Miten kertoa pehmeästi miehelle yllätysvauvasta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja joulumami
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

joulumami

Vieras
Niin, tuossa tuo kysymys oikeastaan olikin.

En pahemmin tiedä miten mies tuohon reagoi, aiemmin hänellä on ollut kovakin vauvakuume, yritimmekin suht pitkään lasta, mutta luovutimme kun siitä ei mitään tullut, muuta kuin kiukuttelua ja pahaamieltä.
Viikko sitten hän totesi, ettei ole aivan varma onko vielä valmis isäksi (puhuimme yhteisen kaverin kanssa, jolla on lapsi ja toinen tulossa), kun hänen kuitenkin tekisi mieli vielä mennä ja touhottaa (ts. dokaa kavereittensa kanssa).
Niin ja kaiken kukkuraksi, meillä on nyt mennyt huomattavasti heikommin, asumme jälleen erillämme.. tai oikeastaan emme muuta kuin virallisesti. Mikä tietenkin tekee kaiken taas surkeammaksi .(asustamme hänen vanhempiensa luona, ei edes vanhassa yhteisessä kodissa, joka jäi minulle...)

Argh.. Täytyy kyllä myöntää, että tämä vauva päätti sitten tulla mahdollisimman huonoon aikaan. :D
 
Mietin, että jos ostaisin "miehelle" tuttipullon ja sujauttaisin sen huomaamatta vaikka hänen työreppuunsa. Saisi sitten töissä ruokatauolla (ja ehkä enemmän sen jälkeen) sulatella asiaa.

Tuttipullo tämän takia, kun olemme puhuneet asioista, niin sanoin pumppaavani maitoa sitten pulloon, että isikin voi osallistua "imetykseen". Ei ihan suoraan sanottuna, vaan pienenä vihjeenä.

Vai olisiko suoraan sanominen parasta?
 
Minusta sinun pitäisi kertoa suoraan vauvasta,jos olette aiemmin yrittäneet olettaisis, että mieskin olisi iloinen tulokkaasta.Ehkäpä teillä menisi jopa paremmin jatkossa,vaikka onhan tällaista aika hankalaa neuvoa kun ei tunneta,voi vain olettaa....Iloista kevään odotusta joka tapauksessa,toivottavasti miehesi reaktio on myönteiseen suuntaan!!! :flower: ;)
 
Kiitos =)
Mua toisaalta kyllä kiinnostaisi kovastikin nähdä sen ensireaktio, mutta pelottaa, että se suuttuu ja lähtee _taas_ kavereidensa kanssa baariin.
Mutta kaipa sitä sitten vaan pitää istuttaa se pöydän ääreen ja kertoa juttuset suoraan..

hmm.. mua jänskää. :D
 
Kerro suoraan vaan. Eikä sun miehellä ole mitään oikeutta suuttua, lapsen alulle panemiseen tarvitaan yleensä kaksi... Eli koska sä et ole mitään väärin tehnyt niin mies ei sulle saa suuttua. Säikähtää voi kyllä aluksi mutta uskon että innostuu ajatuksesta ennemmin tai myöhemmin.
Kerrothan meille sitten miten kävi! =) *pitää peukut pystyssä*
 
Niin, no, veikkaisin että se suuttuminen nyt ei olisi täysin kohdistettu minuun (vaikka, tietenkin, sen niin otan), vaan olisi sellaista yleis säikähdystä "miten tää voi olla mahdollista" tyyliin.

Mutta en nyt sitten malttanut odottaa, että olisin illalla nähnyt miehen, vihjaisin puhelimessa vähän laatoittaneeni toissa yönä vessan lattiaa uusiksi. mies tähän sitten jotta olinko paljonkin juonut. :laugh:
jepjep... pitää vääntää rautalangasta. ;)
kun olin ilmaissut että en sitten tippaakaan alkoholia, mies oli hetken hiljaa ja kysyi, "onko tää nyt sit vai siitä?" siinä hieman kokeilevasti myhäilin että juujuu.. ja seuraavaksi mies ilmoittaa soittavansa myöhemmin.

Ei siis yhtään mitään! \|O Ei minkään sortin jeetä tai minkään sortin mitään muutakaan....
Noh, kai sen pitää sulatella asiaa.

