Miten kertoa lapsettomuudesta kärsivälle omasta raskaudestaan...??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äiti kahdelle"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"äiti kahdelle"

Vieras
Mulla on pari kaveria, jotka kärsivät (onko se sitten sekundaarisesta??) lapsettomuudesta.. molemmilla siis yksi lapsi ennestään, mutta toista ei kuulu sitten millään... Molemmat ovat sanoneet, että ärsyttää kuulla toisten odottavan ja saavan lapsia tuosta vaan, kun itse ovat joutuneet vuosikausia pettymään joka kuukausi ja toinen kaveri käynyt useasti raskaissa hoidoissakin jne. Kun kerroin toiselle kaverille, että meille saisi tulla kolmas lapsi, hän totesi nuivasti, että "no kohta sä taas odotat...." Nyt meille on tulossa kolmas lapsi, joka sai alkunsa heti pillereiden lopettamisen jälkeen ja olen vältellyt kaikin keinoin kertomasta näille henkilöille, koska en halua pahoittaa mieltä... ja koska tiedän, että "ilo" minun odotuksestani olisi teeskenneltyä ja varmasti menevät jollekulle muulle avautumaan aiheesta, kuten ovat minulle avautuneet ennen omaa raskauttani.
Olen onnellinen omasta tilanteestani ja toisaalta tunnen itseni petturiksi, kun en kerro heille, mutta moni muu tietää....
 
Kertoisin tekstarilla tai sähköpostilla. Ja nopeasti, ennen kuin kuulevat jostain muualta. Oma ongelmansa sitten, jos ei osaa olla sinut asian kanssa. Nauti sinä odotuksestasi!
 
Kerrot vaan kiertelemättä että olet raskaana. Jos kyse läheisistä ystävistä,on paljon pahempi asia jos muualta kuulevat. Sinun ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa raskaudestasi. Onnea odotukseen. ja tosiaan ilmoita vaikka tekstiviestillä tai sähköpostilla.
 
Kerro suoraan ja samoihin aikoihin kuin muillekin. Mikään ei ole niin ärsyttävää, kuin kuulla viimeisenä kolmannelta taholta..
Jos tuntuu, että vastapuoli tarvitsee aikaa uutisen sulatteluun, kerro tekstiviestillä asiallisesti, ei mitään ihgua runoa tms. Jos olette paljon tekemisissä voit kertoa lyhyesti, että oelt raskaana ja laskettu olisi xxxkuussa. Älä odota, että siihen mitään vastataan tai jää aiheiseen, ellei vastapuoli erikseen ilmaise haluavansa asiasta juuri nyt jutella.

Itse olen tahattomasti lapseton ja kovasti kunnioitan sitä, että minulle kerrotaan, mutta ei pakoteta juuri sillä hetkellä iloitsemaan tai olemaan kiinnostunut. Se että toinen osapuoli suhtautuu nuivasti, ei ole suora loukkaus sinua kohtaan, toisten raskaudet vain muistuttavat siitä onnesta jota minulla ei ole. Monesti siinä tilanteessa menee itsekkääksi ja itseään suojellakseen (turhautumisen aiheuttamalta tunneryöpyltä) muuttuu etäiseksi.
Paljon toisen osapuolen reaktioista riippuu siitä missä vaiheessa hän on oman lapsettomuutensa käsittelyä henkisellä tasolla.
 
Minullakin oli aikanaan kaveri, jolla oli lapsettomuushoidot menossa. Minä tulin helposti raskaaksi useamman kerran. Kerroin suoraan. Raskaus on kuitenkin luonnollinen ja normaali asia. Aina voi pahoittaa mielensä, oli niin tai näin. Sinun raskautesi ei ole heiltä pois.
 
anteeksi kaikki lapsettomat, mutta en ymmärrä miksi lapsia saavien pitäisi olla jotenkin pahoillaan siitä että saavat lapsia.

ymmärrän että lapsettomuus voi olla raastavaa, mutta jos ystäväsi tukee ja kuuntelee sinua lapsettomuuteesi liittyvissä asioissa, on minusta se silloin myös niinpäin että se lapseton osapuoli voi iloita ystävänsä lapsesta eikä tehdä sille lapselliselle ihmiselle sitä että nyt en voikaan olla sun kanssa tekemisissä kun saat vauvan.
 
