Miten niin tietysti naimisiin ennen lasten saamista?

Alkuperäinen kirjoittaja ei ehkä pakko:
Kaikinpuolin on "helpompaa" olla naimisissa; lapsen isyysjutut, omaisuusasiat jne...
Eka lapsen syntyessä ei oltu naimisissa, mutta nyt ollaan ja toinen lapsi syntyy 2vkon sisällä...

Ei siyydentunnustus ole vaike juttu, viiden minuutin papereiden kirjoitus. Omaisuuttakaan ei kovin monella niin paljon ole että sillä oikeasti olisi jotain merkitystä suuntaan tahi toiseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja SuhmuranSandra:
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
Kukaan tuskin menee naimisiin (no joo, tosiaan ne säälittävät ehkä kyllä ) vaan sen takia kun kuuluukin. Kyllä mä olen mennyt sen takia, koska rakastan miestäni ja haluan elää hänen kanssa lopun elämääni. Säälittävää on se, että asiasta jauhaa kun itse ei ole kosintaa ikinä kuullut ja toivoo sitä niin paljon silti.

Juu, niinhän ne kaikki sanoo. Miksihän avoieroja on niin paljon.. :whistle: Tiesiks et nainenkin voi yhtälailla kosia??

No sellainen pointti tuli mulla mieleen että jos avioeroja on paljon niin kuinkahan paljon mahtaa olla niitä avoeroja...???

Ja kuinka moni avopari pysyy kuitenkin kuolemaan asti yhdessä ja aviopari ei? :whistle: Kun aivan oikeasti se avioliitto ei ole mikään tae turvallisuudesta, luottamuksesta, uskollisuudesta yms.

Eihän se mikään tae olekaan, mutta jos aletaan jauhamaan siitä kuinka yleisiä avioerot JOKA TAPAUKSESSA ovat, niin olispas hauska tietää kuinka yleisiä ne avoerot ovat... Jos en olis "valmis" meneen naimisiin niin en myöskään olis valmis sellaiseen suhteeseen lapsia tekemään. Ja mä muuten en vastannu siihen toiseen kohtaan että tietysti... ;)


Mitä ihmettä tarkoittaa "valmis menemään naimisiin"? Kun minä en ymmärrä edelleenkään sitä että millä tavalla se avioliitto tekee suhteesta vakavemman tai turvallisemman lapsien tekemiseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ei ehkä pakko:
Kaikinpuolin on "helpompaa" olla naimisissa; lapsen isyysjutut, omaisuusasiat jne...
Eka lapsen syntyessä ei oltu naimisissa, mutta nyt ollaan ja toinen lapsi syntyy 2vkon sisällä...

Ei siyydentunnustus ole vaike juttu, viiden minuutin papereiden kirjoitus. Omaisuuttakaan ei kovin monella niin paljon ole että sillä oikeasti olisi jotain merkitystä suuntaan tahi toiseen.

Juu, ei se isyydentunnustus mikään vaikea juttu ole. Mulla ja exällä vähäisen omaisuuden jako aika selvä, kumpikin piti omansa jotka ennen avoliittoa ja yhdessä hankitut jaettiin suurinpiirtein tasan. Autosta oli reilu pari tonnia velkaa, mutta exä maksoi sen koska auto jäi hänelle.
 
No jos meillä olis tärpänny silloin kun yritystä aloiteltiin, niin ei olis naimisiin ehditty ennen esikoisen syntymää. Oli kuitenkin jo aika pitkän aikaa sitten päätetty, että 10-vuotisseurustelupäivänämme tämän suhteemme "virallistamme" ja niin tehtiin viime kesänä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ei ehkä pakko:
Kaikinpuolin on "helpompaa" olla naimisissa; lapsen isyysjutut, omaisuusasiat jne...
Eka lapsen syntyessä ei oltu naimisissa, mutta nyt ollaan ja toinen lapsi syntyy 2vkon sisällä...

