(ei otsikkoa)

[puutostila]

Eikö se yleensä ole niin, että miehet haluaisivat usein, mutta naista huvittaa kerran kuussa?

Meillä suhde on 2v, eikä rakkautta ja hellyyttä puutu missään määrin. Missään ei ole siis mitään valittamista. Paitsi peiton alla.

Suhteen alussa poikaystävä se oli aktiivisempi osapuoli ja seksiä oli lähes joka päivä, jopa 2-3 kertaa päivässä. Puolen vuoden kuluttua arki astui kuvioon, alkuhuuma hälveni ja seksin määrä väheni pikkuhiljaa muutamaan kertaan viikossa. Nyt seksi on ajankohtainen vain n. 1-2 kertaa kuukaudessa ja on muodostunut jonkinlaiseksi ongelmaksi. Poikaystäväni tekee nykyään hyvin harvoin aloitteen, yleensä jos olemme olleet viikon täysin erossa tai edellisestä kerrasta on jo aikaa kuukauden verran. Suhteessamme halaillaan paljon ja poikaystäväni mukaan tämä riittää hänelle, eikä hän kaipaa seksiä niin paljon. Itse kärsin asiasta tavattoman paljon, sillä haluisin seksiä edes muutaman kerran viikossa, vaikka kosketusta toiseen olisi muutenkin. Usein kun ollaan vaan halailtu ja itseäni on alkanut panettaa, olen saanut miehenkin kiihottumaan siinä määrin, että selkeästi seisoo. Kuitenkin hän saattaa sanoa, hän haluaisi olla vaan kainalossani ja miksi minun mielestäni aina pitäisi vaan panna. Tai hän saattaa nauttia hyväilyistäni(liikahtamatta, ei siis tee mitään minulle tai ota mitään askelta kohti panoa) niin pitkään, että pääsee sanomaa, ettei kannata kun ei kestäisi kuitenkaan enää kauan. Hän ei ole myöskään kertaakaa tehnyt hyvää yksistään minulle, niin etteikö olisi itse saanut.

Asiasta olemme puhuneet, pääsemättä mihinkään tulokseen paitsi riitelyyn. Hänen mukaansa minussa ei ole mitään vikaa, miksi ei haluaisi seksiä kanssani useammin. Hänen sanoistaan huolimatta otan sen omaksi syykseni, enkä enää viitsi tehdä minkäänkäänlaista aloitetta, jotta ei tarvitse pettyä tai tulla tulla torjutuksi.

Onko kenelläkään vastaavaa tai vinkkiä, mitä voisin tehdä? Haluaisin nauttia poikaystävästäni, mutta pelottaa, onko meidän seksielämä aina yhtä epätyydyttävää ja vain oman käden varassa...?

 

[Linkkivinkki]

Näytä poikakaverillesi tämä sivu - ja tuo teksti, jonka kirjotit...

 

[puutostila]

meinaatko että auttaisi, kun ei ole peruskeskustelukaan toiminut???

 

[mirri]

""Edellisessä elämässäni"" tapahtui juuri noin. Kuitenkin suhteemme kesti vuosikausia. Olin tyydyttymätön, lapseton (sekin vielä..). Kun rakastelimme noin kerran puoleen vuoteen, vei luonto tikanpuuhun tai jotenkin niin... Hairahduin sivupoluille ja pääsin taas joskus nauttimaan aivan ihanasta seksistä. Ei auttaneet keskustelut, ei virittelyt asuilla, ei mikään.

Erosimme, tietämättä toistemme mahdollisista suhteista. Eron jälkeen olen löytänyt -muutaman kokeilun ja itseni löytämisen kautta- aivan ihanan miehen, jonka kanssa voin jakaa suuren intohimoni seksiin, ilman estoja ja patoutumia. Kuitenkin elämämme on ""aivan tavallista"", tavallisine arkineen. Mutta taivaallista on, kun olen esim. tiskaamassa, ja mieheni tulee hyväilemään minua nojaten selkääni, siinä saa tiskivedet haaleta, kun joku muu paikka kuumenee

Tässä vain yksi kokemus, en anna neuvoja enkä usuta mihinkään. Kerroin vain omasta katkerastakin liki kymmenestä vuodesta...

 

[Juho]

Eipä taida kaverisi olla aivan sinut oman seksuaalisuutensa kanssa... jonkinmoisia estymiä ehkä, jotka kumpuavat ties mistä lapsuuden kokemuksista. Biseksuaalisuuden mahdollisuus on tietysti myös olemassa; oletko kysynyt häneltä tästä?

