Miten kukaan kehtaa?!?

[pettynyt kummi]

Kummilapseni vanhemmat eivät pidä meihin juuri lainkaan yhteyttä. Nyt on viimeksi nähty joulukuussa kun tulivat kylään - hakemaan ostamaani joululahjaa. Pyysin heidät kylään myös tammikuussa, eivät päässeet kun on niin kiirettä. Kutsuin heidät lapseni syntymäpäiville huhtikuussa - tässä välissä emme olleet kuulleet heistä mitään. Peruivat viime hetkellä koska menevätkin mökille, tulevat toisen kerran. Soitin pari viikkoa myöhemmin ja kysyin tulevatko joku ilta kahville - eivät ehdi tulla, soittelevat kun pääsevät.

No, ehti mennä muutama kuukausi eikä heistä kuulunut yhtään mitään. Laitoin kortin kummilapselleni kesälomareissulta, mutta en jaksa sinne soitella kun eivät soittele koskaan takaisinpäin...

...kunnes viime viikolla kummityttöni äiti soitti ja pyysi lapsen syntymäpäiville ja samalla ilmoitti, että haluavat lahjaksi xx tuotteen. Ostin sitten sellaisen ja menimme eilen kylään. Syntymäpäiväjuhlat olivat olleet jo perjantaina. Meille oli tarjolla kahvia ja mariekeksejä suoraan paketista. Kummityttö oli juuri lähdössä kaverilleen kylään, isänsä meni pihahommiin ja äitinsä siinä huokaili, että pitäisi alkaa tekemään sitä ja tätä. Tajusimme, että emme ole ihan odotettuja vieraita.

Tälläistä tämä on ollut viime vuodet, meitä muistetan puheluin jouluna ja syntymäpäivinä jolloin ilmoitetaan mitä haluavat lapselle lahjaksi. Kylään eivät meille koskaan tule, eikä soittele kuulumisia. Synttärijuhlat oli nyt vika pisara, en aio enää sinnepäin olla yhteydessä minäkään ja ensi jouluna laitan vain kauniin kortin. Jos ei kummisuhde merkitse muuta kuin lahjan antamista niin meidän osalta se päättyy nyt tähän..

 

[Cassyput]

Olisko ne jostain loukkaantuneet? Typerää käytöstä joka tapauksessa. Harmi ettei ne anna lapsen nauttia kummistaan, kuulostat tosi mukavalta kummilta.

 

[meitä on moneksi]

ymmärän hyvin tunteesi, anna heidän olla. Ei kummius ole vain sitä lahjojen saamista, niin ja muutenkin se kummisuhde on kaksisuuntainen. Ei todellakaan ole vain jommankumman osapuolen velvollisuus hoitaa ja ylläpitää suhdetta, molempien sitoomus se on. Jos kerta perhe noin käyttäytyy, niin luovuta.

 

[t]

Kysyisit suoraan, mistä moinen käytös, etenkin synttärijuhla-asia ja lahjakoneena käyttäminen. Puhuisin kyllä suuni puhtaaksi ja harmittelisin, ettei heitä kiinnosta auttaa lasta pitämään yhteyttä kummiinsa vaan ihan päinvastoin.

 

[viiden kummi]

Mulla ihan sama homma.. taisivat pyytää kummiksi ainoastaan lahjojen toivossa..
Eivät koskaan soittele kuulumisia, eivätkä käy kun kutsutaan - aina jotain muuta ja muka tulevat myöhemmin.. Riitoja meillä ei ole ollut.. kummilapsen äiti kyllä mustasukkaista sorttia.. Itse myöskin olen miettinyt että seuraavat muistamiset on korttimuistamisia.. Harmittaa muuten sekin, ettei koskaan kiitetä lahjoista... kummeuden tarkoitushan ei ole kuitenkaan lahjat..

