Miten lapsiperhe voi asua kerrostalossa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja melukylä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

melukylä

Vieras
Sanokaa nyt hyvät ihmiset, miten lapsiperhe voi asua kerrostalossa, ilman että naapurit ottavat siitä nokkiinsa? Meillä on kaksi suhtkoht rauhallista poikaa, mutta melutaso nousee ihan kivasti leikkien lomassa. Ja lelulaatikko rojautetaan lattialle, huonekaluja siirrellään jne. Mummolassa ollessa (kerrostalo) naapurit kauhistelevat seuraavina päivinä. Mummo siis asuu talossa, missä asuu lähinnä vanhuksia, eivätkä paljon melua kuule. Miten kerrostalossa hoituu vauvan koliikki, rokoteitkut, sairastelut yms. ja miten uhmakohtaukset? Moni lapseton naapuri ei varmasti ymmärrä. Millaisia kokemuksia teillä on kerrostaloasumisesta useamman lapsen kera? Onko tullut naapureilta palautetta?

On mahdollista, että vuoden kuluttua tulisi muutto kerrostaloon. En vain ymmärrä miten se toimisi naapureita suututtamatta :( Pehmustettu huone pojille???
 
No,meillä on tuo juttu vähän.
alakerrassa asuu rouva joka on valittanu kun meiltä kuuluu liikaa meteliä,lapset kolistelee,juoksee ja riehuu vaikka yritänkin komentaa.
mutta eihän siitä voi valittaa jos lapset leikkii päiväälä,yöllähän se hiljasuus on!

mutta siis toiset todellakin oottaa nokkiinsa nopeammin kun toiset.
tiedän kyllä että se ei kuulosta alakerrassa kivalta jos lapset juoksee ja kolistelee.
kun meidän yläkerrassa on kanssa joskus mummollansa kaksi lasta hoidossa,luoja mikä meteli ja pauke kun ne juoksee.mutta ei sille mitään voi oikein.
 
jaa.. me asutaan ONNEKSI ekassa kerroksessa. yläkerran lasten edestakasin juoksentelu ja hyppiminen kuulostaa välillä raivostuttavalta, mutta minkäs teet. samanlainen ääni meiltäkin varmasti kuuluisi mutta eipä ole ketään alakerrassa kuulemassa.
 
Neljän lapsen kanssa kerrostalossa asuneena voin suositella asuntoa talon alimmassa kerroksessa. Ja meillä on ollut isompi asunto lasten lukumäärän takia - ylä-ja alapuolella on samankokoinen asunto eli samanverran meteliä, ellei jopa enemmänkin.
Ja sekin auttaa naapureita sietämään, että meteli pidetään aisoissa silloin kun taloyhtiössä on hiljaisuus, käytännössä klo 22-07 tai 21-08. Jos lapsi itkee kun on kipeä tai on koliikkia tms,niin eihän sille mitään voi.
 
outo aloitus... kuinka lapsiperhe voi asua omakotitalossa. en ikinä muuttaisi omakotitaloon johonkin
ei mitään.
Meillä on 4 vuotias nuori herra ja melutaso yltyy välillä kovastikin. Kukaan ei ole valittanut.
Päin vastoin. Vastapäätä oleva nuori kundi tuli kerran kysymään voivatko soittaa musiikkia kovemmalla, kun kavereita tuli. Eikä sekään sitten kuulunut.
Tartteeko muuttaa kerrostaloon, jossa ikäloput mummot asuvat?
Kukaan ei voi päiväsaikaan sanoa lasten äänistä mitään. Meidänkin herra huusi ekat 4 kk kaikki
yöt. Kukaan ei valittanut paitsi meidän yhdestä riidasta, kun olimme tosi loppu molemmat.

Jos pelkää aiheuttavansa ääntä liikaa niin asukaa omakotitalossa keskella korpea. Siellä ei äänet kuulu. Voihan naapuritalon mummon kissa häiriintyä.
 
