Miten lähestyä varattua miestä?

[siveellinen yyhoo]

Olemme selvästi ihastuneet toisiimme enkä oikein tiedä miten toimisin olematta liian tyrkky. Tapaamme joka viikko lastemme harrastuksen parissa. En ole ikinä vastaavassa tilanteessa ollut enkä ole edes varma onko hän ymmärtänyt sen, että olen itse sinkku.

 

[Rieputarallaa]

Miksi lähestyä varattua miestä yhtään mitenkään?

 

[jozo]

No ET lähesty MITENKÄÄN, pöljä! Hommaa itsetuntoboostauksesi jostain muualta, kuten joltain sinkkumieheltä.

 

["mies"]

Ihmisten pitäisi solmia suhteensa järkevämmin niin pettämiskynnys ei olisi yhtä suuri. Kun toinen on arkipäivää ja selvä asia, ei jotain suurta tai erityistä tai kunnioitettavaa, on helpompi pettääkin. Tästä syystä itse en seurustele, ellen todella arvosta kumppaniani ihmisenä.

 

[hyytikyppynen]

Et mitenkään. Ei kai kukkaan oo niin säälittävä ettei vapailta markkinoilta löyvä miestä (tai naista) itelleen? Että pittää jonku toisen oma yrittää napata?

Ja koska kuitenki joku sannoo ettei kukkaan voi omistaa kettään nii joo joo, ei tarvi viilata pilkkua. (Joskus ennenki tämmöseen vastannu ja muistan mitä joku alko länkyttää tuosta "oma"-sanasta. )

 

[Kertomalla et]

haluat sitä, vihjailet, livot kieltä sen edessä ja puhut kaksimielisiä.

 

[Karjutar]

Takaviistoon!

 

[siveellinen yyhoo]

Ei kysymys ole siitä ettenkö saisi miestä muualta.. saisin toki, hyvinkin helposti. En ole halunnut ketään vuosiin ja nyt jo ensimmäisestä tapaamisesta asti tämän kyseisen henkilön kanssa tiesin, että välillämme on aivan erityistä kemiaa.

 

["ÄiJÄ"]

[QUOTE="mies";25977128]Ihmisten pitäisi solmia suhteensa järkevämmin niin pettämiskynnys ei olisi yhtä suuri. Kun toinen on arkipäivää ja selvä asia, ei jotain suurta tai erityistä tai kunnioitettavaa, on helpompi pettääkin. Tästä syystä itse en seurustele, ellen todella arvosta kumppaniani ihmisenä.[/QUOTE]

Avioliitto/avoliitto Oy ja rakkaudesta viis?

Elämä ei ole yhtä juhlaa, myös niistä arkipäivistä on selvittävä.

 

[siveellinen yyhoo]

haluat sitä, vihjailet, livot kieltä sen edessä ja puhut kaksimielisiä.

Joo, tämä strategia saattaisi toimia yökerhossa, mutta ei ehkä silloin, kun myös lapsemme ovat läsnä (tai viereisessä huoneessa).

 

["petetty"]

Ihailet ja kunnioitat, sitä ne kaipaa, eikä saa ikinä tarpeekseen omilta vaimoiltaan

 

[siveellinen yyhoo]

[QUOTE="petetty";25977186]Ihailet ja kunnioitat, sitä ne kaipaa, eikä saa ikinä tarpeekseen omilta vaimoiltaan[/QUOTE]

No tätä olen puoli vuotta tehnyt. Ongelma on siinä ettemme tiedä toistemme sukunimiä - sen jälkeenhän se yhteydenottokin olisi helpompaa. Miten ihmeessä ujutan hänelle puhelinnumeroni muiden vanhempien läsnäollessa?

 

["harmaana"]

Kerran yksi mies piirsi kanssani maahan viivoja.
-Jos rakastumme, tulevat ensimmäiseksi onnettomiksi puolisomme; 2 viivaa, hän aloiitti.
-Sen jälkeen sinun lapsi ja minun lapset, 3 lisäviivaa, hän jatkoi.
-Ja lopuksi me kaksi, eli yhteensä 7 viivaa, hän lopetti.

Seitsemän ihmisen onnellisuus olisi ollut meidän murennettavissa.
Kun ajattelin sitä kauniina iltana sireenien kukkiessa jätimme kaiken ajatuksen asteelle emmekä leikkineet rakastumis-asialla vaan menimme omiemme tykö.

 

[siveellinen yyhoo]

[QUOTE="harmaana";25977222]Kerran yksi mies piirsi kanssani maahan viivoja.
-Jos rakastumme, tulevat ensimmäiseksi onnettomiksi puolisomme; 2 viivaa, hän aloiitti.
-Sen jälkeen sinun lapsi ja minun lapset, 3 lisäviivaa, hän jatkoi.
-Ja lopuksi me kaksi, eli yhteensä 7 viivaa, hän lopetti.

Seitsemän ihmisen onnellisuus olisi ollut meidän murennettavissa.
Kun ajattelin sitä kauniina iltana sireenien kukkiessa jätimme kaiken ajatuksen asteelle emmekä leikkineet rakastumis-asialla vaan menimme omiemme tykö.[/QUOTE]

Minulla ei ole kumppania eikä minun lasteni onnellisuuskaan ole tässä vaakalaudalla. En tiedä hänen todellisesta tilanteestaan, voihan heidän elämänsä oikeasti olla onnetonta? Eihän sitä voi suoraan kysyä.

