Miten mä voisin päästä eroon karkeista ja muusta hyvästä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja läski
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
alat vaikka sillä et vähennät pikkuhiljaa määriä ja päiviä jolloin syöt makeeta, jos liian vaikeeta lopettaa heti kokonaan. Jos mietitään vaikka kaljan juojia tai tupakoitsijoita, niin kuka pystyy lopettamaan heti kokonaan juomisen tai polttamisen........

Hei, tuo on hyvä idea! :) Mutta en tiedä miten helppoa on toteuttaa...

Tällä hetkellä siis menee suunnilleen tälleen tuo herkkujen syöminen, päivän saldo eilen:

2 mars-patukkaa, puoli pakettia suklaatäytekeksejä, puffet-jäätelö, kauraomenapaistosta puoli vuokaa (:ashamed:) ja puoli pakettia vaniljajäätelöä, 2 litraa omenamehua.

Limsaa en juurikaan juo ja niitä sipsejä tai munkkeja tms. ei mene usein.

HÄVETTÄÄ!!! :ashamed: :ashamed: :ashamed:


mehutkin on tosi sokerisia, vaihda vaikka mausettuun kivennäisveteen jos tavallinen vesi ei maistu.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Jessica Rabbit:
Musta tuntuu että sun ongelma ei ole niinkään makeansyönti vaan muu.. Sanoit ettet halua harrastaa liikuntaa, et kehtaa, et halua lenkkeillä yksin, mies ei anna ostaa kuntolaitetta, sokerista et kuitenkaan tahtoisi luopua koska et "voi" juoda kahvia ilman ja ilman kahvia et "voi" olla koska tulet kiukkuiseksi. Älä käsitä väärin, tarkoitukseni ei ole kettuilla sulle vaan näyttää mistä saattaisi kiikastaa. Mulla itsellä oli samoja ongelmia silloin kun olin tosi yliapinoinen, syitä löysin miksi en voi tehdä asian eteen mitään. Kannattaa miettiä mitä haluat, haluatko painaa vähemmän ja olla riippumaton makeasta, vai jatkaa samaa kuin tähän asti? Mulla auttoi elämäntapamuutoksessa se kun tiedostin että jostain on luovuttava. En voi vaan yksinkertaisesti syödä sokeria yms jos haluan painaa vähemmän ja voida hyvin. Makutottumukset ovat vain oman pään sisällä, ei ne ole ihmisen perustarpeita. Jos ihminen on kyllästänyt itsensä sokerilla ym niin ei sokeriton ja terveellinen maistu hyvältä. Esim. jos on koko ikänsä syönyt rasvaista ja sokerista maustettua jogurttia, ei maustamaton ja rasvaton versio tietenkään maistu yhtä hyvältä. Niihin parempiin vaihtoehtoihin on vaan totuteltava jos ei halua elää niinkuin ennen. Ja muuten, liikunnastakin voi oppia nauttimaan ja aina löytää kyllä itselle hyvän tavan liikkua :) Nimim. entinen lihava ja liikkumaton sokerilla ja rasvalla kyllästetty sohvapeuna.


Jos ongelma ei ole makeasyönti niin mikä muu?

Tiedän että en jaksa/haluakaan harrastaa liikuntaa, en halua/voi (ei ole mahdollisuutta jättää lasta) lähteä yksin lenkille vaan tarvitsen kaverin tai ainakin lapselle hoitajan (mies ei halua hoitaa). Ei ole rahaa ostaa salikorttia (eikä halua mennä yksin) ja ei ole myöskään rahaa ostaa kotiin kalliita laitteita (ukko ei anna ostaa).

HALUAN laihtua, muistelen miten ihanaa oli ennen kun olin laiha... jaksoi tehdä mitä vain ja vaatteita oli ihana ostaa... mutta repsahdan joka kerta! Mulla ei vaan ole tarpeeksi motivaatiota tai tahdonvoimaa...
 
Minulla auttoi kun ymmärsin sen että ei ne herkut lopu vaikken niitä kaikkea nyt ostaisi tai söisi, siis että niitä saa aina kyllä lisää ettei tarvi syödä kuin viimeistä päivää...
kuulostaa typerältä mutta oivallus sai minut irtautumaan "herkuista" vaikken siihen ole koskaan ennen pystynyt

Haet ruuasta selkeästi mielihyvää, yritä keksi muita asioita mistä nauttia, itse olen löytänyt iloa liikunnasta, matkustelusta, lisäksi teen nykyään paljon uudentyyppisiä ruokia
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
alat vaikka sillä et vähennät pikkuhiljaa määriä ja päiviä jolloin syöt makeeta, jos liian vaikeeta lopettaa heti kokonaan. Jos mietitään vaikka kaljan juojia tai tupakoitsijoita, niin kuka pystyy lopettamaan heti kokonaan juomisen tai polttamisen........

