisin siellä sen ihanan naisen, jonka niin moni tuntuu minussa kuitenkin näkevän. Noiden kehujen kohteena oleminen on toki miellyttävää, ja hirveän terveellistä mun itsetunnolle, mutta toisaalta vieläkin tuntuu siltä, kuin olisin jonkinlainen huijari, ja että suunnilleen kun valaistuksen suunta muuttuu, niin kehujakin näkee sen ''todellisen'' minän. ...Noh, suunta on ainakin parempi.
Eksälle oon ikuisesti vihainen siitä, että MIKSI JUMALAUTA PITI OLLA NIIN ''REHELLINEN''? Ei siinä vähättelyssä ollut kyse vilpittömästä rehellisyydestä, vaan -kuten sanottu- alistamisesta.