Ja niin, myöhemmin kun tuossa soitti, niin ei maininnut sanallakaan asiasta. Kysyin että tulisiko hän vanhempieni luo syömään, ei kiinnostanut.
Kertoisiko joku minulle, mitä helkattia tuo oikein meinaa?
 
Se haluaa varmaan vähän aikaa miettiä ittekseen. Hyvä ettei sanonut voi paska tms. se on positiivista. Tais mennä ihan vaa yllätyksestä sanattomaks.. pidetään peukkuja että sulateltuaan asiaa on hyvinkin innoissaan.
 
Jeps..
Ja ehkä ihan hyvä, ettei se ole täällä näkemässä... Mä kun pillittelen kun luen ihan vain pelkästään kestovaippa juttuja tai jotain..
Taidan olla seonnut.. ;)
 
Oikeasti!
Nyt alkoi pelottaa, ettei minua enää kohta kukaan jaksa, kun tuntuu että olen tullut jälleen teini-ikäiseksi, kun kaikki (siis oikeasti, voidaan sanoa kaikki) joko kiukuttaa tai itkettää... :ashamed:

Yritin tuossa (kun vanhempieni ja siskoni kanssa syötiin) piilotella pahaa mieltäni, alkoi itkettämään ja kiukuttamaan kun eivät kysyneet isältäni haluaisiko tämä salaattikastiketta, vaikka kaikilta muilta kysyttiin. Voinhan minä siitä tietenkin hermostua, jos isäni tunteita ei huomioida... :D
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.04.2005 klo 21:01 joulumami kirjoitti:
Oikeasti!
Nyt alkoi pelottaa, ettei minua enää kohta kukaan jaksa, kun tuntuu että olen tullut jälleen teini-ikäiseksi, kun kaikki (siis oikeasti, voidaan sanoa kaikki) joko kiukuttaa tai itkettää... :ashamed:

Yritin tuossa (kun vanhempieni ja siskoni kanssa syötiin) piilotella pahaa mieltäni, alkoi itkettämään ja kiukuttamaan kun eivät kysyneet isältäni haluaisiko tämä salaattikastiketta, vaikka kaikilta muilta kysyttiin. Voinhan minä siitä tietenkin hermostua, jos isäni tunteita ei huomioida... :D
Ja tuota kestää sitten seuraavat 9kk jonka jälkeen synnytyksenjälkeiset hormonimuutokset tekee sut täysin hulluksi. :D Kokemusta löytyy.
Sun mies luultavasti haluaa hetken sulatella tilannetta. Toivottavasti se siitä lämpiää. :) Viimeistään ultraan tai sydänäänien kuunteluun mukaan tuleminen kyllä sulattaa miehen sydämen. :heart:
Meillä vauva oli odotettu ja yrityksen kautta alkunsa saanut. Silti miehen reaktio plussasta kuullessaan oli "ai jaa". :D Miehet...
 
No miesten reaktiot saattavat olla vähän erikoisia, esim. meillä mies (kun sanoin et tuli plussa testi) sanoi `voi #&%£$!*, eikäi?´ Ja homma oli suunniteltu. miehet reagoi erilailla kun naiset ja se ei tarkota et sun mies olis pettynyt. Ekasta raskaudesta kun krroin niin mies vaan vaihtoi puheenaiheen toiseen asiaan (sekin oli suunniteltu raskaus), että näinkin voi käydä :) Kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu!
 
Jep..
Myöhemmin eilen illalla käytiin kahveella ja kysäisin sitten mieheltä suoraan, että mitäs on tuumaillut asiasta. Se sitten tokasi, ettei ole pahemmin miettinyt asiaa, kun on aiemmin niin monesti luultu että nyt sieltä tulee se meidän vauva. Niimpä, mies on siis vissiin vain fiksu, eikä tunteeton, kun ei turhia hehkuttele. ;) (on siis ollut keskenmenoja ja muita epämääräisiä ei tullutkaan vauvaa - juttuja.)

