Miten kertoa raiskauksesta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ---
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

---

Vieras
ensinnäkin, minulla on lapsi tämän sairaan teon seurauksena. Halusin sen pitää. Tarvitseeko lapsen tietää että on saanut alkunsa raiskauksesta? Lapsi on nyt 1v. Ja ollakseni ihan rehellinen en ole harrastanut seksiä tuon jälkeen kenenkään kanssa.

Olen nyt tapaillut yhtä miestä jonkun aikaa ja haluaisin hänen kanssaan harrastaa seksiä. En pelkää asiaa ja olen mielestäni päässyt ihan yli tuosta asiasta. Pitäisikö asiasta kuitenkin kertoa? En haluaisi alkaa perinpohjin kertaamaan asioita, mutta mitä jos minulle tuleekin joku pakokauhu kesken hommien. En nyt oikein haluaisi pamauttaa toiselle päin näköä että voin olla jotenkin rajoittunut... huoh, vaikeaa.
 
Miltä sinusta itsestäsi tuntuu? Kauan olette tapailleet?
Jos tapailu on ihan alkuvaiheissa, en menisi vielä mäjäyttämään moista asiaa. Se voi säikäyttää ja pahasti. Varsinkin kun sinulla on teosta konkreettinen muisto mukana elämässäsi.

Itse varmaan tiedät pystytkö harrastamaan hänen kanssaan seksiä vai et. Jos pystyt, niin miten olisit rajoittunut vielä? Ja jos jokin raja eteen tulisikin, eihän sitä tarvitse alkaa perinpohjin selittämään, miksi et haluakkaan. Kohtelias ei riittää, ainakin herrasmiehelle.
 
olemme tapailleet reilun kuukauden aika tiiviisti. kyllä mä koen olevani ihan valmis mutta tosiaan kun en ole tuon jälkeen ollut kenenkään kanssa ni pelkäsin vaan että jos tulee joku henkinen este ts. vajaus. en tiedä. periaatteessa olen valehdellut lapseni isän olleen yhden yön juttu.
 
ehkä ä jätän kertomatta. toisaalta kun en nyt kerro, en varmaan kerro koskaan.

Asian voi kertoa myöhemminkin, jos siltä tuntuu. Kun olette tapailleet vähän pidempään kun kuukauden, tiedät onko hän se kenelle haluat tuon asian paljastaa, tunnet miehen paremmin, luotto syntynyt puolin ja toisin, voi silloin olla kertomiselle parempi ajankohta kuin nyt. Jos siis haluat kertoa. Mikään velvollisuus se ei ole.
 
tota mä just pelkään että suuttuu sit joskus jos kerron ku oon valehdellut.

ja jatkaisin taas kysymystä myös lapsen kannalta? vielähän ei tuo kysele mutta entä kymmenen vuoden päästä?
 
En missään nimessä kertoisi lapselle. Varsinkaan jos murrosiän myrskyt ja ajat jolloin oikein etsitään syitä itseinhoon on edessäpäin. Mielestäni lapsen ei tarvitsisi koskaan tietää. Jos joskus isästään kyselee niin minä ainakin sanoisin että kyseessä oli yhden yön juttu.
 
En oo itse kertonut aviopuolisolleni tarkalleen mitä minulle on aikanaan tapahtunut, mutta tietää että eräs ex kännipäissään teki paskoja juttuja. Ja on tiennyt siis ihan alusta asti tuon ja oikeasti ymmärtää että tuolla on seurauksia vielä nykyäänkin ja välillä on vaikeampaa.

Itse siis kertoisin jollain tasolla että on tehty pahaa ja voi tulla yllättäviä juttuja joskus seksissä vastaan ennen kuin sinne sänkyyn päädytään. Mikään pakkohan ei ole kertoa kaikkea ja mitä on tapahtunut, mutta siitä kannattaa yrittää kertoa mitä pelkää tapahtuvan. Minä esimerkiksi pelkään edelleen kipua, vaikka tuosta exästä olen päässyt jo vuosia sitten eroon. Mies tietää eikä suutu jos joskus hommat jää kesken kun alkaa tuntua minusta pahalta.
 