Meillä kolme poika 10v, 7v ja 5v. Onhan tämä välillä hyssytelyä, mutta ei todellakaan naapureiden takia, vaan siksi, että itse emme miehen kanssa metelistä sisällä tykkää. Meillä ei saa huutaa eikä todellakaan rymytä miten sattuu. Ei metelöitäisi vaikka asuttaisiin omakotitalossakin. Emme kestä reuhaamista enkä metelöintiä sisällä. Mitään uhmaitkuja tai sairasteluitkuja meillä ei ole koskaan ollut. Meteliä lähtee tosin silloin, kun lapset suuttuvat jotain ja niitä on nyt viime aikoina esikoisen ja keskimmäisen kohdalla ollut.
 
Me melutaan ainakin aivan kauheasti, lapset kiljuu ja kiukuttelee ja joskus minäkin karjaisen. Seinän takana naapurit on vaihtunu aika tiheeseen, en tiedä miksi. :) Yläkerran pojat kolistelee ja kisailee heti aamusta, että kyllä niitä ääniä aika paljon kuuluu puolin ja toisin. Mua ei naapurin lasten äänet hirveästi haittaa, jos ne kuuluu ns. normaaliin elämään. Paljon enemmän ärsyttäis, jos kuuluis usein bileiden ääniä, musiikkia, tappelua yms.
Kerran yläpuolella asui jotain ulkkiksia, joiden pieni lapsi lauloi aamulla ennen seitsemää mikrofoniin! Kun koputettiin kattoon tai laitettiin lappu, niin niiden isäkin alkoi huutaa siihen mikkiin. Se vähän ärsytti, koska oli ihan tahallista meluamista. Ne sai lopulta häädön.
 
Hyvinhän se sujuu :) lasten äänet päiväaikaan on normaalia asumista. Jos joku naapuri niistä häiriintyy, on se mun mielestä heidän oma ongelma. Ja jos sieltä alakerrasta/seinän takaa koputellaan, niin reilusti vaan meet soittamaan ovikelloa ja kysyt oliko joku hätänä. Nopeesti loppuu kolkuttelut :)

Paljon tietysti riippuu talosta. Jos siellä asuu muitakin lapsiperheitä, niin ongelmia tuskin tulee. MutMut, nuo eläkeläiset taitaa olla niitä kaikkein herkimpiä valittamaan, kumma juttu kun ei niiden tarvii töihinkään herätä :) Vaikka heissäkin on aivan upeita tyyppejä, omat naapurini (useita eläkeläispariskuntia) vanhasta kerrostalosta eivät koskaan valittaneet lapsen normaaleista touhuista. Päinvastoin tarjosivat kaikki lapsenhoitoapua ja hymyillen kertoilivat kuinka meidänkin asunnosta kuuluu iloisia lasten askelia :) "on teidänkin poika jo oppinut kävelemään".

Itse muualla, aiemmin kerrostalossa, yksin, nuorena miehenä asuneena mua ei häirinneet koskaan lapsen itkut tai muutkaan elämisen äänet normaaliaikaan. Mutta sitten ne keskellä yötä juhlivat ja möykkäävät ihmiset kyllä :(
 
kyllähän itse voi yrittää niitä lapsia komentaa että tehkääpä jotain muuta mistä ei lähde niin kovaa ääntä,ei juoksemista sisällä..tai no meillä ei saa juosta,en tiedä saako monilla muilla :)
tiedän että se ärsyttää alakerran naapuria,se on kerran käynnyt huomauttamassa siitä että lapset juoksee,hän ei tykkää joten ei enää juosta sisällä.

lapsia pitää viedä ulos,että ne saa siellä riehua ja purkaa energiaa,meillä lapset alkaa hyppiä seinille jos kotona istutaan vaan ja yritetään olla..tai leikkiä tietysti mutta kyllä meillä lapset kaipaa ulos joka päivä!
olkoon ilma mikä tahansa ja jos ulkona hurja ilma niin uimaan voi mennä tai johonkin hoploppiin yms :)
 
