Miten lapsiperhe voi asua kerrostalossa?

[Madicken04]

Meidän talossa on ilmeisen hyvä äänieristys, harvoin kuuluu naapureista mitään ja alakerran naapuritkin väittävät ettei meiltä kuulu mitään häiritsevää. Tytön huudon sanoivat joskus kuulevansa mutta ei kuulemma sitäkään häiritsevästi.

Itse en nauti metelistä muutenkaan ja siksi siis pyritään jo ihan omia korviamme suojaten pitämään äänitaso jokseenkin normaalina.

 

["vieras"]

[QUOTE="äiti";22860026]kyllähän itse voi yrittää niitä lapsia komentaa että tehkääpä jotain muuta mistä ei lähde niin kovaa ääntä,ei juoksemista sisällä..tai no meillä ei saa juosta,en tiedä saako monilla muilla
tiedän että se ärsyttää alakerran naapuria,se on kerran käynnyt huomauttamassa siitä että lapset juoksee,hän ei tykkää joten ei enää juosta sisällä.

lapsia pitää viedä ulos,että ne saa siellä riehua ja purkaa energiaa,meillä lapset alkaa hyppiä seinille jos kotona istutaan vaan ja yritetään olla..tai leikkiä tietysti mutta kyllä meillä lapset kaipaa ulos joka päivä!
olkoon ilma mikä tahansa ja jos ulkona hurja ilma niin uimaan voi mennä tai johonkin hoploppiin yms [/QUOTE]

Eli siis oli ilma mikä vaan, vaikka satais kiviä taivaalta niin ulos on mentävä? Jos ei ole rahaa mennä uimaan tai hoploppiin joka päivä tai jos lapsi on vähän kipeänä niin ei voi mennä ulos... 2veetä on vähän vaikea komentaa, ettei sais juosta, kun ei mitään usko ja tottele vaikka miten komentais, kun paha uhma on!

 

[Krunikasta]

Kiitos hyvin. Meillä neljä lasta. Kerroksessamme ei asu muita, eikä yläpuolella.Alhaalla asuu myös lapsiperhe , tosin lapset jo lähes aikuisia tai teinejä. Mitään ongelmia ei ole ollut naapureiden kanssa. Toki meilläkin lapset meluaa ja huutaa, mutta sehän kuuluu normali elämään.Tosin talomme on 1920-luvun kivitalo, että seinät on aikas paksut=)

 

[Tara74]

Hyvin voi asua kerrostalossa. Äänieristys on hyvä, sillä mitään ei kuulu vaikka tiedän talossa asuvan muitakin lapsi ja koiraperheellisiä.

 

[Rieputarallaa]

[QUOTE="vieras";22860343]Eli siis oli ilma mikä vaan, vaikka satais kiviä taivaalta niin ulos on mentävä? Jos ei ole rahaa mennä uimaan tai hoploppiin joka päivä tai jos lapsi on vähän kipeänä niin ei voi mennä ulos... 2veetä on vähän vaikea komentaa, ettei sais juosta, kun ei mitään usko ja tottele vaikka miten komentais, kun paha uhma on![/QUOTE]

Vuodessa on noin reippaasti yli 300 päivää, joilloin ulkoilusää on kiinni vain ja ainoastaan kunnon varustuksesta. Siihen kannattaa satsata. Ne loput päivät voi sitten olla sisällä. Ja tuo on yhtä hevonkukkua, että 2-vuotiasta uhmista on mahdotonta komentaa.

 

["vieras"]

Huoneistojen välisessä äänieristyksessä on huomattavia eroja riippuen siitä millä vuosikymmenellä talo on rakennettu. Jos pelkää melua, kannattaa muuttaa 2000-luvulla rakennettuun taloon.

Itseasiassa vanhoissa taloissa on usein parempi äänieristys.

 

["vieras"]

Vuodessa on noin reippaasti yli 300 päivää, joilloin ulkoilusää on kiinni vain ja ainoastaan kunnon varustuksesta. Siihen kannattaa satsata. Ne loput päivät voi sitten olla sisällä. Ja tuo on yhtä hevonkukkua, että 2-vuotiasta uhmista on mahdotonta komentaa.

