S
SnowCoke
Vieras
Nyt olisi apu tarpeen. En saa erästä miestä mielestäni. Olen törmännyt häneen useita kertoja tyttäreni harrastuksen merkeissä. Hän valmentaa erästä joukkuetta, joka harjoittelee ennen tyttäreni harjoitusvuoroa.
Olemme vaihtaneet pitkiä katseita monet kerrat ja tuntuu, että aina kun olen paikalla ja vaikka hän juttelisi jonkun toisen kanssa katselee hän minua sivusilmällä.
Olen itse eronnut , mutta en ole tietenkään varma tästä miehestä. En ole vielä saanut tilaisuutta kysyä keneltäkään nk. yhteiseltä tuttavalta hänestä, koska en kerta kaikkiaan ole kehdannut, etten "paljastaisi itseäni". Sormusta miehellä ei ole, mutta se nyt ei vielä takaa sitä, että olisi täysin varattu kaveri. Jotenkin olen ymmärtänyt, että hän olisi eronnut (avioliitossa ollut siis), mutta en ole täysin varma.
Hän hymyilee minulle, kun näemme ja tervehtii, vaikkemme kyllä varsinaisesti toisiamme tunne. Kohteliasta tuo, mutta ne katseet häiritsevät... siis kivasti.
Olen melkein menettänyt yöuneni, mutten lainkaan tiedä, miten häntä lähestyä. Kaupunki on pieni ja harrastuspiirit pienemmät, joten en haluaisi ainakaan nolata itseäni, mikäli mies onkin varattu. Mistä ihmeestä saisin rohkeutta ja itsevarmuutta ja miten minun kannattaisi häntä lähestyä?
En oikein ole koskaan törmännyt häneen kahden kesken, vaan paikalla on aina enemmän tai vähemmän väkeä.
Olemme vaihtaneet pitkiä katseita monet kerrat ja tuntuu, että aina kun olen paikalla ja vaikka hän juttelisi jonkun toisen kanssa katselee hän minua sivusilmällä.
Olen itse eronnut , mutta en ole tietenkään varma tästä miehestä. En ole vielä saanut tilaisuutta kysyä keneltäkään nk. yhteiseltä tuttavalta hänestä, koska en kerta kaikkiaan ole kehdannut, etten "paljastaisi itseäni". Sormusta miehellä ei ole, mutta se nyt ei vielä takaa sitä, että olisi täysin varattu kaveri. Jotenkin olen ymmärtänyt, että hän olisi eronnut (avioliitossa ollut siis), mutta en ole täysin varma.
Hän hymyilee minulle, kun näemme ja tervehtii, vaikkemme kyllä varsinaisesti toisiamme tunne. Kohteliasta tuo, mutta ne katseet häiritsevät... siis kivasti.
Olen melkein menettänyt yöuneni, mutten lainkaan tiedä, miten häntä lähestyä. Kaupunki on pieni ja harrastuspiirit pienemmät, joten en haluaisi ainakaan nolata itseäni, mikäli mies onkin varattu. Mistä ihmeestä saisin rohkeutta ja itsevarmuutta ja miten minun kannattaisi häntä lähestyä?
En oikein ole koskaan törmännyt häneen kahden kesken, vaan paikalla on aina enemmän tai vähemmän väkeä.
En ole koskaan ollut näin "ujo" ja "avuton" ottamaan kontaktia kehenkään... En ymmärrä, mikä minuun on mennyt.