Nojaa, kyllä täällä ainakin on ihan hyvin naapurisopu säilynyt, vaikka asutaan siis kerrostaloalueella (kaks kerroksisesssa kerrostalossa), ja suunnilleen joka talossa asuu lapsia. Ainoastaan yhden talon meno oli aivan kaameaa, se perhe oli kuin siitä ohjelmasta missä ne lapsenvahti-tyypit kävi auttamassa niitä kauhukakaraperheitä. Plus että sillä naisella oli ties mitä miessotkuja, eikä auttanu edes se kun isännöitsijä anto varotuksen. Onneks se nainen palas eksänsä kanssa yhteen ja laitto ton kämpän vuokralle...

Toisaalta voi kyllä johtua just siitä et harvoin tulee mitään valituksia, ku niin monella täällä on lapsia (tai edes lapsenlapsia) ni sitte ymmärtää sen tilanteen helpommin, jos kuuluuki jotain mekkalaa. Ja siis kyllähän joku vauvan itku (paitsi jos on öisinki jatkuvaa ni ehkä sillon ymmärtää et ärsyttää myös naapuria), lasten satunnainen tappelu tai normaalit leikeistä kuuluvat äänet pitäis vielä olla ihan ok. Eriasia jos mölytaso on jatkuvasti niin korkea että kuuluu selkeästi naapuriinkin.
 
Mulla ei ole lapsia, mutta asun kerrostalossa, jossa asuu paljon lapsiperheitä. Talo on rempattu täysin pari vuotta sitten ja ilmeisesti jotain äänieristystä on parannettu, koska täällä ei ainakaan kuulu mistään mitään ääniä. Mua ei myöskään lasten äänet muutenkaan haittaa, mieluummin kuuntelen lasten leikkimisääniä, kuin jotain humalaisten aikuisten örveltämistä. Mihinkään mummotaloon ei lapsiperheen kyllä kannata muuttaa, valituksia voi tulla herkästi.
 
Mulla ei ole lapsia, mutta asun kerrostalossa, jossa asuu paljon lapsiperheitä. Talo on rempattu täysin pari vuotta sitten ja ilmeisesti jotain äänieristystä on parannettu, koska täällä ei ainakaan kuulu mistään mitään ääniä. Mua ei myöskään lasten äänet muutenkaan haittaa, mieluummin kuuntelen lasten leikkimisääniä, kuin jotain humalaisten aikuisten örveltämistä. Mihinkään mummotaloon ei lapsiperheen kyllä kannata muuttaa, valituksia voi tulla herkästi.

no eihän vanhustentaloon saa vissiin muuttaa kun vanhukset?
mutta joka talossa voi asua niitä vanhuksia kuitenkin ja ne tykkää hiljasuudesta varmastikin.. :D
 
Me asutaan kerrostalossa ja vieläpä kolmikerroksisen talon toisessa kerroksessa, niin että melua riittää molempiin suuntiin; sekä yläkertaan että alakertaan.
Tosin, meillä vain yksi lapsi ja meistä ei kyllä juurikaan melua lähde, ei ole ollut koliikkia, ei rokoteitkuja, tyttö on rauhallinen tapaus viimeaikaisia uhmaraivareita lukuunottamatta.

Sen sijaan, meillä asuu yläkerrassa nuori, ehkä 20-vuotias nainen, jonka päivittäinen raivoaminen, huutaminen ja kiroilu, sekä kahden ison koiran mekastus ihan mihin tahansa vuorokauden aikaan saa sen sijaan mun pinnan kiristymään päivittäin.
Olen satavarma, ettei meidän perheestä lähde läheskään yhtä paljon ääntä kuin tuosta yläkerran koko ajan raivoavasta eukosta! Tämän naisen huutaminen on siis jotain aivan järkyttävää ja lisäksi hänellä on aika erikoinen tapa vetää wc-pönttö jopa 10 kertaa peräkkäin.
Joo, olen laskenut. Ja ne koirat.
Olenkin miettinyt, että miten kukaan voi olla niin tollo, että ottaa kerrostaloon kaksi isoa koiraa, eikä viitsi pitää huolta siitä ettei ne hauku tai riehu pitkin kämppää keskellä yötä; laminaattialattialla äänet kaikuu mukavasti alakertaan.

