Miten lähteä huonosta avioliitosta

["Vieras"]

Kaksi yhteistä lasta, omakotitalo ja lainat tietenkin yhdessä, mun tulot tippuu kamalasti..mistä lähteä liikkeelle? Mies on hyvä muuten mutta nyt ristiriidat paisunu liikaa...eli ei mitään väkivaltaa, alkoholia tms. Ja on hyvä isä... Apua..en uskalla...

 

[lakaisukone]

Eikö ristiriitoja voi puhua? Ulkopuolisen avulla ehkä? Kaikesta ns. teknisestä puolesta kyllä selviää, tiedän kokemuksesta, mutta mitään hätiköityä nyt ei kannata tehdä.

 

["Vieras"]

Tuo ulkopuolinen apu voisi olla? Anteeksi kun olen niin avuton , mutta olen niin turta

 

["mamma"]

Menkää yhdessä perheneuvolaan tai jonnekin terapiaan setvimään parisuhdetta. Ei kannata erota, jos on hyvä mies! Haluaako mies jatkaa avioliittoa?
Kehoitan ensin tekemään kaikkensa liiton palastamiseksi, oon ite eronnu huonosta miehestä ( aggressiivinen, laiska, saamaton yms.) mutta on tosi surku lasten kannalta, kun koti menee rikki

On tosi raastavaa olla, kun lapset onkin yhtäkkiä viikon pois isänsä luona, joulun pois yms. Meillä siis ei ole koskaan ollut lapsiakohtaan väkivaltainen, joten lapset ovat voineet mennä isän luo.
Sit lapsilla on melkein aina ikävä jompaa kumpaa vanhempaa. En suosittele eroa kuin äärimmäisissä tapauksissa.

 

[lakaisukone]

[QUOTE="Vieras";28761085]Tuo ulkopuolinen apu voisi olla? Anteeksi kun olen niin avuton , mutta olen niin turta[/QUOTE]
Soita vaikka ensin perheneuvolaan tai jos teidän lapset neuvolaikäisiä niin ihan sieltäkin voit aluksi kysyä mihin kannattaa ottaa yhteyttä. Ulkopuolisesta "keskustelunohjauksesta" voi olla apua tai sitten ei, mutta ainakin auttoi minulla selkeyttämään ajatuksia.

 

["Vieras"]

[QUOTE="mamma";28761123]Menkää yhdessä perheneuvolaan tai jonnekin terapiaan setvimään parisuhdetta. Ei kannata erota, jos on hyvä mies! Haluaako mies jatkaa avioliittoa?
Kehoitan ensin tekemään kaikkensa liiton palastamiseksi, oon ite eronnu huonosta miehestä ( aggressiivinen, laiska, saamaton yms.) mutta on tosi surku lasten kannalta, kun koti menee rikki

On tosi raastavaa olla, kun lapset onkin yhtäkkiä viikon pois isänsä luona, joulun pois yms. Meillä siis ei ole koskaan ollut lapsiakohtaan väkivaltainen, joten lapset ovat voineet mennä isän luo.
Sit lapsilla on melkein aina ikävä jompaa kumpaa vanhempaa. En suosittele eroa kuin äärimmäisissä tapauksissa.[/QUOTE]

On aivan rikki. Niinolen minäkin...rakastan häntä yli kaiken mutta tämä yksi asia ei muutu lupauksista huolimatta.

 

["Vieras"]

Ja kummallekin kiitos avusta, täytyy ehkä tuota neuvolaan miettiä, nuorempi on kaksi joten neuvolassa käydään vielä, itšeqsiassa 2v neuvola on aika pian...

 

[lakaisukone]

[QUOTE="Vieras";28761184]On aivan rikki. Niinolen minäkin...rakastan häntä yli kaiken mutta tämä yksi asia ei muutu lupauksista huolimatta.[/QUOTE]

Menkää puhumaan. Jos kerran rakkautta on niin ei kannata hajottaa kaikkea jonkin erimielisyyden takia. Ja mitä isompi asia sen tärkeämpää se on selvittää.

 

["mamma"]

Hakekaa ihmeessä apua! Pitkässä liitossa tulee aina ennemmin tai myöhemmin se vastamäki, teillä on nyt se.
Jos kumpikin rakastaa toisiaan ei ole järkevää aiheuttaa itselle, kumppanille ja lapsille sitä tuskaa, minkä ero aiheuttaa.

Olen nykyään ollut kohta 10-vuotta tosi ihanassa liitossa ja meillä on kaks yhteistä lasta. Olen miettinyt omalta kohdalta, et olisin valmis antamaan melkein mitä vaan anteeksi nykyiselle miehelleni, ettei vain perhe hajoaisi. Onneksi sellaista tilannetta ei ole tullut, mut valmiiksi oon ajatellut näin.

 

["sissi"]

Me oltiin muutama vuosi sitten kaveripariskunnan suosittelemana ev.lut kirkon tarjomassa
pariterapiassa. Jos kuulutte kirkkoon, suosittelen! On täysin ilmaista, ja meille oli apua .

 

[kurjutar]

Täällä samanlaiset fiilarit ku aloittajalla. Ei vaan enää jaksa. Mies suuttuu pienimmistäki asioista. On tosi veemäinen, haukkuu ja moittii lasten kuullen. Lapsen tanssiesitystä haukku täydeks paskaks vaikka oli tosi hyvä ja lapsi oli ylpeä. Tosi kurjaa. Suosii pienempää enemmän ku tätä vanhempaa. Isompi monesti sanonu että isä oot tyhmä ko kiusaat. Ja mies on patalaiska. Kuulemma riittää ku käy töissä päivät. Meilä myös talo ja kaks lasta, autot.

 

[vierailija]

Täällä samanlaiset fiilarit ku aloittajalla. Ei vaan enää jaksa. Mies suuttuu pienimmistäki asioista. On tosi veemäinen, haukkuu ja moittii lasten kuullen. Lapsen tanssiesitystä haukku täydeks paskaks vaikka oli tosi hyvä ja lapsi oli ylpeä. Tosi kurjaa. Suosii pienempää enemmän ku tätä vanhempaa. Isompi monesti sanonu että isä oot tyhmä ko kiusaat. Ja mies on patalaiska. Kuulemma riittää ku käy töissä päivät. Meilä myös talo ja kaks lasta, autot.

Olisipa kiva kuulla miehen oma näkemys asiasta ja mielipiteet sinusta. Mutta tällä palstallahan nainen on aina viaton uhri, lasten suojelija ja miehen kaltoin kohtelema. Aina. Poikkeuksetta. Mies on aina tarinan roisto, ekstramyötätuntopointseja saa jos värittää tarinaan mukaan jonkinlaista lasten kaltoinkohtelua myös.

Lyön vetoa, että mies ei haukkunut lapsen esitystä päin lapsen naamaa "täydeksi paskaksi". Mitä sinä muuten teet perheenne taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi? Kuka mahdollistaa sen talon ja kaksi autoa? Nostatko yhteiskunnan tukia vai käytkö töissä?