Miten menkat alkaneet?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Taas raskaanako?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
voivoi, mitä se alle 1 vee tai vähän päälle sisaruksen päälle ymmärtää? ""Ihanaa kun on sisarus, ei haittaa vaikka äiti hoitaakin häntä enemmän, olenhan jo 1 vee"" ??? Ihan oikeasti, haloo.
 
Kyllä meillä tullaan yhtälailla huomioimaan poikaa kuin tähänkin asti.
Toki vauva vie enemmän minun aikaa, mutta mikään ei meillä estä miestä syöttämästä pullosta tai lähtemästä vaunulenkille vauvan kanssa ja siten voin antaa aikaani pojalle.
Ja itselläni on siskon kanssa ikäeroa 4v ja koin sen aivan liian isoksi eroksi. Vasta nyt vanhemmalla iällä olemme samalla aaltopituudella.

 
No sen verran peesaan, että joskus tulee mieleen, että aatellaan vaan, ett mä haluun mä haluun. mut ei aatella edellistä lasta siinä sit ollenkaan. Vähä niinku lestad...
 
Että heti leimataan Lestoiksi jos tekee perheeseen kaksi lasta pienellä ikäerolla.

No ihan kuin vaan.........

Ja eihän se mun vikani ole jos miehellä hyvin joustava työ.
 
Täällähän se keskustelu on meneillään... Mielipiteitä ikäeroista on monia ja eikä kukaan siinä voi olla ""oikeassa"".

Meillä lasten ikäero on 2v.5kk. Mielestäni se ei saa olla yhtään enempää, jos haluaa ns. leikkiseuraa toisille. Kyllä kait se on maailman luonnollisin juttu, että niitä sisaruksia syntyy perheeseen pienilläkin ikäeroilla. Varsinkin, jos kyse on vain kahdesta lapsesta, niin aikaa vielä riittää molemmille.

Itse koen omat sisarukseni todella tärkeäksi ja näin vanhemmalla iällä ei sillä ikäerollakaan enää ole niin suurta merkitystä. Vanhin veljistäni 15v. vanhempi minua :).
 
Itse toivon saavani toisen lapsen, kunhan eka on 2 vuotta tai yli, kuitenkin alle 4.
Vauvakuume oli kova, kun eka oli vasta muutaman kuukauden, mutta järkeilin elämäntilanteeseemme sopivammaksi jättää väliä, ennen kuin aletaan yrittämäänkään. Vauvakuume on kuitenkin eri asia kuin lapsirakkaus.
 
Se lapsi ei vielä 1 vuotiaana tajua sisarusta mutta kyllä se kuule on lapsestakin leikki-iässä sitten mukavaa kun on leikkikaveri kotona eikä tarvi yksin touhuta.

Ja jos ajattelee pidemmälle. Itselläni on sisarukset 1,5 nuorempi ja 4 vuotta vanhempi. 4 vuotta vanhemman kanssa olen alkanut ""tulla toimeen"" kun täytin 18. Sitä ennen en koskaan mahtunut joukkoon koska olin ""pentu"". Nuoremman kanssa on aina ollut ""läheisemmät"" välit.

Ja eikös tämäkin ole jokaisen oma asia... minun mielestäni ainoista lapsista tulee hemmoteltuja jotka eivät oikein osaa jakaa vaan omivat kaiken itselleen ja sinun mielestäsi sisarukset pilaavat vauvan vauva-ajan.
Sinä ihmettelet mitä se 1 vee siitä sisaruksesta ymmärtää? Tuskinpa kukaan sitä esikoista hylkää vaikka toinen vauva tulisikin... mutta toisaalta, mitä se esikoinen siitä vauva-ajasta kuitenkaan muistaa? Joku voisi näinkin ajatella..
 
Joo ja täytyy ottaa huomioon, että lapsia ei niin vaan tehdä ja päätetä, millaiset ikäerot niille halutaan. Meillä esikoista ""tehtiin"" kauan ja oli selvää, ettei toisen tuloa ainakaan ruveta tarkoituksella ehkäisemään. Ehkä oli turhankin realistisesti ajateltu, että ei tule tämäkään aikoihin onnistumaan. Toisin kävi ja ikäeroksi tulee 1 v 6 kk. Ollaan onnesta soikeina : )
 
Lestadiolaisilla kyse on kyllä siitä, että vakaumus estää ehkäisyn käytön. Ei varmaan läheskään kaikki lestadilaiset vanhemmat toivo suurperhettä, lapsia vaan tulee kun ehkäisyä ei käytetä. Jokaisella on oma maailmankatsomuksensa ja vakaumuksensa, kunnioitusta sille.
 