Hei, tuo on hyvä idea! :) Mutta en tiedä miten helppoa on toteuttaa...

Tällä hetkellä siis menee suunnilleen tälleen tuo herkkujen syöminen, päivän saldo eilen:

2 mars-patukkaa, puoli pakettia suklaatäytekeksejä, puffet-jäätelö, kauraomenapaistosta puoli vuokaa (:ashamed:) ja puoli pakettia vaniljajäätelöä, 2 litraa omenamehua.

Limsaa en juurikaan juo ja niitä sipsejä tai munkkeja tms. ei mene usein.

HÄVETTÄÄ!!! :ashamed: :ashamed: :ashamed:


mehutkin on tosi sokerisia, vaihda vaikka mausettuun kivennäisveteen jos tavallinen vesi ei maistu.

Kuulostaa tyhmältä mutta en tykkää vissyistä/kivennäisvesistä ym. hapollisista.
 
Ota makeisista saamasi ylimääräinen energiamäärä ylös ja osta sykemittari. Sitten kun tekee mieli, niin käy vain polkaisemassa patukan energiamäärä pois ja saat mussuttaa makeaa vaikka loputtomiin saakka.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Millipidetär:
Minulla auttoi kun ymmärsin sen että ei ne herkut lopu vaikken niitä kaikkea nyt ostaisi tai söisi, siis että niitä saa aina kyllä lisää ettei tarvi syödä kuin viimeistä päivää...
kuulostaa typerältä mutta oivallus sai minut irtautumaan "herkuista" vaikken siihen ole koskaan ennen pystynyt

Haet ruuasta selkeästi mielihyvää, yritä keksi muita asioita mistä nauttia, itse olen löytänyt iloa liikunnasta, matkustelusta, lisäksi teen nykyään paljon uudentyyppisiä ruokia

Totta että haen ruuasta mielihyvää! Mutta ei ole oikein muutakaan... sen voin myöntää. Ei ole rahaa matkusteluun eikä muuhunkaan... eikä aikaakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
auttaisko se et jos lasket et paljoko menee rahaa makeisiin ja mietit et mitä kivaa sillä rahalla saisi, alat vaikka säästämään johonkin matkaan tai muuhun.

Oon kyllä laskenut että rahaa menee makeaan ihan liikaa! Mutta ei näytä auttavan sekään... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Mies ei halua hoitaa omaa lastaan sen aikaa, että pääsisit jumppaan tai lenkille pari kertaa viikossa? :o Oikeestiko?

No ei se jaksa rankan työn jälkeen enää hoitaa! Nukahtaa sohvalle heti kun töistä tulee... kuulostaa tyhmälle mutta niin se on. Enkä halua yksin lenkille. Eikä ole kavereita kuin 200km päässä...
 
Ei se paino laske kun mitään et voi tehdä tekosyiden varjolla. Mitä sä odotat? Että täällä sanotaan ettei sun tarvi mitään tehdä, ota pilleri ja olet taas ihanan laiha? :headwall:

Ota itseäs niskasta kiinni. Siitä se lähtee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebs:
Ei se paino laske kun mitään et voi tehdä tekosyiden varjolla. Mitä sä odotat? Että täällä sanotaan ettei sun tarvi mitään tehdä, ota pilleri ja olet taas ihanan laiha? :headwall:

Ota itseäs niskasta kiinni. Siitä se lähtee.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat... Tilanne tuntuu minustakin toivottamalta!!! En tiedä mitä tekisin.. miten saisin itseni irti makeasta ja aloittamaan liikunnan kun kukaan ei ainakaan kannusta. Mies ei jaksa ja ketään muuta ei kiinnosta. Mies sanoi että tykkää musta tällaisena ja lenkkeillä ei jaksa. Se siitä siis? Jättää asiat tälleen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Mies ei halua hoitaa omaa lastaan sen aikaa, että pääsisit jumppaan tai lenkille pari kertaa viikossa? :o Oikeestiko?