Väität siis, että käyt joka ikinen päivä lasten kanssa ulkona kelissä kuin kelissä? Mahdatkohan puhua aivan totta? Käyt siis -25 pakkasellakin ja oot kauan vai? Vai onko sulla edes lapsia jos et tiedä että 2veellä voi olla pahakin uhma ja silloin ei kyllä tottele yhtään!

 

[Non compos mentis]

Ei ole mun lapsista kukaan koskaan valittanut. Nykyisessä asunnossa en ole kuullut naapuriasunnoista ääniä. Talo rakennettu vissiin 1992.

 

[hhhhh]

Lasten äänet ja leikit varmasti häiritsee monia, mutta niistä valittaminen ei auta. Ne on niitä ns. normaaleja elämisen ääniä, joita saa kuulua.

Toki näin, mutta fiksut ihmiset osaavat myös huomioida ne naapurit, vaikka olisikin lapsia. Eli hillitään vähän sitä lasten meuhkaamista ja säästetään kaikkein meluisimmat leikit ulos. Eli ei esim. mitään pallon pomputuksia, tavaroiden raahausleikkejä yms. tehdä sisällä.

 

[Meillänäin]

[QUOTE="vieras";22860343]Eli siis oli ilma mikä vaan, vaikka satais kiviä taivaalta niin ulos on mentävä? Jos ei ole rahaa mennä uimaan tai hoploppiin joka päivä tai jos lapsi on vähän kipeänä niin ei voi mennä ulos... 2veetä on vähän vaikea komentaa, ettei sais juosta, kun ei mitään usko ja tottele vaikka miten komentais, kun paha uhma on![/QUOTE]
Tuossa vika on jo jossain määrin vanhemmissa...
Mitä tulee ulkona olemiseen, niin meidän lapset kyllä haluaa joka päivä sinne pihalle, oli sää mikä tahansa. Toki nuorempaa (3v) ei voi antaa kauan olla pihalla ,jos pakkasta on reilusti yli 20, mutta kyllä se jonkun puoli tuntia siellä saa olla.

 

[Rieputarallaa]

[QUOTE="vieras";22860928]Väität siis, että käyt joka ikinen päivä lasten kanssa ulkona kelissä kuin kelissä? Mahdatkohan puhua aivan totta? Käyt siis -25 pakkasellakin ja oot kauan vai? Vai onko sulla edes lapsia jos et tiedä että 2veellä voi olla pahakin uhma ja silloin ei kyllä tottele yhtään![/QUOTE]

Tiedän kyllä, mitä uhma on, yhden todella pahan sellaisen olen nähnyt omakohtaisesti (lapsellani siis) ja montaa olen seurannut vierestä (lähipiiriin kuuluu paljon lapsiperheitä). Joten tiedän kyllä, että uhma on haastava vaihe. Silloin tulee melua, mutta se loppuu aikanaan. Vanhemman pitää olla johdonmukainen ja tiukka. 2 vee ei ihan varmasti juokse jos kielletään, kyllä vanhemmalla pitää sen verran konsteja olla että uskoo.

Ja mitä ulkoiluun tulee, totta kai on pakkaspäiviä ja sadepäiviä ja hellepäiviä ja sairaspäiviä jne. jolloin ei ulkoilla, mutta vuodessa on 365 päivää, joista keskimäärin noin 300 päivää on ihan varmasti sellaisia jolloin on hyvä tai vähintäänkin kohtuullinen ulkoilusää. Loppu on asenteesta kiinni.

 

["vieras"]

Lasten koliikki-itkuille ja raivareille nyt ei mitään voi, joten ei niistä oikein kukaan voi valittaa.

Aika paljon on kuitenkin ihan vanhempien asenteesta kiinni. Jos johdonmukaisesti päättää, että pallopelit ja kaikki juoksuleikit sekä muutkin rajummat sekä äänekkäämmät leikit leikitään AINA ulkona (niinkuin 1980-luvulla oli muuten tapana sekä omassa että kaikkien kavereidenkin kodeissa, kerrostaloissa kun asuttiin) ja juttelu hoidetaan puhumalla, ei huutamalla tai kiljumalla, niin ei niistä lapsistakaan nyt mitenkään mahdottomasti melua lähde.

 

[Suzyanne]

Lasten äänet ja leikit varmasti häiritsee monia, mutta niistä valittaminen ei auta. Ne on niitä ns. normaaleja elämisen ääniä, joita saa kuulua.