Tämä ei varmaankaan vastannut kysymykseesi, mutta oli pakko kertoa tämä, koska voi olla että tekin saatte naapuriksenne ihmisen, josta lähtee yksin enemmän ääntä kuin nelihenkisestä lapsiperheestä.

Ainiin, meillä asuu alakerrassa perhe, jossa on neljä alle 10 vuotiasta poikaa.
Myöskin sieltä ääniä kantautuu jonkun verran, vaikuttavat melko villeiltä pojilta.
Mutta sitä on huomattavasti helpompi sietää kuin yhden akan huutoa ja jatkuvaa äänekästä kiroilua.
 
Viimeksi muokattu:
minäkin kerran laskin kuinka monta kertaa yöllä kolmen aikaa yläkerrassa vedettiin vessaa kun tultiin jostain baarista,ainakin 20 kertaa jos ei enemmänkin :D
kun se kuuluu niin hyvin meidän talossa kun veski vedetään,ainakin yläkerran asunnon vessanpönttö :D
 
Meillä ainakin on niin kovat desibelit(4 alle kouluikäistä) ja asuttiin talon rakennusvuosi kerrostalossa, mutta selvästi se aiheutti tuskaa naapureille. Joten näin monen ja näin pienten lasten kanssa en heti enää muuttais kerrostaloon, tosin asuntojen kokokaan ei niissä vastaa sitä mitä me haluttiin. Myös käytännön jutut oli mun mielestä vaikeita, eli kauppakassien rehaaminen, jos parikin lasta pitäisi kantaa sisälle samaan aikaan, ja kasseja on luonnollisesti monta, saatikka sitten rattaiden kanssa jne...
 
Ihan hyvin on mennyt :). Meidän talossa asuu useampia lapsiperheitä, enkä ainakaan minä ole kuullut vielä niin kovaa meteliä mistään, että olisi häirinnyt.

Mutta meillä ei saa juosta sisällä ihan turvallisuussyistä, ei naapureiden takia. Lisäksi me käydään päivittäin ulkona karistelemassa ylimääräisiä riehuntaenergioita, usein moneen otteeseen.

Se on totta, että lasten itku ym. kuuluu normaaleihin elämisen ääniin. Niistä saa valittaa, mutta mihinkään se ei johda. Ja lapsethan on ainakin enimmäkseen hiljaa sinä aikana, kun talossa on hiljaisuus. Eli ei kannata panikoida!
 
voi kun toisetkin ymmärtäisi komentaa lapsiaan ettei ne juokse ja pompi ja hypi jostain korkealta sisällä,se töminä ja kolina..yritä nyt vaikka nukkua siinä jos tulet yötöistä kun lapset pomppii ja tömistelee.
kun ei vaan osata komentaa niitä lapsia.
tai viedä niitä tarpeeksi ULOS!
 
Mun äiti muutti juuri kerrostaloon ja olin yllättynyt kuinka kaikki äänet kuuluvat seinien läpi, esim. kun naapuri käy vessassa, niin se pissan lorotus kuului ihan selkeesti. :) Talo on rakennettu joskus -70-80-luvulla. Siinä talossa asuu onneksi muitakin lapsia, joten ei haittaa kai meidän tytön juoksut ja touhuamiset kun on mummulla kylässä. Enkä voi kyllä käsittää miten joku voi valittaa lasten aiheuttamasta melusta...niistä näköjään valitetaan...kyllähän lapsen täytyy saada leikkiä. Mutta jos mun tarvis kerrostaloon muuttaa, niin pikkusen kattelisin myös että ketä talossa asuu, ettei olis vaan pelkkiä eläkeläisiä. Mutta ite en mistään hinnasata oikeen haluis kerrostaloon muuttaa, ellei pakko olis. Juurikin sen takia, ettei oo kovin käytännöllinen asuinratkaisu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viekää ne ulos;22860107:
voi kun toisetkin ymmärtäisi komentaa lapsiaan ettei ne juokse ja pompi ja hypi jostain korkealta sisällä,se töminä ja kolina..yritä nyt vaikka nukkua siinä jos tulet yötöistä kun lapset pomppii ja tömistelee.
kun ei vaan osata komentaa niitä lapsia.
tai viedä niitä tarpeeksi ULOS!