Onkos se sitten jotenkin tavatonta/mahdotonta, että äiti pystyisi selviytymään kiitettävästi vauvan ja 1-vuotiaan hoidosta vaikkei isä olekaan koko ajan läsnä? Varmaan kyse oli siitä, että isäkin on paljon läsnä ja jakaa kasvatusvastuuta, vaikka käykin myös töissä tms.
 
heippa.
Totta.Jokaisella on oma mielipide ja oma elämä.Minä vanhoilislestadiolaisena haluan jokaisen lapsen ottaa vastaan Jumalan lahjana.Jumala on tarkoittanut hänet tänne maanpäälle.Ihminen ei sitä itse päätä.Ehkäisy on Jumalan sanan vastaista ja se on synti.
Tiedän monia pariskuntia,jotka ei ole käyttänyt mitään ehkäisyä ja silti ei ole saaneet lapsia.Jumala tietää kenelle antaa lahjana lapsen/lapsia.Olipa niitä 1 tai sitten 20 lasta perheessä.Kyllä niitä voimia annetaan sen verran kun niiä tarvitaan lasten hoidossa ja kasvattamisessa.Ei sitä itse tarvitse huolehtia.
Hyvää kevättä kaikille!
 
Tunnen muutamia lestadiolaisia (mm.työkaveri). Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että he usein puhuvat vain vauvoista, eivät muista lapsistaan. Ihan niinkuin vauvat olisivat heille sellainen, en tiedä, ykkösasia elämässä? Siis jatkuva vauvakuume tai jotain.

Tästä johtuen ajattelen aina, kun joku haluaa uuden vauvan heti edellisen perään, että hänellä on joku ""outo"" vauvamania. Vähän niinkuin muut lapset menettäisivät äitinsä kiinnostuksen? Kuulostaa pahemmalta kuin tarkoitin...
 
Nimim. ** totesikin ""mitä se esikoinen siitä vauva-ajasta kuitenkaan muistaa?"" Eipä mitään. Sain pikkusiskon vain 11 kuukauden ikäisenä. En oikeastaan muista lapsuudestani mitään muuta kuin että se oli onnellinen! En todellakaan ole kärsinyt meidän pienestä ikäerostamme. Koin äidiltä riittäneen minulle rakkautta ihan tarpeeksi. Hartain toiveeni olisi olla yhtä ihana äiti lapselleni, kuin meidän äitimme oli minulle. Nyt aikuisina välimme vanhemman pikkusiskoni kanssa ovat läheisemmät kuin minua 4 vuotta nuoremman siskon kanssa.
Lapsilla 4 vuoden ikäero on paljon. Kuvitelkaapa esim. 2- ja 6-vuotiaita leikkimässä yhdessä. Tuskin löytyy montaakaan sellaista leikkiä, joka kiinnostaa molempia.
 
Lisääntykää ja täyttäkää maa, sanotaan raamatussa.

Ajatelkaapa, jos kaikki maailman ihmiset olisivat, sanotaan nyt vaikkapa vanhoillislestadiolaisia, niin mihin ne kaikki ihmiset mahtuisivat?
Onneksi kaikki eivät ole.
 
heippa miksi sanot että onneksi kaikki ei ole vanhoilislestadiolaisia ei se uskonto takaa sitä että lapsia syntyy vuosittain on paljon aviopareja lestadiolaisissa jotka ei saa lapsia vaikka kuinka haluais ja maailmaan sopii aina lisää ihmisiä ja lapset ovat elämässä rikkaus vaikka onhan niissä omahommansa kasvattaa itellä se periaate että kaikki lapset otetaan vastaan mitä annetaan ja juuri sellaisena kun saapi ja kaikki lapset ovat saman arvoisia oli sitten terve tai ei
 

Yhteistyössä