No ei se jaksa rankan työn jälkeen enää hoitaa! Nukahtaa sohvalle heti kun töistä tulee... kuulostaa tyhmälle mutta niin se on. Enkä halua yksin lenkille. Eikä ole kavereita kuin 200km päässä...

Minä olen joskus kiertänyt meidän talon 500 kertaa samalla, kun lapsi nukkuu päikkäreitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Jessica Rabbit:
Musta tuntuu että sun ongelma ei ole niinkään makeansyönti vaan muu.. Sanoit ettet halua harrastaa liikuntaa, et kehtaa, et halua lenkkeillä yksin, mies ei anna ostaa kuntolaitetta, sokerista et kuitenkaan tahtoisi luopua koska et "voi" juoda kahvia ilman ja ilman kahvia et "voi" olla koska tulet kiukkuiseksi. Älä käsitä väärin, tarkoitukseni ei ole kettuilla sulle vaan näyttää mistä saattaisi kiikastaa. Mulla itsellä oli samoja ongelmia silloin kun olin tosi yliapinoinen, syitä löysin miksi en voi tehdä asian eteen mitään. Kannattaa miettiä mitä haluat, haluatko painaa vähemmän ja olla riippumaton makeasta, vai jatkaa samaa kuin tähän asti? Mulla auttoi elämäntapamuutoksessa se kun tiedostin että jostain on luovuttava. En voi vaan yksinkertaisesti syödä sokeria yms jos haluan painaa vähemmän ja voida hyvin. Makutottumukset ovat vain oman pään sisällä, ei ne ole ihmisen perustarpeita. Jos ihminen on kyllästänyt itsensä sokerilla ym niin ei sokeriton ja terveellinen maistu hyvältä. Esim. jos on koko ikänsä syönyt rasvaista ja sokerista maustettua jogurttia, ei maustamaton ja rasvaton versio tietenkään maistu yhtä hyvältä. Niihin parempiin vaihtoehtoihin on vaan totuteltava jos ei halua elää niinkuin ennen. Ja muuten, liikunnastakin voi oppia nauttimaan ja aina löytää kyllä itselle hyvän tavan liikkua :) Nimim. entinen lihava ja liikkumaton sokerilla ja rasvalla kyllästetty sohvapeuna.


Jos ongelma ei ole makeasyönti niin mikä muu?

Tiedän että en jaksa/haluakaan harrastaa liikuntaa, en halua/voi (ei ole mahdollisuutta jättää lasta) lähteä yksin lenkille vaan tarvitsen kaverin tai ainakin lapselle hoitajan (mies ei halua hoitaa). Ei ole rahaa ostaa salikorttia (eikä halua mennä yksin) ja ei ole myöskään rahaa ostaa kotiin kalliita laitteita (ukko ei anna ostaa).

HALUAN laihtua, muistelen miten ihanaa oli ennen kun olin laiha... jaksoi tehdä mitä vain ja vaatteita oli ihana ostaa... mutta repsahdan joka kerta! Mulla ei vaan ole tarpeeksi motivaatiota tai tahdonvoimaa...

Ongelma ei ole se että syöt makeaa, vaan se että joku asia saa sut tekemään sitä vaikka tiedät että se ei ole sulle hyväksi. Ei ne karkit sun suuhun itse pomppaa vaan sä itse ne syöt. Eikä se makeanhimo ole vaan joku asia jolle et mitään voi vaan opittu tapa. Mulla oli aivan sama tilanne reilu vuos sitten joten tiiän aika lailla mistä puhun. Ei ollut lenkkikavereita, ei lastenhoitajaa, mies ei jaksanut töiden jälkeen vahtia lasta eikä antanut ostaa kuntolaitetta, rahat meillä vähissä yms. Mutta mun oli vaan pakko mukautua noihin asioihin ja etsiä se aika liikunnalle jostain.
Ensinnäkin, jos lapsi on ratasikäinen niin laita rattaisiin ja lähde lenkille hänen kanssaan? Tee miehellä selvät sävelet että sun on laihduttava jotta pysyt terveenä ja hänen velvollisuutensa on auttaa ja hoitaa lasta silloin. Jos mies ei anna ostaa kuntolaitetta niin keskustele rakentavasti ja selitä tilanne, eiköhän kuitenkin oman vaimon/avovaimon terveys mene muun edelle ja laitteen saat hankkia jos sen haluat. Niitä saa osamaksulla kympillä kuussa ja sen summan voit nipistää vaikka niistä piirakoista, karkeista ja jätskeistä sekä mehuista. Osamaksu on kenkku juttu, mutta jos muuta vaihtoehtoa ei ole niin mieluummin mä niin tekisin kun olisin liikkumatta. Ja tuosta motivaatiosta, jos todella haluat laihtua niin sun täytyy vaan pskyykata ittees. Jos asenteesi on pessimistinen, tuskin onnistut. Jos asennoidut että mä pystyn ihan mihin haluan, niin silloin sä pystyt. Niin helppoa se on. :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Mies ei halua hoitaa omaa lastaan sen aikaa, että pääsisit jumppaan tai lenkille pari kertaa viikossa? :o Oikeestiko?