Totesi kyllä myös, että lapsi olisi kyllä sellainen, joka pistäisi yrittämään oikein kunnolla vielä tämän suhteen kanssa.
Ja muutenkin meillä oli eilen Keskustelu, jonka olettaisin lähentäneen taas meidän ajatusmaailmoita. Ehkäpä tämä tästä.. =)

Niin, ja olisi miehen reaktio tietenkin voinut olla vielä huonompikin, esim. "ja kuka on isä?" :laugh:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.04.2005 klo 11:26 Sandei kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.04.2005 klo 10:12 Himputti kirjoitti:
Sano vaan suoraan niinku asia on =) Jos olette pitkään yrittäneet lasta niin eiköhän se kuume siellä jossain elä miehelläkin...!?


Pees! Täysin samoilla linjoilla!
[/quote
peesaan myös!
ja onnea :heart:
 
Meidän Nyytti päätti ilmoittaa tulostaan kun suhde oli pahemman kerran selvitystilassa ja olin jo päättänyt, että unohdetaan vauvat vähäksi aikaa (1 1/2 vuoden odotuksen ja yritysten jälkeen).
Kun sitten istuin vessassa testitikku kädessä, ainoa ajatus oli, että tää ei voi olla totta...
Itse kerroin asiasta sitten lopulta niin, että laitoin miehen synttäripakettiin vauvantossut.
Pitkien keskustelujen jälkeen totesimme, että meillä on ollut niin hyvä ja pitkä (7vuotta) suhde, että annetaan sille vielä mahdollisuus. Raskauden keskeytys ei missään vaiheessa tullut edes kysymykseenkään. Halusimme pitää lapsen, vaikka emme olisikaan asuneet saman katon alla.
MUTTA: vauva ei pelasta huonoa suhdetta, eikä huono parisuhde, jossa sinnitellään lasten vuoksi anna vauvalle hyvää kotia

Jaksamista :hug:

Ninniliina (ja Nyytti Rv19+2)
 
itse kerroin suoraan miehelleni asiasta...oli hänelle aikamoinen yllätys, nimittäin olin juuri aloittanut opiskelut toisella paikkakunnalla ja tarkotuksena oli kylläkin käydä koulut ensin ennen kuin lapsia oli tarkotus hankkia...
joskus aikaisemmin olimme puhuneet, että hankkisimme lapsia mutta tulevaisuudessa...sinänsä asian kertomisen teki helpommaksi se, että mieheni on tosi lapsirakas, mutta olihan se silti melkoinen yllätys hänelle...

niin...mitä mainitsit miehestäsi, että hän puhui ettei olisikaan valmis isäksi...niin itsellä tuli vaan mieleen että jos hän oli saanut pettyä jo niin monesti vauvan tulon suhteen niin ehkä hän vain halusi "puolustautua" sanomalla että ei halua vielä sittenkään lapsia koska yritykset lapsen saannin suhteen oli mennyt mönkään...

itsellä tässä vielä olisi reilu viitisen viikkoa laskettuun aikaan ja alkaa jo tuntua pikku hiljaa että vois lähteä jo sinne laitokselle...

mutta...hyviä vointeja sinulle ja kyllä se auronko vielä sinne "risukasaankiin" paistaa... :hug:

ja muille aurinkoista kevättä!
 
Varmasti monet pettymykset ovat jättäneet arpia myös mieheen.

En nyt sitten tiedä mitä ajatella. Menkat meinaan alkoivat, mutta silti olen väsynyt ja ylitunteellinen. Ja nälkäinen.
Toisaalta olisi varmaan parempi, jos nyt ei tulisi vielä lasta, niin saataisiin aikaa laittaa asiat rauhassa järjestykseen. Mutta toisaalta tuntuu pahalta, eikö TAASKAAN?
:'(

Tiedän olemme nuoria, ja kaikki aika edessä, mutta jos tämä on jo nyt osoittautunut näin hankalaksi, eikä vieläkään onnistu.... On se niin väärin.
 
Jätin raskaustestin vessanpöntön kannelle, mies oli aluksi aivan raivona, tämä ku on jo kolmas lapsi eikä ollenkaan suunniteltu. Mutta nyt on jo rauhottunu, jos raivoaa, niin älä puhu koko aiheesta mitään, ennen ku mies itte ottaa asian puheeksi.
 

Yhteistyössä