Ei siyydentunnustus ole vaike juttu, viiden minuutin papereiden kirjoitus. Omaisuuttakaan ei kovin monella niin paljon ole että sillä oikeasti olisi jotain merkitystä suuntaan tahi toiseen.

Ei olekkaan, olemmehan sen eka lapsen kohdalla sen kokeneet. Mutta silti se on helpompaa, koska sitä ei tarvitse tehdä :)
Omaisuusasioista senverran, että avoliitossa olijoiden kannattaa tehdä keskinäinen testamentti (varsinkin jos ei ole yhteisiä lapsia vielä), koska jos toinen sattuu kuolemaan, niin omaisuuden jako voi mennä ihan miten kuolleen suku asian näkee. Testamentilla turvaatte asian.
Kuten sanottu, PAKKO ei ole olla naimisissa, mutta on se kaikinpuolin miellyttävämpää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei ehkä pakko:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ei ehkä pakko:
Kaikinpuolin on "helpompaa" olla naimisissa; lapsen isyysjutut, omaisuusasiat jne...
Eka lapsen syntyessä ei oltu naimisissa, mutta nyt ollaan ja toinen lapsi syntyy 2vkon sisällä...

Ei siyydentunnustus ole vaike juttu, viiden minuutin papereiden kirjoitus. Omaisuuttakaan ei kovin monella niin paljon ole että sillä oikeasti olisi jotain merkitystä suuntaan tahi toiseen.

Ei olekkaan, olemmehan sen eka lapsen kohdalla sen kokeneet. Mutta silti se on helpompaa, koska sitä ei tarvitse tehdä :)
Omaisuusasioista senverran, että avoliitossa olijoiden kannattaa tehdä keskinäinen testamentti (varsinkin jos ei ole yhteisiä lapsia vielä), koska jos toinen sattuu kuolemaan, niin omaisuuden jako voi mennä ihan miten kuolleen suku asian näkee. Testamentilla turvaatte asian.
Kuten sanottu, PAKKO ei ole olla naimisissa, mutta on se kaikinpuolin miellyttävämpää.

Mutta jos avoparilla on lapsia, niin ne lapset sen omaisuuden perii eikä muut sukulaiset!
 
Mitä jos ihan oikeasti tutustuisitte siihen lakiin. Avopuolisolla on taatusti oikeus omaan omaisuuteensa eikä sitä voi avopuolison suku viedä kuolemantapauksessa. Samoin avopuolisoilla yhteinen omaisuus on yhteistä ja se myös jaetaan sen mukaisesti. Ja muutenkin ihan omapa on häpeänne jos ette sen vertaa pysty olemaan puolison sukulaisten kanssa väleissä että tarvitsee perintöä jakaessa tapella.

En ole naimisissa eikä ole suunnitelmissa mennä vaikka vauva onkin tulossa. Minua on kyllä kosittu, mutta kieltäydyin koska en nähnyt tarpeelliseksi ja koska ajankohta oli häille väärä. Ehkä jonain päivänä ehkä ei. En kuitenkaan usko että mikään vaikeutuisi vaikka emme koskaan naimisiin menisi. Myöskään vanhempani eivät ole naimisissa ja silti heillä on jo komisenkymmentä vuotta yhteistä taivalta takana, eikä koskaan ole missään tullut mitään ongelmia. Ehkä on täytynyt täyttää pari paperia enemmän kuin naimisissa olevien, mutta aika pieni vaivahan tuo on.

Ja tuosta isyydentunnistamisesta. Avoliitossa syntyneillä isä on taatusti tiedossa, mutta avioliitossa välttämättä ei kun asiaa ei erikseen kysytä. Tiedän montakin tapausta jossa lapsen isä ei ole äidin aviomies vaikka lapsi onkin näennäisesti syntynyt avioliittoon.
 
Avioparit kuten myös avoparit eroavat. Avoparit useammin sen takia, koska yhdessä asumista kokeillaan ja sitten huomataan, että ei toimi. Avioliittoa harvemmin ihmiset kokeilevat, vaan se on harkittu juttu. Jotkut eroavat avioliitostakin hyvin nopeaan, ehkä eivät ole tarkemmin miettineet syytä mennä naimisiin, ovat vain menneet, mutta se on heidän ongelmansa.