Niinpä, näin on ihan yleisesi jokaikisen taloyhtiön järjestyssäännöissä sanottu. Esim. koiran haukuntaa ei lasketa normaaleiksi elämisen ääniksi, ja niistä voi valittaa, kuten aikuisen ihmisen mölyämisestä vaikka keskellä yötä. Mutta lasten äänistä valittaminen ei johda mihinkään, siitä ei voi saada varoitusta.

Meille ei ole kukaan valittanut, vaikka tuolla lapsella oli koliikki 3, 5 kk ikäiseksi asti, ja edelleen itkee joskus väsymystään tai uhmaansa, sekä kiljahtelee, heittelee lelujaa, hyppii tms. Mutta jos joku valittaisi, sanoisin ihan asiallisesti että lapsen ääniä ei lasketa meluksi, ja että kannattaa etsiä asuntoa muualta jos häiritsee.

 

["neuvoton"]

Muutimme omaan kerrostalo osakkeeseen keväällä 2008 tyttöjemme ollessa tuolloin alle 1v ja alle 2v. Ovat aina olleet kovin temperamenttisia ja itsepäisiä. Nyt lapset ovat 3 ja 4 vuotiaat...täyttävät kylläkin jo vuosia tänävuonna, mutta koko sen ajan mitä olemme tässä talossa (2/5 kerros) asuneet, ovat YLÄKERRAN naapurit valittaneet. Heidän lapsensa ovat jo muuttaneet aikoja sitten kotoa. Ovat vielä työ-elämässä mutta eläkeikä kai alkaa lähestyä jo. Ensin vastattiin lasten itkuun pattereiden kolinalla, lattiaan ja seiniin hakkaamisella ja sitten tuli nimettömiä kirjeitä postiluukusta säännöllisin väliajoin, jossa jaettiin kasvatusvinkkejä: lasten kuuluu ehdottomasti olla nukkumassa viimeistään klo 20 illalla. Hiljaisuus alkaa 22. Meidän lapset olivat päiväkodissa melko pitkiä päiviä töitteni takia, ovat edelleen. Paras oli tulostettu paperi otsikolla: kuinka saada 7 vuotias tottelemaan sen jälkeen tuli nimetön lappu taas metelistä, jolloin kiehahdin. Olin pitkään jo sietänyt pattereiden kolinaa ja paikallistanut äänet yläkerran naapureihin. Menin lapun kanssa ylös ja pimputin ovikelloa ja nainen myönsi kirjoittaneensa lapun. Olin niin ärsyyntynyt että vähän aikaa siinä oli sellasta aika rumaakin sanaharkkaa puolin ja toisin. En kuulemma osaa kasvattaa lapsiani jne, ei meidän lapset tolleen metelöineet jne... Kului vähän aikaa..lapset alkoivat tulla uhmaan ja vielä molemmat samaan aikaan. Päästiin nykyaikaan. Ollaan saatu kuulla edelleen kauheaa jyrinää ja töminää ja pattereiden hakkaamista niin päiväsaikaan kuin ilta aikaan jos lapset vähänkin kiljahtavat. Taloyhtiön pj sai valituksia meiltä kuuluvasta metelistä useaan otteeseen ja lopulta hänkin kielsi naapureitamme lähettämästä nimettömiä lappuja ja valittamasta äänistä, joille ei oikein mitään voi.
Tänäpäivänä lapsemme ovat siis 3 v ja 4 v ja etenkin nuorimmalla tytöllä on paha uhma. Nukkumaanhan he ei koskaan ole menneet klo 20. Jotenkin he sinnittelevät niin kauan hereillä ja menevät molemmat nukkumaan samaan aikaan kuin mekin. Olen kaikenlaisia kikkakonsteja yrittänyt saadakseni lapset aikaisemmin nukkumaan, jotta emme tarvis kuulla naapurien hyppivän yläkerrassa tai kolisuttavan pattereita. Viimeaikoina olen itse ollut niin väsynyt klo 22-23 aikaan että olen mieluusti mennyt nukkumaan ja lapset tietty seuraa perässä. Iltaitkuilta ei slti vältytä. Kaikki on uhmaikäisen pikkutyttömme mielestä huonosti just kun hiljaisuus alkaa lähestyä. Itku ja raivoaminen kuuluu asiaan silloin. Itku johtuu milloin mistäkin, useimmiten sytä ei ole: huuto on vaan väsymys itkua. Usein lapset rupee tappeleen keskenään. Tukkaa revitään puolin ja toisin ja sitten molea huutaa kuorossa, minä koitan parhaani mukaan hyssytellä tuloksetta. Olen kuitenkin saanut lapset nukkumaan viimein..joskus se on mennyt yhteentoista illalla että huutavat sen ekan hiljaisuus-tunnin. Siitäkös naapurimme ovat riemuissaan. Patterit kolisee, tanner tömisee. Eikä ulkona väsyttäminen päivällä ja iltarutiinit yms auta yhtään... Tänään soitettiin isännöitsijätoimistosta että ovat saaneet lastemme metelistä valituskirjeen. Olemme ihan satavarmoja että yläkerran naapurit ovat vaihtaneet tahoa mihin valittaa, kun taloyhtiön pj on heitä kieltänyt valittamasta hänelle. Saimme selville että kyseessä on tosiaan yksityisasunto josta valitus on tullut. Vaikee arvata kuka on ollut asialla taas, kun kukaan muu ei ole meistä valittanut.