 

[Aina mielessä]

Meillä suhdetta takana jo reilut viisi vuotta. Suhteemme alussa mies oli aktiivisempi ja harrastimme seksiä useitakin kertoja päivässä, nyt kerrat ovat haventuneet. Seksi oli alussa ihanaa ja jännittävää sekä jotenkin rohkeampaa. Emme hävenneet itseämme emmekä toisiamme.

Harrastelemme nykyään noin kerran viikossa, joskus parikin kertaa jos tuuri käy. Joskus voi mennä parikin viikkoa ilman. Haluaisin itse enemmän, vaikka joka päivä. Olen usein pahalla päällä tämän takia. En tiennyt että tällaisiakin miehiä on jotka, eivät ajattele sitä koko ajan. Hyväilyt eivät aina tuota tulosta, ja minut on usein tönitty pois ""ei nyt""-lauseen säestämänä. Tämä syö seksuaalista itsetuntoani ja vaikuttaa aloitekykyyni. Nykyään odotan milloin hän on sillä tuulella ja omasta tuulesta ei niin ole väliä.

Miehelläni on raskas työ, mutta niin on minullakin. Teen kolmivuorotyötä, huonolla palkalla. Olemme tehneet parisuhdelomia, jossa olemme saaneet rentoutua ja keskittyä toisiimme. Viimeksi viikon loman aikana seksiä ei alkanut kuulua. Tunsin loman alussa itseni valtavan seksikkääksi, hotellimme oli upea ja kaikki mahdollinen puitteissa täydellistä. Riitahan siitä tuli. Koin itseni rumaksi, jota mies ei halua. Puutteessa raivosin silmittömästi ja sain sääliseksini, mikä ei antanut minkäänlaista hekumaa. En kyennyt nauttimaan olenkaan.

Loma ei vastannut odotuksia yhtään. Mieleni vain pahoittui. Olin nähnyt loman suhteen niin paljon vaivaa ja maksanut sen vielä pienestä palkastani ruokineen ynnä muineen. Miestäni kun hemmottelin.

Olemme myös puhuneet asiasta ja usein riidelleetkin siitä. Miehelleni riittää minimi. Hänestä on tullut myös lamaantuneempi ja estoinen. Esim. suuseksiä harrastamme harvoin, eikä hän juuri lainkaan tee sitä minulle. Pornoa emme voi katsoa, vaikka olen sitä itsekin ehdottanut. Itse katson.

Olenkin kasannut itselleni lelulaatikon, josta löytyy kaikkea kivaa, kun alkaa panettamaan. Joudun masturboimaan usein.

Pelkään, etä sinä päivänä kun minusta tulee hänen lastensa äiti niin seksielämämme loppuu tyysti. Pelkään muuttuvani hänen silmissään niin, ettei hän halua minua seksuaalisesti.

Hellyytä riittää ja muuten huomiomista kylläkin. Suhteemme on muuten hyvä.

 

[poika]

Ei ole tarvinnut tyytyä omaan käteen päästyään vakituiseen suhteeseen

...Eikä kyllä ole tehnyt mieli...

On elämä muutenkin suht mallillaan
(naurua)


Sinun pitäisi varmaan hankkia eräänlainen salarakas, näin toimien tulisi kummankin halut tyydytettyä

Viestini pointti on että, salarakkaat kunniaan ja heille se asema parisuhteessa mikä niille kuuluu

 

[Iskä 41v]

Meillä hommat toisinpäin. Suhde kestänyt jo 15 v. Alussa oli kivaa varmaan vuoden päivät. Silloinkaan nainen ei kylläkään tehnyt alotteita. Suhteen aikana aloitteen tekijä olen aina ollut minä kahta (luit oikein), siis KAHTA kertaa lukuunottamatta. Tuntuu välillä etten sanois turhauttavalta. Lapsia on kolme, olemme molemmat ""fyysisesti"" kunnossa, eli siinäkään puolessa ei ole vikaa. Pari kertaa kuussa pääsen silti nauttimaan, jos olen itse aktiivinen. Ellen ole, niin tauko venyy ties kuinka pitkäksi. Joskus olen kolme-neljä viikkoakin odotellut, en enempää. Nyt 41 vuotiaana alkaa tuntua siltä, että helpomminkin tän homman olis voinu hoitaa...olisi kiva tuntea itsekin joskus haluttavalta.