No ei se jaksa rankan työn jälkeen enää hoitaa! Nukahtaa sohvalle heti kun töistä tulee... kuulostaa tyhmälle mutta niin se on. Enkä halua yksin lenkille. Eikä ole kavereita kuin 200km päässä...

Sä keksit kyllä hienosti syitä, mikset voi tehdä tilanteelle mitään.

Mahtaa olla miehellä raskas työ, jos ei työpäivän jälkeen jaksa koko iltana olla lapsensa kanssa sen aikaa että mami käy jumpassa.... Miten käy muuten isä-lapsisuhteen?
 
Mulla auttoi kun tein niin että söin herkkuja vain lauantaisin. Muut päivät olin kerta kaikkisesti ilman mitään sokerimässyä. Se onnistuu kun tietää että sitten lauantaina saa syödä mitä ikinä haluaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebs:
Ei se paino laske kun mitään et voi tehdä tekosyiden varjolla. Mitä sä odotat? Että täällä sanotaan ettei sun tarvi mitään tehdä, ota pilleri ja olet taas ihanan laiha? :headwall:

Ota itseäs niskasta kiinni. Siitä se lähtee.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat... Tilanne tuntuu minustakin toivottamalta!!! En tiedä mitä tekisin.. miten saisin itseni irti makeasta ja aloittamaan liikunnan kun kukaan ei ainakaan kannusta. Mies ei jaksa ja ketään muuta ei kiinnosta. Mies sanoi että tykkää musta tällaisena ja lenkkeillä ei jaksa. Se siitä siis? Jättää asiat tälleen...

No jätä. Pysyt läskinä ja voit säälitellä itseäsi lopun elämän. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa? Ota itseäsi niskasta kiinni, kukaan muu ei sitä sun puolesta tee. Jos miestä ei kiinnosta niin onko se joku syy että suakaan ei sitten pidä kiinnostaa?

Läskit ei kulu jos et liiku, ja jos et ala syödä terveellisen monipuolisesti.

Ja mitä tulee yksinään lenkkeilyyn, niin se yksinäisyyskö sua siinä hävettää? Jos ymmärrät mitä tarkotan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jessica Rabbit:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Jessica Rabbit:
Musta tuntuu että sun ongelma ei ole niinkään makeansyönti vaan muu.. Sanoit ettet halua harrastaa liikuntaa, et kehtaa, et halua lenkkeillä yksin, mies ei anna ostaa kuntolaitetta, sokerista et kuitenkaan tahtoisi luopua koska et "voi" juoda kahvia ilman ja ilman kahvia et "voi" olla koska tulet kiukkuiseksi. Älä käsitä väärin, tarkoitukseni ei ole kettuilla sulle vaan näyttää mistä saattaisi kiikastaa. Mulla itsellä oli samoja ongelmia silloin kun olin tosi yliapinoinen, syitä löysin miksi en voi tehdä asian eteen mitään. Kannattaa miettiä mitä haluat, haluatko painaa vähemmän ja olla riippumaton makeasta, vai jatkaa samaa kuin tähän asti? Mulla auttoi elämäntapamuutoksessa se kun tiedostin että jostain on luovuttava. En voi vaan yksinkertaisesti syödä sokeria yms jos haluan painaa vähemmän ja voida hyvin. Makutottumukset ovat vain oman pään sisällä, ei ne ole ihmisen perustarpeita. Jos ihminen on kyllästänyt itsensä sokerilla ym niin ei sokeriton ja terveellinen maistu hyvältä. Esim. jos on koko ikänsä syönyt rasvaista ja sokerista maustettua jogurttia, ei maustamaton ja rasvaton versio tietenkään maistu yhtä hyvältä. Niihin parempiin vaihtoehtoihin on vaan totuteltava jos ei halua elää niinkuin ennen. Ja muuten, liikunnastakin voi oppia nauttimaan ja aina löytää kyllä itselle hyvän tavan liikkua :) Nimim. entinen lihava ja liikkumaton sokerilla ja rasvalla kyllästetty sohvapeuna.