Siivosin loppiaisena musiikin tahtiin. Kello oli jotain vajaa kaksi päivällä. Kuulin kyllä pauketta yläkerrasta jälleen, mutta ajattelin että ei se nyt meille paukuta. Kohta tuli yläkerran mies oven taakse ja valitti metelistä ja käytti aika rumia sanoja lasteni kuullen. Laitoin musiikkia kyllä pienemmälle sen jälkeen vaikka se alunperinkään hädin tuskin kuului edes meidän keittiöön olohuoneesta.

Alan olemaan todella stressaantunut naapureidemme takia. Pinna katkeaa helposti lapsillekkin sen pelossa että naapurit taas valittavat ja tömistelee...tuntuu ettei kodissamme voi elää normaalisti.

 

["vieras"]

Neuvottomalle:
Vaikea tilanne! Naapurit varmaan yrittävät savustaa teitä ulos ja sitä kannattaa miettiä yhtenä vaihtoehtona, jos oma jaksaminen alkaa epäilyttää. Kannattaisiko näistä pattereiden hakkaamisesta tehdä valitus, varsinkin jos hakkaavat hiljaisuuden jälkeen? Lasten meteli ei ole tahallista, mutta pattereiden hakkaamiseen ei taida olla mitään järkevää selitystä.

Nimettömien kirjeiden jatkuva lähettely/aiheettomat valitukset voisivat olla kiusaamista ja kotirauhan häirintää? Löytyisiköhän poliisilta apua tuohon? Kannattaa olla myös yhteydessä isännöitsijään ja taloyhtiön hallitukseen oman näkökulman tuomisessa.

 

["minä"]

asutaan 70 luvulla rakennetussa talossa...melua kuuluu varmasti ja paljon...ei ole kyllä kukaan vielä valittanut...
kuulen yläkerran miehen aamukusetkin tänne meille ja sen herätyskellon soitot, eli seinät ovat pahvia.
no lasten äänet on elämisen ääniä. jos kerrostalossa asuu, täytyy myös sietää näitä haittapuolia.

 

[kmkm]

Sanokaa nyt hyvät ihmiset, miten lapsiperhe voi asua kerrostalossa, ilman että naapurit ottavat siitä nokkiinsa? Meillä on kaksi suhtkoht rauhallista poikaa, mutta melutaso nousee ihan kivasti leikkien lomassa. Ja lelulaatikko rojautetaan lattialle, huonekaluja siirrellään jne. Mummolassa ollessa (kerrostalo) naapurit kauhistelevat seuraavina päivinä. Mummo siis asuu talossa, missä asuu lähinnä vanhuksia, eivätkä paljon melua kuule. Miten kerrostalossa hoituu vauvan koliikki, rokoteitkut, sairastelut yms. ja miten uhmakohtaukset? Moni lapseton naapuri ei varmasti ymmärrä. Millaisia kokemuksia teillä on kerrostaloasumisesta useamman lapsen kera? Onko tullut naapureilta palautetta?