Älä anna heidän katkeruutensa tulla oman onnesi tielle. Kerrot vain rohkeasti, että odotat ja jätät aiheen siltä erää siihen. Juoskoot vaikka sitten radioon kuuluttamaan mielipiteensä jos haluavat. Kommentoivat mitä kommentoivat ja ajatelkoot mitä lystäävät. Surullista lapsettomuus tietysti on, mutta onko mitään laitaa alkaa hiipiä sukkasillaan asian ympärillä? Auttaako sellainen heitä? Heidän kipupisteensä on heidän, ei sinun. Erikoisempaa olisi jos et asiasta itse kertoisi.
 
Jos kyse siis läheisistä ystävistä niin ilman muuta kerrot heti. Eikä mielestäni tarvi mitenkään erikseen selitellä että ymmärrät jos eivät halua olla tekemisissä.
 
täytyy sanoa itse sekundäärisestä lapsettomuudestä kärsivänä, että itseä ainakin loukkaa pahasti jos kaverit ei kerro ollenkaan vaan antaa huomata itse tai kuulla muualta. sekin loukkaa jos kuulen raskaudesta kovin myöhään. vaikka ajatus toisen raskaudestä välillä on suorastaan helvettiä niin silti on lohduttavaa ja paljon helpompaa olla onnellinen toisten puolesta kuullessaan sen uutisen ensimmäisten joukossa.
 
[QUOTE="Rohmu";23084604]En minäkään kertoisi vartavasten... kyllä he sen huomaavat jossain vaiheessa.[/QUOTE]

Täh? No tämä nyt on tyhmintä mitä voi tehdä.
Jos he oikeasti ovat ystäviäsi, voit kertoa ihan normaalisti joko kasvotusten tai meilitse. Ei nyt tietenkään kannata yltiöpäisesti hehkuttaa kuinka ihanaa ja onnellista kaikki on, mutta tottakai sinä saat olla onnellinen uudesta tulokkaasta ja jos ystäväsi ovat normaaleja ihmisiä ja oikeasti ystäviäsi, he kyllä osaavat myös iloita sinun puolestasi, vaikka itsellä ei onnistuisi.

Itse lapsettomuudesta kärsineenä en ikinä ole kokenut, että muiden saamat vauvat olisi jotenkin minulta pois. Tottakai välillä tulee turhautuneisuuden tunteita, että miksi aina kaikki muut paitsi minä, mutta kyllä sitä yleensä osaa suhtautua asiaan järkevämmin.
 
Mä en kertoisi ollenkaan, jos kerran nämä kaverisi ovat sanoneet, että heitä ärsyttää kuulla toisten odottavan. Miksi ihmeessä haluaisin tietoisesti heitä ärsyttää? Kyllä he raskautesi huomaavat jossain vaiheessa ja jos sitten sanovat jotain siitä, ettet kertonut, niin kerrot ettet halunnut ärsyttää heitä.
 
Kiitos asiallisista vastauksista.. joku tuossa kommentoi mielestäni hyvin lapsettomuudesta kärsivän tukemisesta ja toisaalta taas siitä, että lapsettoman ei kuitenkaan tarvitsisi iloita ja olla tukena raskaudessa... olen näiden ihmisten kanssa useasti lapsettomuudesta jutellut ja tämän hoidoissa kulkevan henkilön kuulumisia kysellyt säännöllisesti prosessin eri vaiheissa... yhdessä ollaan itketty ja naurettu..jotenkin tuntuis kyllä epäreilulta tavallaan, jos hän ei nyt haluaisi olla kanssani tekemisissä, koska satun odottamaan... taidan tekstailla heille jonkun neutraalin viestin..tosiaan ilman mitään vaaleanpunaisia hömpötyksiä...
 
Me olimme mieheni kanssa pitkään lapsettomuushoidoissa, taisi olla pari vuotta yritystä + 3 vuotta hoitoja ennen kuin saimme ainoan lapsemme. Mutta siis meilläkin siinä ajassa ehtivät monet ystävät saamaan esikoisensa ja ns. toinen kierros oli jo lähtenyt käyntiin monella.