En kertoisi lapselle - koskaan, korkeintaan hänen ollessaan yli 30vee. aikuinen. Miehelle kertoisin ainakin jossakin vaiheessa raiskauksesta, mutta en ehkä sitä, että lapsesi on lopputulos siitä... Miehelle vihjaisisin aluksi, että olet kokenut ikäviä asioita seksin saralla, mutta varsinaisesta raiskauksesta kertoisin luottamuksen lisäännyttyä.
 
Lapselle en kertoisi, enkä välttämättä miehelle lapsen alkuperästä. Sen pitäisin itselläni. Raiskauksesta on ehkä hyvä kertoa. Itselläni tuli takaumia vuosia ja vuosia myöhemmin. Viimeistään siinä vaiheessa oli täysin selvää miehellekin mitä on tapahtunut.
 
Mä kertoisin miehelle heti että on tällanen juttu tapahtunut ilman yksityiskohtia (eihän sitä lapsi asiaa tarvitse kertoa) sillä mulla on ollut hiukan saman tyyppinen tilanne ja se saattaa vaikuttaa teidän suhteeseen tavalla tai toisella. Silloin mies voi edes yrittää ymmärtää ja ei tuu siksi ainakaan mitään ongelmia suotta. Lapselle kertoisin kun lapsi on täysikäinen.
 
tota mä just pelkään että suuttuu sit joskus jos kerron ku oon valehdellut.

ja jatkaisin taas kysymystä myös lapsen kannalta? vielähän ei tuo kysele mutta entä kymmenen vuoden päästä?

En voi kuvitella, että kukaan täyspäinen suuttuisi, kun tuollaisesta asiasta kertoo - kertoi sitten heti tai vaikka vuosien päästä. Kyllä järkevä ihminen ymmärtää, että ei ole ollut helppo kertoa tuosta, eikä rupea todellakaan syyttelemään valehtelusta. Eli kerro, kun sinusta tuntuu sille.

Lapselle en itse varmaankaan kertoisi. Pelkäisin, että lapselle tulee syyllinen olo tai ties mitä muuta.
 
Mä olen myös miettinyt nyt parisuhteen päätyttyä, kuinka kerron sitten uudelle kumppanille vai kerronko ollenkaan kokemastani seksuaalisesta väkivallasta. Osin siksi, että kokemukseni eivät rajoitu vain yhteen kertaa ja myös siksi, että vaikka kyseessä on raiskaus, moni ei miellä kokemaani kuitenkaan raiskaukseksi. Exäni tiesi, mutta nuorena kun aloimme seurustelemaan, oli helpompi olla avoin. Nyt mietin sitä, millaisen kuvan itsestäni annan, jos kerron kokemuksistani sekä sitä, millaisen vastaanoton kertomani saisi. Pelkään myös että minua syytettäisi tapahtuneesta tai kokemuksiani vähäteltäisiin.

Ehkä vien menneisyyteni mukanani hautaan.
 
En kertoisi lapselle enkä miehellekään, koska voi olla että se joskus tulisi esiin lapsellekin ja voisi jopa vaikuttaa miehen suhtautumiseen lapseen.Vaikkei muuten tietysti mitenkään, mutta sen voisi aina nähdä silmissään. Ainoa tapa kertoa tästä on mennä ammattilaiselle puhumaan. Varmasti asia painaa sinua loppuelämän,mutta ei lapsi saa toimia avautumsen kohteena. Mitään hyötyä siitä ei ole, mutta voi olla aivan järkyttävän paljon haittaa. Kun olet päättänyt pitää lapsen, niin tämän salaisuuden kanssa on vaan elettävä.
 
mustakin alkaa tuntua että vien tämän asian mukanani hautaan. emmä tuolle lapselle varmaan kerro koskaan. vaikeaa tästä tulee joka tapauksessa mikäli hynttyyt laitetaan tämän miehen kanssa yhteen jolloin miehestäni tulee lapselle varmaan niinkun isä. et puhutaanko alunperinkin että ei ole isä, vai miten? Täytyy varmaan myöhemmin jos on ajankohtaista niin kysyä miehen mielipidettä asiasta.

musta tuntuu nyt että kerron miehelle että mulle on seksin suhteen tehty tosi väärin, ja enempää en aio asiasta avautua. luulisi hänen ymmärtävän. hänellekin lapsi on siis yhden yön jutun seuraus, joka nyt teoriatasolla pitää myös paikkansa...
 

Yhteistyössä