On mahdollista, että vuoden kuluttua tulisi muutto kerrostaloon. En vain ymmärrä miten se toimisi naapureita suututtamatta Pehmustettu huone pojille???

NO suuri virhe onkin muuttaa lasten kanssa kerrostaloon joka on täynnä mummoja ja pappoja joilla ei oo muuta tekemistä kuin kytätä naapureita. Pitää muuttaa taloon jossa asuu lapsiperheitä niin ei tuu samanlaisia ongelmia. Me asutaan kerrostalossa ja meillä pidetään meteliä, vauva itkee joskus yöllä, mutta mitään valituksia ei oo tullu kun muillakin on samanlaista niin ne ymmärtää että lapsista tulee ääntä.

 

["vieras"]

ollaan asuttu lapsen kanssa pian 5v. ja kukaan koskaan ole valittanut, ei koskaan ja elämän ääniä meiltä toki kuuluu. Hiljainen talo on, kuin huopatossu tehtaalla, lapset sitten tuovat ääntä, varsinkin kesällä kun rallaavat Plaston kuormureilla pihan laatoilla..

 

["hera"]

[QUOTE="viiru";22859962]outo aloitus... kuinka lapsiperhe voi asua omakotitalossa. en ikinä muuttaisi omakotitaloon johonkin
ei mitään.
Meillä on 4 vuotias nuori herra ja melutaso yltyy välillä kovastikin. Kukaan ei ole valittanut.
Päin vastoin. Vastapäätä oleva nuori kundi tuli kerran kysymään voivatko soittaa musiikkia kovemmalla, kun kavereita tuli. Eikä sekään sitten kuulunut.
Tartteeko muuttaa kerrostaloon, jossa ikäloput mummot asuvat?
Kukaan ei voi päiväsaikaan sanoa lasten äänistä mitään. Meidänkin herra huusi ekat 4 kk kaikki
yöt. Kukaan ei valittanut paitsi meidän yhdestä riidasta, kun olimme tosi loppu molemmat.

Jos pelkää aiheuttavansa ääntä liikaa niin asukaa omakotitalossa keskella korpea. Siellä ei äänet kuulu. Voihan naapuritalon mummon kissa häiriintyä.[/QUOTE]
jaa, itse olen nuori ja voin kertoa että kyllä muut ihmiset tulee kerrostalossa asuessa ottaa huomioon. Siinä ei lapsiperheet välttämättä saa sympatiaa vaikka kuinka olisi normaalia ääntä. Meinaan vaan että ylimielinen ajattelu ei välttämättä kannata=)

 

["Löllö"]

Jumatsukka,miten joku voi valittaa lapsen itkusta ei sille voi vaan mitään.ja harmi että tietääkseni ainakaan yhdessäkään taloyhtiössä ei saa itse niitä naapureita valita ja heidän ´´möly tasoa´´ mielestäni tälläiset ihmiset jotka jaksaavat sitten kurkkia ja kuunnella muiden meteliä/tekemisiä ja kuinka paljon yhestä ja toisesta lähtee ääntä ja käy näistä alvariinsa valittamassa niin kannattaisi kyllä ehdottomassti muuttaa metsään asumaan..mitä hemmettiä yleensäkkään ihmiset joita niin ahdistaa etenki lapsien meluaminen niin asuu sitten kerrostalossa?..hhhhhhhuh..

 

[uneton opiskelija]

En jaksanut lukea koko viestiketjua läpi, hymähdin jo siinä vaiheessa kun meluhaittaa kuittailtiin "normaalina elämän ääninä". Samalla logiikalla laulaminen, tappeleminen ja bileetkin ovat sitten normaalia elämistä. Ottakaa nyt järki käteen ja viekää ne kakaranne ULOS riehumaan, purkamaan energiaa ja pitämään hauskaa. Vai oletteko näitä uusiaikaisia äitejä jotka haluavat vain facebookkailla niin sama se mitä jälkikasvu tekee ja terrorisoi kun itse saa vain istuskella.
Jos ette osaa sen vertaa komentaa lapsia etteivät riehu sisällä niin herranjumala, älkää muuttako kerrostaloon. Toivon että karman laki toimii ja 20v päästä saatte asua samanlaisien lapsiperheiden alapuolella.
Ja minäkö nyt olisin ajatuksineni itsekäs? Järki käteen.