Koska olimme avoimesti kertoneet ongelmista saada lasta, uskon, että näillä raskaana olevilla ystävillä oli juuri tuo sama ongelma kuin sinullakin, että on vaikea kertoa asiaa suoraan lapsettomuudesta kärsivälle. Mutta itselleni oli kaikista helpointa hoitojen keskellä, kun ystävät kertoivat ensinnäkin yrittävänsä lasta (ensimmäistä ja myöhemmin toista), joten pystyin varautumaan tulevaan vauvauutiseen. Olimme siis keskustelleet aiheesta aiemmin ja olin sanonut jossain välissä, että uutiseen olisi "kiva varautua" eli vihjannut aika suoraan, että jos millään haluavat kertoa, niin kuulisin mielelläni, että alkavat yrittämään lasta. Kuulostaa varmaan oudolta, mutta avoimesti olimme asioista puhuneet niin ei se tuntunut olevan kenellekään mikään juttu vaan ehkä helpotuskin, että voivat sanoa yrittävänsä.

Ja toisaalta he sitten kertoivat hyvin pian, että odottavat lasta. Suurin osa kertoi sen sähköpostilla muun jutustelun lomassa ja kyllä siinä joka kerta pieni katkeruus iski vasten kasvoja, että miksi muilla blaablaablaa, mutta hetken taas pureskeltuani tajusin taas kerran, että se ei ole meiltä pois. Parin päivän päästä sitten soitin ja onnittelin raskaudesta. Ja olin jopa iloinen heidän puolestaan ensimmäisten tunneryöppyjen jälkeen.

Kerro ihmeessä suoraan raskaudesta. Kasvotusten se voi olla vaikeaa kuultavaa, koska siinä ei voi oikeasti näyttää sitä pettymystä, jonka itse tuntee omasta tilanteestaan ja silti pitäisi näyttää iloiselta toisen puolesta. Se iloisuus kyllä (toivon mukaan) tulee sitten hieman myöhässä, mutta helpompaa lapsettomuudesta kärsivälle olisi ehkä kuulla se siten, että pystyy päästämään pihalle ne ärräpäät uutisen kuultuaan ja sopeutua sitten taas tilanteeseen
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;23084741:
Mä en kertoisi ollenkaan, jos kerran nämä kaverisi ovat sanoneet, että heitä ärsyttää kuulla toisten odottavan. Miksi ihmeessä haluaisin tietoisesti heitä ärsyttää? Kyllä he raskautesi huomaavat jossain vaiheessa ja jos sitten sanovat jotain siitä, ettet kertonut, niin kerrot ettet halunnut ärsyttää heitä.

No tuo nyt on varmasti sanottu enemmän yleisellä tasolla, eikä sitä ole tarkoitettu otettavan kirjaimmellisesti. Vähän sama kun nyt sanoo jostain työkaverista että "ei hitto en enää oikeasti kestä sitä ihmistä"... ja silti sitä kestää.
Oikeasti miettikää miten idioottimaiselta tuntuu huomata, että hyvä ystävä on viimeisellä kolmanneksella raskaana eikä ole siitä sanonut mitään. Se jos mikä on loukkaavaa.
 
kutsut molemmat kanssasi kahville jonnekin kahvilaan (ei kotiin, neutraaliin tilaan) ja alustat puhetta tietämällä heidän lastensaantitoiveet ja asenteet toisen raskauksia kohtaan. sitten ilmoitat, että jos he tahtovat olla edelleen ystäviäsi, niin he voisivat koittaa iloita sinun tulevasta lapsestasi. koska sehän ei ole heiltä pois. ymmärrän, jos he vihaavat raskaanaolevia alkoholisteja yms. mutta oikea ystävä on varmasti iloinen puolestasi perheenne saadessa uuden vauvan. jos eivät ole, he eivät ole SINUN ystävyytesi arvoisia.
 