Avoliitossa toisen kuoltua omaisuuden perii lapset, kyllä. Mutta mitä sitten jos lapset ovat vaikka jo 20v ja toinen avopuolisoista (isä tai äiti ) kuolee niin lapset perivät vaikka koko talon (jos talo on ollut vain toisen nimissä ) ja tällä elossa olevalla puolisolla ei olekaan välejä lapseensa, tai lapsi on muuten ahne ja haluaa talon itselleen. Kyllä siinä vaiheessa v.ituttaa menettää kotikin pään päältä. Mutta tämä nyt oli ehkä kaukaa haettua (tuskin kukaan lapsi niin ilkeä olisi ). Periaate vain se, että avioliitossa saa ainakin sen omaisuuden.

Valmis avioliittoon lausahduksella tarkoitin sitä, että kun jotkut väittävät olevansa valmiita lasten tekoon, mutta ei avioliittoon. Mielestäni se on todellakin hassua ja outoa. Miksi on valmis tekemään lasta suhteeseen, jota ei ole valmis virallistamaan. Avioliittoa mietitään pitkään ja hartaasti, mutta lapsi laitetaan alulle hyvin pienin ajatuksin. Vähintäänkin outo ajatus mun mielestä.

Ja tosiaan, avioliitto on kaikkien oma asia. Älkäähän nyt suuttuko siitä, että toiset haluavat virallistaa suhteensa ja toiset eivät taas sitä halua tai pysty tekemään. Mutta se, että katkera ei tarvitse olla avioliitossa olevia kohtaan, he ovat valinneet niin ja sillä selvä. He haluavat elää virallisessa suhteessa, turvallisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
. Mutta se, että katkera ei tarvitse olla avioliitossa olevia kohtaan

Kirjoitin tuonne aiemmin jo näin:
Luojan kiitos tein lapsen exän kanssa vaikka suhde ei kestänytkään. Nyt en pakosta en saa lisää lapsia ja lapsettomuus tekisi musta katkeran, ei se että en välttämättä koskaan pääse naimisiin. Olen aina halunnut lapsia ja jos en olisi edes tuota yhtä saanut, niin siinä ei mitkään avioliitot auttaisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tiuku:
Mitä jos ihan oikeasti tutustuisitte siihen lakiin. Avopuolisolla on taatusti oikeus omaan omaisuuteensa eikä sitä voi avopuolison suku viedä kuolemantapauksessa. Samoin avopuolisoilla yhteinen omaisuus on yhteistä ja se myös jaetaan sen mukaisesti. Ja muutenkin ihan omapa on häpeänne jos ette sen vertaa pysty olemaan puolison sukulaisten kanssa väleissä että tarvitsee perintöä jakaessa tapella.

En ole naimisissa eikä ole suunnitelmissa mennä vaikka vauva onkin tulossa. Minua on kyllä kosittu, mutta kieltäydyin koska en nähnyt tarpeelliseksi ja koska ajankohta oli häille väärä. Ehkä jonain päivänä ehkä ei. En kuitenkaan usko että mikään vaikeutuisi vaikka emme koskaan naimisiin menisi. Myöskään vanhempani eivät ole naimisissa ja silti heillä on jo komisenkymmentä vuotta yhteistä taivalta takana, eikä koskaan ole missään tullut mitään ongelmia. Ehkä on täytynyt täyttää pari paperia enemmän kuin naimisissa olevien, mutta aika pieni vaivahan tuo on.

Ja tuosta isyydentunnistamisesta. Avoliitossa syntyneillä isä on taatusti tiedossa, mutta avioliitossa välttämättä ei kun asiaa ei erikseen kysytä. Tiedän montakin tapausta jossa lapsen isä ei ole äidin aviomies vaikka lapsi onkin näennäisesti syntynyt avioliittoon.