Mitäs jos yksi lapsista on sairas, sittenpä ei mennä ulos...meillä oli vauva sairas viime talvena koko ajan ja huh vaan miten kovaa sitten sisarukset menivätkään... Ja mitäs jos naapurit huutaisivat koko ajan lapsilleen, varmaan seuraavaksi hermoaisit siitäkin? Kaikki ei aina vain oo ihan noin mustavalkoista...
 
Me asumme kerrostalossa, jossa on lapsiperheitä. Meillä ei vielä ole lapsia, mutta koitan olla välittämättä tuosta metelistä mikä välillä kuuluu. Ainoa mikä ihmetyttää on tuo yläkerrassa asuva lapsi, joka ennen joulua itki ainakin 2-3 kertaa päivässä joka päivä. Välillä vieläkin kuulee, että taas itketään, mutta onneksi on nykyään harvemmin. Mutta tiedän nyt millasta ääntä sitten oma lapsi voi pitää, kun joskus sellaisen saan. Myös olen ajatellut, että eipä naapureita voi häiritä sitten meidän koiran aiheuttama meteli, silloin kun se sitä vähän pitää. Onneksi tuo koira on muuten rauhallinen ja hiljainen, paitsi kun ulos olemme lähdössä tai tv:ssä on elukoita.
 
Me asutaan luhtitalossa, ja ainakin 3 naapuria on kysynyt näiden vuosien aikana että miten teillä voi olla niin hiljaiset lapset :O :D. Äänet ei kuulu seinänaapuriin, ylhäältä alas ja alhaalta ylös kyllä.

Ihan pientä järkeä käyttämällä pärjää hyvin. Lapset ei yleensä leiki ja juokse öisin, vauvan itku on asia mistä ei naapuri voi valittaa (tai voi tottakai, mutta sellaiset valitukset voi samantien pistää mappi ööhön). Pallopelit pelataan ulkona.

Päiväsaikaan lapsista voi ja SAA lähteä ääntä, ja se esim. yötyöläisen on vaan kestettävä - ei voi olettaa että päiväsaikaan on hiirenhiljaista, ja päivisin ne remontitkin yleensä tehdään. Meidän yötyöläinen ei ole yläkerran lapsen äänistä koskaan häiriintynyt. Kohtuus tietysti kaikessa, jos yläkerrassa pelataan koripalloa ja stepataan puukengät jalassa niin siitä voi kauniisti käydä sanomassa.
 
Me asutaan ekassa kerroksessa talon päädyssä, joten meillä on vain yksi seinänaapuri + yläkerran naapuri. Lapsi itki ekana vuonnaan varmasti enemmän kuin kymmenen ns. normaalia lasta ja alussa tietenkin varsinkin yöllä. Eipä tullut kyseltyä naapureiden mielipidettä asiaan. Kerran pahoittelin seinänaapurille, joka sanoi ymmärtävänsä ja yläkertakin on ollut ihan ymmärtävä. Onneksi yläkerrassakin on lapsi.

Kolinaa tulee jonkin verran ja uhmahuutoja, mutta muuten ei kai ihan hirveää mekkalaa pidetä.

Eli suosittelen minä kuten muutkin alinta kerrosta ja hyvää tuuria naapureiden kanssa.
 

Yhteistyössä