 

[ap]

En keksi yhtään syytä, mistä olisivat voinneet loukkaantua. Tämä välien yskipuolistuminen on tapahtunut pikku hiljaa, aluksi olimme tietenkin paljon tekemisissä mutta vuosien myötä heidän puoleltaan mennyt pelkäksi lahjojen pyytämiseksi. Näen kummityttöä kaksi kertaa vuodessa ja se ei tosiaan tee hänestä meille erityisen läheistä lasta, vaikka kummilapsen soisi olevan. Ei minulla ole enää hänene minkäälaista tunnesidettä ja hassua ostella niitä lahjoja (aika kailliitakin) ihan vieraantuntuiselle lapselle, ihan kuin se olisi kummiuden ainoa velvollisuus.

No, en enää jatkossa osta laitan vain kortin menemään. En myöskään soita sinnepäin ja jos soittavat, arvatenkin taas joulun alla, niin sanon suoraan miksi emme enää lahjaautomaattina toimi. Jos haluavat olla läheisessä välissä niin aloite saa tulla seuraavaksi sieltä.

 

[kamala kummilapsen äiti?]

Olettekohan meidän lapsen kummit?

Tosiasiassa olemme kutsuneet lapsemme kummit joka vuosi synttärijuhliin, mutta heille ei sovi juhlapäivänä vaan viikon päästä (lapsi on 7 v ja kummit ovat olleet kerran synttärijuhlissa). Sanomme että ei hätää, tulkaa viikon päästä, mutta ei heille sitten silloinkaan sovi, ja siitä ilmoitetaan kello 16 kun piti tulla kylään kello 17 joten kaikki tarjoilut on jo valmiina. Sitten he soittavat parin viikon päästä ja sanovat että sopiiko nyt tulla kylään. Nyt heti siis. Meillä olisi menoa eikä ole tarjottavaakaan mutta se ei kuulemma mitään haittaa. Keitän kahvit ja tarjoan kaapista löytyneitä dominokeksejä heidän istuessaan naama nyrpeänä pöydässä. Antavat lapselle lahjan ja lähtevät.

Pitkin vuotta kutsun heitä meille kylään, mökille, kysyn saisiko lapsemme tulla heille yökylään, pyydän heitä kanssamme kesäteatteriin ja sen sellaista. Heille ei koskaan sovi tai sitten heille sopii mutta peruvat tuntia ennen. He eivät koskaan soittele, me soitamme.

Joulun alla tulee tekstiviesti missä kysytään lahjatoivetta. Kerron, että lapsi toivoo sitä tai tätä. Kutsun heidät kahville joulun alla, ei sovi. Joulu tulee ja menee, joulun jälkeisellä viikolla käyn ohi ajaessani hakemassa lapseni joululahjan sieltä.

Yhteisiltä ystäviltämme olen kuullut, että me emme kuulemma ole yhteyksissä emmekä anna heidän solmia suhdetta kummilapseensa. Me olemme ihan eri mieltä. Viime syntymäpäivien jälkeen päätimme, että emme enää pyydä heitä kylään tai muualle, vaan laitamme synttäreiden ja joulun alla viestin siitä mitä lapsi toivoo lahjaksi, muu yhteydenpito jääköön heille.

 

[ap]

Ja niin, kummilapsen isä ovat mieheni nuoruudenystävä ja lapsella on meidän lisäksi kolme muuta kummia. Jotenkin tuntuu, että meidät tosiaan pyydettiin vain jotta saadaan maksimoitua hyöty. Toiset kummit ovat äidin ystäviä ja heidän kanssaan ovat enemmän tekemisissä.

 

[mama-2008]

Sinäänsä harmi LASTA kohtaan Lapsi joutuu kärsimään siitä, että vanhemmat eivät anna kummin olla hänen elämässä.

 

[ap]

Olettekohan meidän lapsen kummit?

Tosiasiassa olemme kutsuneet lapsemme kummit joka vuosi synttärijuhliin, mutta heille ei sovi juhlapäivänä vaan viikon päästä (lapsi on 7 v ja kummit ovat olleet kerran synttärijuhlissa). Sanomme että ei hätää, tulkaa viikon päästä, mutta ei heille sitten silloinkaan sovi, ja siitä ilmoitetaan kello 16 kun piti tulla kylään kello 17 joten kaikki tarjoilut on jo valmiina. Sitten he soittavat parin viikon päästä ja sanovat että sopiiko nyt tulla kylään. Nyt heti siis. Meillä olisi menoa eikä ole tarjottavaakaan mutta se ei kuulemma mitään haittaa. Keitän kahvit ja tarjoan kaapista löytyneitä dominokeksejä heidän istuessaan naama nyrpeänä pöydässä. Antavat lapselle lahjan ja lähtevät.