 

[leni]

Kyllä näin on naisten pitäisi valitella pään särkyä ja kääntää kylkeä, kun miehen pitäisi ruinata.

Meillä menee näin. Minua panettaa päivittäin, aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä, mutta poikaystävälleni riittaa kerran tai kaksi viikossa, kun olen ensin ruinaamalla ruinannut ja itkennyt tarpeeksi pitkään asioista....

Mutta hän tekee pitkää opäivää töissä ja .... joten ymmärrän täysin , han on monesti sanonnut, että häntä harmitaa usein sanoa ei, mutta jos ei jaksa niin ei jaksa. Me olemme puhuneet asiasta, mutta minua vaan panettaa ja hän ei jaksa. Kotiin tullessaan hän on kuin nukkuneen rukous, tekeeruuan katsoo telkkaa ja syö. kotvan päästä menee nukkumaan jotta jaksaisi aamulla mennä töihin viiteen ja tulee taas illalla vasta kotiin.

Mielesä ni pyöri pitkään että jos han käy harrastamassa seksiä jossain muualla, mutta kysyin suoraan on ko joku toinen....ei ole... ja tulin omien salapoliisi hommien jälkeen samaan tulokseen, ei.

Itse en ole pettänny koskaan, enkä petä, ellei hän petä....jos hän petää ja se korviini kulkeutuu niin kaiken varmasti saa takaisin ja kunnolla!!!!!!!!!

Keskustele miehesi kanssa asiasta, kysy mitä mieltä hän on jos kokeilisitte jotain uutta? Mitä jos sinä saisit harrastaa seksiä jonkun muunkanssa jos hän ei tahdo. On meillä naisilla tarpeet jotka on tyydytettävä!

 

[puutostila]

Kylläpäs helpotti uskomattomasti luettuani vastauksianne! Kiitos! En siis olekaan ainoa, jolla moinen ongelma... Jo pelkästään tuo tieto auttaa tilanteen ""kestämisessä"".


Olen tosiaan jo muutamaan otteeseen olettanut, että syyn täytyy olla salarakkaassa tai seksuaalisessa suuntautumisessa. Molempia olen myös suoraan kysynyt. Vastaus on kuitenkin ollut negatiivinen ja poikaystäväni on ollut myös loukkaantunut, että moista olen edes ajatellut! Enkä ole itsekään salarakkaiden kannalla, vaikka se niin helpolta ratkaisulta kuullostaisikin. Rakastan poikaystävääni ja hänestä juuri haluaisin nauttia, en muista. Jälkikasvusta itsekin kovasti haluaisin, ja olenkin miettinyt, että kun nyt jo ollaan tässä tilassa, niin entäs sitten siinä tilassa kun vatsa roikkuu raskausarvet vilkkuen! Kiva...

Nimimerkillä. ""Aina mielessä"" oli ällistyttävän samantyylinen tarina. Mm. yhteiset rentouttavat, suunnitellut viikonloput ovat useammankin kerran kääntyneet vähemmän rentouttaviksi, minun osaltani. Siinä on sitten saanut hermojaan kiristellä, kun on saanut huomata, ettei edes silloin kun pitäisi olla levännyt ja blaa blaa (kaikki yleiset syyt siis eliminoitu) voisi toista vähemmän napata. Ja sehän valmiiksi heikkoa itsetuntoa nostattaakin... Olen täysin vakuuttunut, etten voi olla muuta kuin oksettavan ruma ja läski ämmä, vaikka päinvastaista kommenttia vastakkaiselta sukupuolelta olenkin saanut.

Harmittaa vain, ettei voi tuoda omia halujaan millään tavalla esille, peläten torjutuksi tuloa. Niinpä on turvallisempaa vain odotella, kun toinen sitten tekee aloitteen toivottavasti edes kerran kuussa. Nyt olen kuitenkin yrittänyt välttää sitäkin tilannetta- poissa kuvioista ja poissa mielestä. Eikä tilanteesta aina edes nauti, kun miettii kelpaavansa toiselle vain kuin häntä huvittaa. Että on siinä sitten oravanpyörä!!!

 

[mira]

Meillä taas on mennyt silleen että mä olin aktiivisempi seksin kanssa suhteen alussa. Rakasteltiin monen monta kertaa päivässä. Mies on myöhemmin tunnustanut että oli jo heppi hellänä moisesta jyystämisestä

Sitten vain kaikkien surkeiden sattumusten kautta mun seksuaalinen innostuneisuus on pitkälti jäänyt muistoksi vain. Ja nyt miestä on alkanut vaivata se että seksiä on liian vähän (aluksi vaivasi että sitä on liikaa).