Viimeiseen kappaleeseen viitaten: Tuollaisssa tapauksissa avioliitto on nimenomaan solmittu vain siitä syystä, että se on tapa, tai sitten rakkaus on kuollut ja ei olla osattua erota. Mutta pettäminen ei itsessään avioliittoon liity mitenkään, sitähän tapahtuu kaikissa suhteissa (niin valitettavaa kuin se onkin, en ymmärrä asiaa itse ) ja sitten kun ollaan niin raukkoja, että ei voida tunnustaa miehelle pettämisiä...ja niin valheessa eläminen alkaa (tai paremminkin jatkuu ). Joku täällä sanoi, että se isyydentuunustus toimii siten, että isä tunnustaa olevansa isä, ei siis dna-testejä oteta, eli toi pettämisteoria pätee myös siihen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
. Mutta se, että katkera ei tarvitse olla avioliitossa olevia kohtaan

Kirjoitin tuonne aiemmin jo näin:
Luojan kiitos tein lapsen exän kanssa vaikka suhde ei kestänytkään. Nyt en pakosta en saa lisää lapsia ja lapsettomuus tekisi musta katkeran, ei se että en välttämättä koskaan pääse naimisiin. Olen aina halunnut lapsia ja jos en olisi edes tuota yhtä saanut, niin siinä ei mitkään avioliitot auttaisi.

Totta joo, että hyvä kun teit lapsen, sait sen silloin jos enää ei olekaan mahdollista. Mutta en mä kyllä siltikään ymmärrä miksi teit sen ilman avioliittoa. Vai tiesitkö sairaudesta (tai mikä lapsettomuuden syy onkaan ) jo silloin ja teit lapsen sen takia, että edes joskus saat sen yhden lapsen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
. Mutta se, että katkera ei tarvitse olla avioliitossa olevia kohtaan

Kirjoitin tuonne aiemmin jo näin:
Luojan kiitos tein lapsen exän kanssa vaikka suhde ei kestänytkään. Nyt en pakosta en saa lisää lapsia ja lapsettomuus tekisi musta katkeran, ei se että en välttämättä koskaan pääse naimisiin. Olen aina halunnut lapsia ja jos en olisi edes tuota yhtä saanut, niin siinä ei mitkään avioliitot auttaisi.

Totta joo, että hyvä kun teit lapsen, sait sen silloin jos enää ei olekaan mahdollista. Mutta en mä kyllä siltikään ymmärrä miksi teit sen ilman avioliittoa. Vai tiesitkö sairaudesta (tai mikä lapsettomuuden syy onkaan ) jo silloin ja teit lapsen sen takia, että edes joskus saat sen yhden lapsen?

Kun aivan oikeasti sen lapsen voi tehdä ilman avioliittoa! Silloin kun lapsi alulle laitettiin, niin luulin suhteen kestävän, mutta toisin kävi. Sairastuin lapsen saamisen jälkeen uudestaan syöpään ja siihen saadut hoidot ovat saattaneet vaurioittaa munasarjoja.

Mä ymmärrän, että jotkut menevät naimisiin ennen lapsien saamista. Miksi sitten on niin vaikeaa ymmärtää, että kaikki eivät tee niin? :whistle:
 
Ei kun siis kyllä mä ymmärrän, että jotkut eivät mene, mutta sitä en ymmärrä miksi ne ihmiset jotka ovat vakavassa suhteessa ja aikovat mennä naimisiin joka tapauksessa niin miksi eivät sitten ole kuitenkaan "valmiita" avioliittoon, mutta ovat valmiita tekemään lapsen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
Ei kun siis kyllä mä ymmärrän, että jotkut eivät mene, mutta sitä en ymmärrä miksi ne ihmiset jotka ovat vakavassa suhteessa ja aikovat mennä naimisiin joka tapauksessa niin miksi eivät sitten ole kuitenkaan "valmiita" avioliittoon, mutta ovat valmiita tekemään lapsen.

