Miten miehiä tulisi opastaa seksin suhteen, jotta he eivät heti loukkaantuisi? Millä tavoin kannattaisi ottaa esiin myös se, että rakastelussa ei riitä, että tyydyttää itsensä vaan myös naisen hyvinvointiin ja nautintoon on kiinnitettävä huomiota? Toivoisin vastauksia nimen omaan miehiltä.
Ongelma on se, että mies ei tee aloitetta juuri koskaan. Hän kyllä innostuu jopa viikoittain toimintaan, jos minä hänet siihen houkuttelen, mutta itse ei tee aloitetta edes kerran kuussa. Toisekseen rakastelu on varsin mitäänsanomatonta, sillä joko hän laukeaa muutaman kevyen työnnön jälkeen ja minä jään täysin kylmäksi tai siten hän kestää vähän pidempään, mutta erektio on varsin kehno ja siltä osin hommassa ei ole mitään itua. Alkaa itseltänikin jo maku mennä koko touhusta, kun mies ei juuri koskaan vaivaudu tekemään aloitetta ja jos vaikka itse sen aloitteen teenkin, niin rakastelusta en saa kuitenkaan yhtään mitään.
Olen yrittänyt puhua hänen kanssaan asiasta hyvällä ja pahalla ja oikein ja väärin, mutta mikään ei tehoa. Hän ei ole valmis hakemaan apua eikä ole edes valmis asiasta puhumaan minun kanssani. Ohjeitani ja neuvojani itseni suhteen ja minun nautintoni suhteen hän ei ota kuuleviin korviinsa vaan yrittää vaan pyristellä omine keinoineen pinnalla, vaikka tietää itsekin, ettei pyristeleminen enää auta. Nyt olisi jollain tapaa pystyttävä yhdessä miettimään asioita, mutta kun hän ei sitä halua tehdä.
Pystyisittekö siis miehet neuvomaan, mikä avuksi tällaisessa tilanteessa? En haluaisi kuihduttaa omaa seksuaalisuuttani, kun tunnen olevani parhaimmillani ja vihdoinkin tilanteessa, jossa osaisin nauttia seksuaalisuudestani ilman häpeilyjä. Suhdettakaan en haluaisi katkaista, koska muuten suhde on todella hyvä. Löytyisipä tähän tilanteeseen jokin ratkaisu.