[QUOTE="vieras";23084826]kutsut molemmat kanssasi kahville jonnekin kahvilaan (ei kotiin, neutraaliin tilaan) ja alustat puhetta tietämällä heidän lastensaantitoiveet ja asenteet toisen raskauksia kohtaan. sitten ilmoitat, että jos he tahtovat olla edelleen ystäviäsi, niin he voisivat koittaa iloita sinun tulevasta lapsestasi. koska sehän ei ole heiltä pois. ymmärrän, jos he vihaavat raskaanaolevia alkoholisteja yms. mutta oikea ystävä on varmasti iloinen puolestasi perheenne saadessa uuden vauvan. jos eivät ole, he eivät ole SINUN ystävyytesi arvoisia.[/QUOTE]

Ihan liian tekemällä tehty tilanne. Itseäni alkaisi lähinnä ahdistaa tuollainen tarkoin suunniteltu ja harkittu esitelmä aiheesta.
 
[QUOTE="Rohmu";23084604]En minäkään kertoisi vartavasten... kyllä he sen huomaavat jossain vaiheessa.[/QUOTE]

Tuo on kuin tikarinpisto sydämeen. Oikeesti, älkää olko noin julmia! :'( :snotty:
 
[QUOTE="hmm";23084856]Ihan liian tekemällä tehty tilanne. Itseäni alkaisi lähinnä ahdistaa tuollainen tarkoin suunniteltu ja harkittu esitelmä aiheesta.[/QUOTE]

tekemällä tehty sessio ilmoittaisi sen, että otat huomioon heidän tilanteensa, mutta et anna heidän puhua paskaa ja kohdella sinua huonosti. aikuiset ihmiset kyllä pystyvät tälläiset tilanteet hoitamaan. näin ongelma ainakin työelämässä hoidettaisiin.
 
No tuo nyt on varmasti sanottu enemmän yleisellä tasolla, eikä sitä ole tarkoitettu otettavan kirjaimmellisesti. Vähän sama kun nyt sanoo jostain työkaverista että "ei hitto en enää oikeasti kestä sitä ihmistä"... ja silti sitä kestää.
Oikeasti miettikää miten idioottimaiselta tuntuu huomata, että hyvä ystävä on viimeisellä kolmanneksella raskaana eikä ole siitä sanonut mitään. Se jos mikä on loukkaavaa.
Mä oletan, että omat ystäväni tarkoittavat mitä sanovat eikä mun tarvitse arvailla, mitähän he ehkä tarkoittivat ja koskiko se sanominen myös minua vai pelkästään muita. Mutta voit hyvin olla oikeassakin, mä vaan otan todesta sen, mitä mulle sanotaan ja toimin myös sen mukaan :D
 
[QUOTE="vieras";23084899]tekemällä tehty sessio ilmoittaisi sen, että otat huomioon heidän tilanteensa, mutta et anna heidän puhua paskaa ja kohdella sinua huonosti. aikuiset ihmiset kyllä pystyvät tälläiset tilanteet hoitamaan. näin ongelma ainakin työelämässä hoidettaisiin.[/QUOTE]

Jos nyt yleensä epäilee ystäviensä puhuvan paskaa itsestään, niin kannattaa ehkä etsiä uusia ystäviä. Mikäli aloittajan viestistä ymmärsin, niin kyseessä on kuitenkin ihan normaalit ihmiset, joten tuskin nyt käyvät paskaa jauhamaan toisen odottamisesta.
Ja mitä tulee tuon tilanteen liian "viralliseen" luonteeseen, niin eihän sitä nyt yleensäkään kukaan valmistele ja mieti valmiiksi puheita ystäviensä kanssa pidettäväksi. Tuollaisesta oikeasti tulee vain kiusaantunut olo.
Itse ilmoittaisin varmaan meilitse, jotta vastaanottajille jää aikaa vähän huoahtaa, ennen kun tarvitsee asiaan reagoida.
 
Laittaisin tekstarin, että mitä kuuluu, meille kuuluu tätä. Vastaanottajan ei tarvitse esittää ilahtunutta, koska pahaltahan se tuntuu. Se, jos lapseton "menee avatumaan" asiasta muualle, ei ole hyökkäys sinua kohtaan vaan kertoo hänen omasta tarpeestaan purkaa asiaa. Toivottavasti sinulla on muita ystäviä, joiden kanssa itse jutella odotuksesta. Lapsettomuus useimmiten vaikuttaa ystävyyssuhteisiin, mutta suhteet voivat palata ennalleen myöhemmin.
 

Yhteistyössä