Jos ongelma ei ole makeasyönti niin mikä muu?

Tiedän että en jaksa/haluakaan harrastaa liikuntaa, en halua/voi (ei ole mahdollisuutta jättää lasta) lähteä yksin lenkille vaan tarvitsen kaverin tai ainakin lapselle hoitajan (mies ei halua hoitaa). Ei ole rahaa ostaa salikorttia (eikä halua mennä yksin) ja ei ole myöskään rahaa ostaa kotiin kalliita laitteita (ukko ei anna ostaa).

HALUAN laihtua, muistelen miten ihanaa oli ennen kun olin laiha... jaksoi tehdä mitä vain ja vaatteita oli ihana ostaa... mutta repsahdan joka kerta! Mulla ei vaan ole tarpeeksi motivaatiota tai tahdonvoimaa...

Ongelma ei ole se että syöt makeaa, vaan se että joku asia saa sut tekemään sitä vaikka tiedät että se ei ole sulle hyväksi. Ei ne karkit sun suuhun itse pomppaa vaan sä itse ne syöt. Eikä se makeanhimo ole vaan joku asia jolle et mitään voi vaan opittu tapa. Mulla oli aivan sama tilanne reilu vuos sitten joten tiiän aika lailla mistä puhun. Ei ollut lenkkikavereita, ei lastenhoitajaa, mies ei jaksanut töiden jälkeen vahtia lasta eikä antanut ostaa kuntolaitetta, rahat meillä vähissä yms. Mutta mun oli vaan pakko mukautua noihin asioihin ja etsiä se aika liikunnalle jostain.
Ensinnäkin, jos lapsi on ratasikäinen niin laita rattaisiin ja lähde lenkille hänen kanssaan? Tee miehellä selvät sävelet että sun on laihduttava jotta pysyt terveenä ja hänen velvollisuutensa on auttaa ja hoitaa lasta silloin. Jos mies ei anna ostaa kuntolaitetta niin keskustele rakentavasti ja selitä tilanne, eiköhän kuitenkin oman vaimon/avovaimon terveys mene muun edelle ja laitteen saat hankkia jos sen haluat. Niitä saa osamaksulla kympillä kuussa ja sen summan voit nipistää vaikka niistä piirakoista, karkeista ja jätskeistä sekä mehuista. Osamaksu on kenkku juttu, mutta jos muuta vaihtoehtoa ei ole niin mieluummin mä niin tekisin kun olisin liikkumatta. Ja tuosta motivaatiosta, jos todella haluat laihtua niin sun täytyy vaan pskyykata ittees. Jos asenteesi on pessimistinen, tuskin onnistut. Jos asennoidut että mä pystyn ihan mihin haluan, niin silloin sä pystyt. Niin helppoa se on. :flower:

tunnistin itseni täysin sun tekstistäsi. ihan sama tilanne meillä. voi kun se olisikin niin helppoa. huoh... kaikki on totta mitä kerroit ja niinhän sitä pitäisi tehdä mutta aina vaan luistan siitä... ei mulla riitä tahto kaikkeen. luuseri olen. :(
 
aloita ensin vaikka sillä et jätät joka toinen päivä namit syömättä ja liikuntaa se on kävelykin, lähdet lapsen kanssa ulkoilemaan. Kevätaurinko kun paistaa niin johan mielikin kirkastuu. tsemppiä
 
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebs:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebs:
Ei se paino laske kun mitään et voi tehdä tekosyiden varjolla. Mitä sä odotat? Että täällä sanotaan ettei sun tarvi mitään tehdä, ota pilleri ja olet taas ihanan laiha? :headwall:

Ota itseäs niskasta kiinni. Siitä se lähtee.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat... Tilanne tuntuu minustakin toivottamalta!!! En tiedä mitä tekisin.. miten saisin itseni irti makeasta ja aloittamaan liikunnan kun kukaan ei ainakaan kannusta. Mies ei jaksa ja ketään muuta ei kiinnosta. Mies sanoi että tykkää musta tällaisena ja lenkkeillä ei jaksa. Se siitä siis? Jättää asiat tälleen...

No jätä. Pysyt läskinä ja voit säälitellä itseäsi lopun elämän. Kuinka monta kertaa se pitää sanoa? Ota itseäsi niskasta kiinni, kukaan muu ei sitä sun puolesta tee. Jos miestä ei kiinnosta niin onko se joku syy että suakaan ei sitten pidä kiinnostaa?