Pitkin vuotta kutsun heitä meille kylään, mökille, kysyn saisiko lapsemme tulla heille yökylään, pyydän heitä kanssamme kesäteatteriin ja sen sellaista. Heille ei koskaan sovi tai sitten heille sopii mutta peruvat tuntia ennen. He eivät koskaan soittele, me soitamme.

Joulun alla tulee tekstiviesti missä kysytään lahjatoivetta. Kerron, että lapsi toivoo sitä tai tätä. Kutsun heidät kahville joulun alla, ei sovi. Joulu tulee ja menee, joulun jälkeisellä viikolla käyn ohi ajaessani hakemassa lapseni joululahjan sieltä.

Yhteisiltä ystäviltämme olen kuullut, että me emme kuulemma ole yhteyksissä emmekä anna heidän solmia suhdetta kummilapseensa. Me olemme ihan eri mieltä. Viime syntymäpäivien jälkeen päätimme, että emme enää pyydä heitä kylään tai muualle, vaan laitamme synttäreiden ja joulun alla viestin siitä mitä lapsi toivoo lahjaksi, muu yhteydenpito jääköön heille.

Emme taida olla, koska meidät tosiaan kutsuttiin juhlin eiliseksi lauantaiksi ja me menimme odottaen että juhlat olivat silloin. Olivat kutsuneet muut kummit perjantaiksi isovanhempien lisäksi, mutta me taidamme olla kakkosluokan kummit.

Ei meitä ole pyydetty myöskään minnekään muualle koko tänä vuotena, edellisen kerran kummitytön äiti soitti meille viime joulukuussa lahjatoivetta ja toisen kerran kun ilmoitti, että tulisivat lahjan hakemaan. Ja hakivat sen sitten, istuivat 15min kahvittelemassa ja oli jo kiire toiseen kyläpaikkaan.

Ikävää että teillä on käynnyt noin huonosti kummien suhteen, meillä taas kummilapsne vanhempien suhteen.

 

[ap]

Sinäänsä harmi LASTA kohtaan Lapsi joutuu kärsimään siitä, että vanhemmat eivät anna kummin olla hänen elämässä.

Olen kyllä miettinyt, että jos nyt jaksan sietää tätä tilannetta lahja-automaattina olemisena niin pikku hiljaa voin alkaa luoda sitä kummisuhdetta tähän lapseen, kun hän kasvaa niin pyydän enemmän kahdenkeskisiin juttuihin jne. Lapsi on alle kouluikäinen, joten vielä kaikki kulkee hänen vanhempiensa kautta mutta kunhan kasvaa ja saa oman kännykän jne niin voisin soitella kuulumisia hänen kanssaan tms.

 

[niin :(]

Minä pitäisin kyllä kanssa kummilapseeni yhteyttä, mutta hänen äitinsä on kyllä esteenä, sen ihmisen kanssa en enää ikinä halua olla tekemisissä(tässä hieman isot asiat painavat). Tämä tilanne on ihan hirveä, sillä lapsi on vielä niin nuori etten pysty suoraan olemaan häneen yhteydessä. Hrmittaa niin kovasti pienen puolesta!

 

[cieras]

:O ihme touhua :O
miksi te ette soita ja kysy voitteko käydä kylässä tai hakea lapsen teille kylään/ ulos tieädn kanssa tai jotain muuta.

 

[Miseliini]

Meillä lapsen kummitäti osoittautui sellaiseksi persoonaksi, jonka kanssa me lapsen vanhemmat emme kerta kaikkiaan jaksa olla kovin usein tekemisissä - joten väkinäistä ja vaivautunutta on kaikki kanssakäyminen. Ei kuitenkaan "tilailla" häneltä lahjoja kuten ap:n kummilapsen vanhemmat.