 

[tuota noin]

En jaksanut lukea koko viestiketjua läpi, hymähdin jo siinä vaiheessa kun meluhaittaa kuittailtiin "normaalina elämän ääninä". Samalla logiikalla laulaminen, tappeleminen ja bileetkin ovat sitten normaalia elämistä. Ottakaa nyt järki käteen ja viekää ne kakaranne ULOS riehumaan, purkamaan energiaa ja pitämään hauskaa. Vai oletteko näitä uusiaikaisia äitejä jotka haluavat vain facebookkailla niin sama se mitä jälkikasvu tekee ja terrorisoi kun itse saa vain istuskella.
Jos ette osaa sen vertaa komentaa lapsia etteivät riehu sisällä niin herranjumala, älkää muuttako kerrostaloon. Toivon että karman laki toimii ja 20v päästä saatte asua samanlaisien lapsiperheiden alapuolella.
Ja minäkö nyt olisin ajatuksineni itsekäs? Järki käteen.

Annatko minulle neuvon mitä teen seuraavassa tapauksessa (sinulla vaikuttaa olevan ratkaisut kaikkeen valmiina): Lapseni saa ajoittain öisin ns. kauhukohtauksia. Huuto on älytön eikä se lopu vasta kuin loppuu. Luuletko että itse nautimme tästä kirkumiskonsertista kahden aikaan yöllä? Ja meistä on ihanaa kun se jatkuu ja jatkuu...

 

[hallittu kaaos]

Me asutaan ensimmäisessä kerroksessa joten alakertalaisia ei ole. Yläkerrasta kuuluu koirien riekkuminen läpi ja varsinkin haukkuminen (en itse tuosta välitä) ja muutenkin talossa kantautuu sekä rappukäytävästä, että läheisistä asunnoista äänet aika hyvin joten voin kuvitella että meidän 2v neidin yöhuudot* kuuluu naapureille läpi mutta kukaan ei ole ainakaan sanonut mitään. Naapurirapusta kuuluu 5v neidin iltaraivaritkin meille saakka (tosin vain parvekkeelle).

*) ja yöhuudoista siis yritetään päästä eroon, mutta lasta kun ei saa yöheräilyjä lopettamaan sormia napsauttamalla...

Taitaa olla -62 tai -63 rakennettu / -95 peruskorjattu, joten melko vanha talo ja olemattomat äänieristeet..

Se vaan kuuluu kerrostaloon että elämän ääniä kuuluu, ei se sen kummempaa ole Kyllä on joku muuttanut väärään paikkaan jos häiriintyy joka ikisestä äänestä mitä talossa kuuluu. Jatkuva isoääninen mesoaminen ym erikseen, mutta paljon ääntä olen nieleskellyt kerrostalossa asuessani enkä ole kokenut että tarvitsisikaan olla täysin hiljaista kun emme itsekään ole. Tässä talossa onneksi kukaan ei ole mitenkään erityisen äänetön joten peiliin saisivat katsoa jos tulisivat nipottamaan.

 

[hallittu kaaos]

Tuli vaan aapeen mummotalosta mieleen, että meidän yläkerrassa asui aiemmin mummo joka katsoi telkkaria aina volat kaakossa (sammutin joskus telkkarin emmerdalen loputtua ja totesin lopputekstimusiikin edelleen soidessa että taisi naapuri katsoa samaa ohjelmaa...) ja kuulosti aina aivan kuin olisi siirrellyt huonekaluja kämpässä ympäriinsä. Erityisesti tuo emmerdale-juttu vain lähinnä huvitti

 

[sori vaan ja tiedoksi]

neljän lapsen kanssa kerrostalossa asuneena voin suositella asuntoa talon alimmassa kerroksessa. Ja meillä on ollut isompi asunto lasten lukumäärän takia - ylä-ja alapuolella on samankokoinen asunto eli samanverran meteliä, ellei jopa enemmänkin.
Ja sekin auttaa naapureita sietämään, että meteli pidetään aisoissa silloin kun taloyhtiössä on hiljaisuus, käytännössä klo 22-07 tai 21-08. Jos lapsi itkee kun on kipeä tai on koliikkia tms,niin eihän sille mitään voi.

ääni menee ylöspäin !