 

[tytsi-89]

Ei mitenkään. Halusitko muuten provota, kun erikseen kysyit, miten lähestyä _varattua_ miestä?

 

["mies"]

[QUOTE="ÄiJÄ";25977168]Avioliitto/avoliitto Oy ja rakkaudesta viis?

Elämä ei ole yhtä juhlaa, myös niistä arkipäivistä on selvittävä.[/QUOTE]

Ymmärsit ihan väärin. Järjen käyttö ei sulje pois voimakkaita tunteita, mutta se sulkee pois haitalliselle käytökselle altistumista. Arkikaan ei sulje pois sitä, että toisen pitäisi olla, siis tietyllä tapaa, loukkaamaton ja suuriarvoinen.

 

[siveellinen yyhoo]

Ei mitenkään. Halusitko muuten provota, kun erikseen kysyit, miten lähestyä _varattua_ miestä?

Öööh... no EN?! Eihän tässä olisi minkäänlaista ongelmaa, jos mies olisi vapaa. Huoh.

 

["mama"]

Minulla ei ole kumppania eikä minun lasteni onnellisuuskaan ole tässä vaakalaudalla. En tiedä hänen todellisesta tilanteestaan, voihan heidän elämänsä oikeasti olla onnetonta? Eihän sitä voi suoraan kysyä.

Fiksu ihminen odottaa takavasemmalla jos ja kun varatun ihmisen suhde päättyy ja tekee vasta sitten itseään tykö. Mietippä omalle kohdalles, tuntuisko hyvältä jos joku nainen tyrkyttäisi itseään sinun miehellesi. Etkö haluaisi rauhassa setviä välisi mieheesi ensin?

 

[madametussu]

Ei kysymys ole siitä ettenkö saisi miestä muualta.. saisin toki, hyvinkin helposti. En ole halunnut ketään vuosiin ja nyt jo ensimmäisestä tapaamisesta asti tämän kyseisen henkilön kanssa tiesin, että välillämme on aivan erityistä kemiaa.

Omat halut ja himot ei ole syy yrittää tuhota toisten elämää!
En minäkään ole himoinnut ketään samalla lailla kuin Johnny Deppiä, halut on haluja, fantasioida saa, mutta kaikkea ei pidä eikä saa toteuttaa!

 

["vieras"]

puoli vuotta ainakin ootte tuntenut ettekä tiedä toistenne sukunimiä....just joo...

 

[siveellinen yyhoo]

[QUOTE="mama";25977292]Fiksu ihminen odottaa takavasemmalla jos ja kun varatun ihmisen suhde päättyy ja tekee vasta sitten itseään tykö. Mietippä omalle kohdalles, tuntuisko hyvältä jos joku nainen tyrkyttäisi itseään sinun miehellesi. Etkö haluaisi rauhassa setviä välisi mieheesi ensin?[/QUOTE]

No sitähän minä teen, odotan! En minä ole pettämässä ketään, eikä hän. Haluaisin vain jotenkin päästä sellaiseen kontaktiin, jossa näistä asioista voitaisiin keskustella ja se tilanne selviäisi molemmille osapuolille. SEN JÄLKEEN, sikäli kuin molemmat ovat halukkaita, tulevat kyseeseen nämä pohdiskelut mahdollisesta suhteesta.

 

[siveellinen yyhoo]

[QUOTE="vieras";25977311]puoli vuotta ainakin ootte tuntenut ettekä tiedä toistenne sukunimiä....just joo...[/QUOTE]

Olemme tekemisissä lastemme kautta, siellä ihmiset tunnetaan etunimillä (ohjaajaa lukuun ottamatta tietysti).

 

["noh"]

Katkaiset homman ilman mitään selvittelyjä ja kommunikointikontakteja ja olet linjakas nainen.

Välttelet näitä tilanteita joissa olette samassa ilmatilassa ja unohdat koko jutun; sikäli jos sinussa on naista siihen.

 

[Käsi vaan taskuun]

No tätä olen puoli vuotta tehnyt. Ongelma on siinä ettemme tiedä toistemme sukunimiä - sen jälkeenhän se yhteydenottokin olisi helpompaa. Miten ihmeessä ujutan hänelle puhelinnumeroni muiden vanhempien läsnäollessa?

Siis housujen taskuun ja samalla vähän "vetelet" eestaas, tuumaat että ohon, kylläpä käsi lipesi. Voit sitten sanoa että kokeilepa minn taskusta, tietenkin pidät housuja jalassa mistä on leikattu tasku pois ja suora kosketus pildeen. jo on kumma jos ei tajua homman juonta.

 

[siveellinen yyhoo]

[QUOTE="noh";25977343]Katkaiset homman ilman mitään selvittelyjä ja kommunikointikontakteja ja olet linjakas nainen.

Välttelet näitä tilanteita joissa olette samassa ilmatilassa ja unohdat koko jutun; sikäli jos sinussa on naista siihen.[/QUOTE]

Höpöhöpö! Elämän on tuohon liian lyhyt. En ole koskaan tuntenut vastaavaa kemiaa jo ensimmäisestä katseesta.