Läskit ei kulu jos et liiku, ja jos et ala syödä terveellisen monipuolisesti.

Ja mitä tulee yksinään lenkkeilyyn, niin se yksinäisyyskö sua siinä hävettää? Jos ymmärrät mitä tarkotan.

Ei se yksinäisyys hävetä kovinkaan paljoa vaan se että musta ei ole mukavaa olla yksin. Inhoan sitä!

Ja totta kai tuokin että ajattelen niin että jos miestä ei kiinnosta niin eipä muakaan jaksa kiinnostaa... herkut on parempia kuin lenkkeily. Ja tyhmä olen! En tiedä miten saan itseäni niskasta kiinni!
 
Otat sen lapsen rattaisiin ja menette yhdessä lenkille. Tekee hyvää kummallekin. Ei sun tarvitse sitä lenkkiä juosta, reipas kävely riittää hyvin.

Kaupassa kannattaa käydä vain kerran viikossa, suunnittelet aina viikon ruokalistan etukäteen. Et voi ostaa herkkuja jos et käy kaupassakaan.

Opettele hyvänen aika sentään arvostamaan itseäsi. Haluatko olla diabeetikko ja metabolisen oireyhtymän omistaja? Jos se sun ukkos sulle nauraa niin sano sille että menee itseensä, tai heitä pihalle. Ei toista arvosta sellainen mies joka ei kannusta vaimonsa terveyden edistämistä, tai jopa kieltää sen tai nauraa sille.

Kuinka pienellä paikkakunnalla asut? Jos siellä suinkin on jotain vauvajumppaa niin kipin kapin sellaiseen! Tutustut muihin ihmisiinkin.

Sulle on annettu täällä roppakaupalla hyviä neuvoja, noudata niitä. Jos se on silti ylivoimaista, hakeudu ravitsemusterapeutille tms. Voisit myös miettiä, onko sulla tuossa taustalla masennusta, kun et halua mitään tehdä.

Mun mielestä sun täytyy nyt ymmärtää, että ei ole kysymys pelkästä ulkonäöstä. Noin elämällä ihan oikeasti pilaat terveytesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lily of the valley:
Otat sen lapsen rattaisiin ja menette yhdessä lenkille. Tekee hyvää kummallekin. Ei sun tarvitse sitä lenkkiä juosta, reipas kävely riittää hyvin.

Kaupassa kannattaa käydä vain kerran viikossa, suunnittelet aina viikon ruokalistan etukäteen. Et voi ostaa herkkuja jos et käy kaupassakaan.

Opettele hyvänen aika sentään arvostamaan itseäsi. Haluatko olla diabeetikko ja metabolisen oireyhtymän omistaja? Jos se sun ukkos sulle nauraa niin sano sille että menee itseensä, tai heitä pihalle. Ei toista arvosta sellainen mies joka ei kannusta vaimonsa terveyden edistämistä, tai jopa kieltää sen tai nauraa sille.

Kuinka pienellä paikkakunnalla asut? Jos siellä suinkin on jotain vauvajumppaa niin kipin kapin sellaiseen! Tutustut muihin ihmisiinkin.

Sulle on annettu täällä roppakaupalla hyviä neuvoja, noudata niitä. Jos se on silti ylivoimaista, hakeudu ravitsemusterapeutille tms. Voisit myös miettiä, onko sulla tuossa taustalla masennusta, kun et halua mitään tehdä.

Mun mielestä sun täytyy nyt ymmärtää, että ei ole kysymys pelkästä ulkonäöstä. Noin elämällä ihan oikeasti pilaat terveytesi.

Hävettää tällä vartalolla (ihrakasalla) mennä mihinkään vauvajumppaan, en jaksa tehdä siellä mitään ja toiset on laihoja ja hyväkuntoisia. :(

ymmärrän että pilaan terveyteni! oon käyny ravitsemusterapeutilla ja sain sieltä ohjeet 1000 kalorin diettiin, se ei vaan pitänyt. :( Eikä se pussidiettikään... eikä mikään mitä oon yrittänyt. :(

En tiedä onko masennusta, tuskinpa.

MUTTA KIITOS KAIKILLE KANNUSTANEILLE! OLETTE AUKAISSEET SILMIÄNI JA SAANEET MINUT MIETTIMÄÄN TILANNETTA TAAS UUDESTAAN!
 

Yhteistyössä