Omalla kohdallani voin sanoa isoiksi syiksi sen etten koe olevani seksuaalisesti vetävä miehen silmissä. Hän on enemmän hellittelijä, vaikka seksistä kovasti tykkääkin. Minä taas olin suhteen alussa villikissa ja nyt kehräävä kotikissa. Mielestäni mies on kuitenkin saanut sitä mitä on tilannutkin, tai siis mies on vaikuttanut suuresti siihen millainen minusta on tullut.

 

[Aina mielessä]

On pakko vielä lisätä, että olen itse alkanut kasvaa seksuaalisesti. Siis löytämään itseni ja ymmärtämään mistä pidän ja mikä tekee hyvää. (olen 25-vuotias). On vaikeaa ehdottaa toiselle uusia asioita, kun vanhatkin alkavat olla jo ""uloittumattomissa"". Seksi noudattaa tiettyä ""turvallista"" kaavaa.

Olen myös kysynyt seksuaalisesta suuntautumisesta ja muista naisista (vaikka tiedän että ne ovat mahdottomia jo ajatuksena). On vain ollut niin paha olla, kun ei tunne itseään halutuksi, että epäilee monenlaista.

En voi pettää häntä ja elämä ilman häntä tuntuu mahdottomalta. Hän on muuten upea kumppani. Turvaudun siis seksileluihin ja itseni hemmotteluun. Toki nautin muiden miesten kiinnostuksesta ja iskuyrityksistä. Ne kohottavat itsetuntoani. Kukapa nainen ei.

Olen yrittänyt myös asuilla ja muilla keinoin viestiä, että nyt olis sopiva hetki rakastelulle tai edes pikapanolle. Miestäni eivät alusasut kovin kiinnosta. Minulle taas on tärkeää tuntea itseni kauniiksi ja seksikkääksi.

Suhteemme alussa mies halusi minun pukeutuvan rohkeasti ja vaati seksissäkin monenlaisia asioita. Tuntuu, kuin hän olisi aivan toinen ihminen seksuaalisesti. Hän kyllä nauttii niistä rakastelukerroista mitä meillä on. Joskus oikein hyvän rakastelun päälle voin saada seuraavanakin päivänä.

Kyllä hieman peloittaa jos seksikerrat tästä vielä hupenevat ja itse kuitenkin pysyy seksuaalisesti aktiivisempana.

 

[ei hyvä]

Et kai ole aiemmin tehnyt hänelle samoin. eli kun hän on yrittänyt niin olet kieltäytynyt. se ei pidemmän päällä tee mitään muuta ku sammuttaa miehen halut. itsellä kokemusta asiasta.

 

[yksiavioinen]

""Biseksuaalisuuden mahdollisuus on tietysti myös olemassa; oletko kysynyt häneltä tästä?""

Tuota...? Miksi me bi-seksuaalit olisimme jotenkin vähemmän seksiä haluavia kuin muut? Aseksuaalit ovat asia erikseen...

 

[puutostila]

En ole mitenkään ottanut pihtausta aseekseni, sillä joskus olen huomannut, ettei se todellakaan ole paras vaihtoehto. Ei. Tilanteen välttämisellä tarkoitin, että varon vähääkään koskettamasta mihinkään kriittiseen paikkaan tai tekemästä mitään, mikä voisi edes vähääkään innostaa. Tai jos huomaan toisella olevan joku ajatus touhuilusta, poistun vain tilanteesta hiljaisesti. Poikaystävääni ei tunnu haluttavan niin paljon, että hänen tapoihinsa kuuluisi elokuvatyyppinen intohimon purkaus ja palava halu. Näin oli ehkä alkuhuuman aikoihin. Niinpä tilanteesta voi siis hiippailla. Eikä hän tule perässä yrittämään lisää. Eikä ole ensimmäinen kerta, kun kesken panon ei vaan tunnu hyvältä kun fiilis kertakaikkiaan laskee. Tulee vain olo, ettei kuitenkaan ole toiselle se tämä mitä haluaisi, kun kelpaa vain silloin tällöin. Eli en siis tunne itseäni kovinkaan (seksuaalisesti) halutuksi poikaystäväni silmissä vaikka rakkautta häneltä saankin. Ja niinpä on sessio keskeytynyt ja taas on asiasta keskusteltu. Jälleen kerran...