Kun joillekin ei esim. sillä avioliitolla ole suurta merkitystä. Ja kyllä lapset on suurempi sitoutuminen yhteen kuin avioliitto.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
Ei kun siis kyllä mä ymmärrän, että jotkut eivät mene, mutta sitä en ymmärrä miksi ne ihmiset jotka ovat vakavassa suhteessa ja aikovat mennä naimisiin joka tapauksessa niin miksi eivät sitten ole kuitenkaan "valmiita" avioliittoon, mutta ovat valmiita tekemään lapsen.

Kun joillekin ei esim. sillä avioliitolla ole suurta merkitystä. Ja kyllä lapset on suurempi sitoutuminen yhteen kuin avioliitto.

Tottakai on isompi sitoutuminen, tätähän mä just haenkin jutuillani. Kun lapset ovat isompi sioutuminen, niin siksi mun mielestä ei ole syytä olla menemättä avioliittoon ennen lapsia, jos kuitenkin avioliittoon joskus haluaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
Ei kun siis kyllä mä ymmärrän, että jotkut eivät mene, mutta sitä en ymmärrä miksi ne ihmiset jotka ovat vakavassa suhteessa ja aikovat mennä naimisiin joka tapauksessa niin miksi eivät sitten ole kuitenkaan "valmiita" avioliittoon, mutta ovat valmiita tekemään lapsen.

Kun joillekin ei esim. sillä avioliitolla ole suurta merkitystä. Ja kyllä lapset on suurempi sitoutuminen yhteen kuin avioliitto.

Tottakai on isompi sitoutuminen, tätähän mä just haenkin jutuillani. Kun lapset ovat isompi sioutuminen, niin siksi mun mielestä ei ole syytä olla menemättä avioliittoon ennen lapsia, jos kuitenkin avioliittoon joskus haluaa.

No mä en ymmärrä mikä pakko olisi mennä naimisiin ennen lapsia. Jos tarkoitus mennä joskus naimisiin, niin sittenpä menee silloin joskus. Mun eno oli vuosikausia nykyisen vaimonsa kanssa ennen avioliittoa ja saivat kolme lastakin ennen sitä. Ehkä heistä ei vain tuntunut oikealta mennä naimisiin ennen kuin silloin vasta kun menivät naimisiin.
 
Miksi ei tunnu oikealta mennä naimisiin? MIksi tuntuu oikealta tehdä silti lapsia? Tätä mä en ymmärrä, lapsethan ovat se tärkeämpi kuitenkin (eli jos lapsia, niin silloin pitäisi olla valmis myös avioliittoon ).
 
Mulla ei ollut mitään syitä siihen miksi menin ensin naimisiin ja hankin sitten vasta lapsia, halusin vain tehdä niin. Omat vanhempani eivät olleet naimisissa minut saadessaan :) Mulle on ihan sama.
 
Ei minusta ole mitään syytä mennä naimisiin ennen lastentekoa, tai sen jälkeenkään, jos ei avioliitto itsessään instituutiona kiinnosta.

Minä menin naimisiin hyvissä ajoin ennen lasten tekoa, koska halusin pitää (uskovaiset) sukulaiset tyytyväisenä. Olen kyllä ajatellut, että eroan reippaasti vaan, jos on tarvis, sitten en enää uskiksia ajattele. Mutta ei tuosta avioliitosta ole mitään haittaakaan ollut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bibo:
Miksi ei tunnu oikealta mennä naimisiin? MIksi tuntuu oikealta tehdä silti lapsia? Tätä mä en ymmärrä, lapsethan ovat se tärkeämpi kuitenkin (eli jos lapsia, niin silloin pitäisi olla valmis myös avioliittoon ).

Lapset ja avioliitto ei liity mitenkään toisiinsa. Eikä seksi ja avioliitto.
 
totta!!
Ja entä jos menee naimisiin siinä toivossa,että lapsi syntyy? Moni eroaa tämän takia, koska jompikumpi ei välttämättä saa lasta.Onko se sitten syy erota? Hmm...
 

Yhteistyössä