Miten kerron raskaudesta ystävälleni?

[=(]

Ystäväni on miehensä kanssa lapsettomuushoidoissa, yrittäneet lasta pitkään ja saaneet aikaan vain keskenmenoja ja ovat todella surullisia tilanteestaan.. aina tavatessa puheet kääntyvät heidän lapsettomuuteensa ja meneillä oleviin hoitoihin ja molemmilla on asian johdosta unettomuutta, pahaa mieltä ja riitojakin joissain määrin ilmassa..

Minulla taas on mieheni kanssa 3vuotias lapsi ja olen jo pitkään yrittänyt mainita että mekin jo haaveilemme perheenlisäyksestä.. olen moneen otteeseen sanonut että vauvakuume nostaa meilläkin päätään, olen kirjottanut aiheesta sähköpostiin ja tekstiviesteihinkin.. mutta ystävä on aina ohittanut nämä puheeni täysin eikä ole halunnut kommentoida niihin mitään...

Mutta mitäs nyt.. olen raskaana ja mun on pakko kertoa tästä ystävälleni... jo valmiiksi tuntuu tosi pahalta kun tiedän että tää uutinen tekee taas lisää pahaa mieltä heille...


Mut pakkohan tästä on kertoa eikä vain odottaa että näkee tämän itse...
Kuinka kertoa asiasta mahdollisimman varovasti?
Ja kerronko kasvotusten, kirjeitse vai puhelimessa..? Auttakaa? =/

 

[Empuuu]

Kerro suoraan vaan. Vaikka pahalta tuntuisikin hänestä, niin ei se heiltä pois ole.

 

[+]

jos on oikeasti sun ystävä, niin hän osaa iloita sun puolesta.

 

[TULKINNANVARAINEN]

jos on oikeasti sun ystävä, niin hän osaa iloita sun puolesta.

täällähän se on nähty

 

[lapseton]

no ei välttämättä iloitse teidän puolestanne, mutta varmasti kunnioittaa sitä, että kuulee asian teiltä suoraan. Kunhan et kamalasti hehkuttele asiaa ystävälle, niin luulisin, että toipuu jossain vaiheessa. nuo toisten vauvauutiset tosiaan ottaa välillä aika koville.

 

[ap]

kyllä se on oikeesti mun ystävä mut tiedän ettei osaa iloita mun puolesta.
Tästä aiheesta on keskusteltu, meidän toinen ystävä sai lapsen 11kk sitten, tää lapsettomuudesta kärsivä pari ovat käyneet vain kerran katsomassa tätä lasta ja ystävä sanoo suoraan ettei pysty tavata heitä nyt kun heillä on se vauva joka nostaa kokoajan kipeitä tuntemuksia pintaan.
Meitä voi nähdä kun lapsi on jo isompi mut ei kestä olla vauvojen seurassa nyt kun niin moni on itsellään mennyt kesken...

Joten TIEDÄN ettei hän osaa iloita kanssani.. mut pelkään et hän ottaa nyt samaan tapaan meihin etäisyyttä tämän takia =(
En missään nimessä haluaisi sitä mut toista lasta haluttiin jo niin kamalasti etten voinut enää ajatella vain kaverini tuskaa vaan elää itse elämääni niin kuin kortit on jaettu mut haluisin pitää silti ystävän lähelläni..

 

[+]

kyllä se on oikeesti mun ystävä mut tiedän ettei osaa iloita mun puolesta.
Tästä aiheesta on keskusteltu, meidän toinen ystävä sai lapsen 11kk sitten, tää lapsettomuudesta kärsivä pari ovat käyneet vain kerran katsomassa tätä lasta ja ystävä sanoo suoraan ettei pysty tavata heitä nyt kun heillä on se vauva joka nostaa kokoajan kipeitä tuntemuksia pintaan.
Meitä voi nähdä kun lapsi on jo isompi mut ei kestä olla vauvojen seurassa nyt kun niin moni on itsellään mennyt kesken...

Joten TIEDÄN ettei hän osaa iloita kanssani.. mut pelkään et hän ottaa nyt samaan tapaan meihin etäisyyttä tämän takia =(
En missään nimessä haluaisi sitä mut toista lasta haluttiin jo niin kamalasti etten voinut enää ajatella vain kaverini tuskaa vaan elää itse elämääni niin kuin kortit on jaettu mut haluisin pitää silti ystävän lähelläni..

sit se on hänen typeryyttään. ja mikäli hän saa lapsen on se varmaan koko maailmn napa ja muusta ei puhuta. se vaatii jo sinulta voimia.

 

[lapseton]

kyllä se on oikeesti mun ystävä mut tiedän ettei osaa iloita mun puolesta.
Tästä aiheesta on keskusteltu, meidän toinen ystävä sai lapsen 11kk sitten, tää lapsettomuudesta kärsivä pari ovat käyneet vain kerran katsomassa tätä lasta ja ystävä sanoo suoraan ettei pysty tavata heitä nyt kun heillä on se vauva joka nostaa kokoajan kipeitä tuntemuksia pintaan.
Meitä voi nähdä kun lapsi on jo isompi mut ei kestä olla vauvojen seurassa nyt kun niin moni on itsellään mennyt kesken...

Joten TIEDÄN ettei hän osaa iloita kanssani.. mut pelkään et hän ottaa nyt samaan tapaan meihin etäisyyttä tämän takia =(
En missään nimessä haluaisi sitä mut toista lasta haluttiin jo niin kamalasti etten voinut enää ajatella vain kaverini tuskaa vaan elää itse elämääni niin kuin kortit on jaettu mut haluisin pitää silti ystävän lähelläni..

no ei tietenkään voi ajatella vain toisia, toisilla se vaan on vaikeampaa, ei se oikeasti ole heiltä pois, että teille tulee helposti lapsia.. tsemppiä!

 

[ooo]

Vaikea tilanne. Ollaan oltu lapsettomuushoidoissa myös, ja tuloksena oli tosiaan vain keskenmenoja. Niissä km-riski on suurempi. Yksi luomulapsikin on, joten meillä ei tosin niin paha tilanne, kuin ehkä ystävälläsi. Mutta kyllä minäkin suosittelen kertomaan! Kerro ihan neutraalisti, ja mahdollisimman pian. Se on paha paikka ystävällesi, joten älä odota mitään. Minä en esim. jaksanut hymyillä typerästi (teeskellennä iloista ) muiden raskausuutisista, niin kamalalta kuin kuulostaakin! Ole iloinen, mutta parempi, kun et hänen edessään ilollasi kauheasti hehkuttaisi. Mutta tosiaan tärkeää on, että kerrot. Kyllä ystäväsi sitä arvostaa, ja iloitsee kyllä sydämessään raskaudestasikin, jos on oikea ystäväsi. Pahinta on, ettei kerrota... Itsestä tuntui pahalta juuri kuulla, että veljen vaimokin taas odottaa, ja ai niin, saa lapsenkin jo helmikuussa. Eivätkä ole vieläkään kertoneet meille, vaan äidiltäni kuulin...

 

[vieras]

Mä kertoisin viestillä, kortilla, maililla tms. Ja kirjottaisin siihen myös, että näin toimin että ystävällä on rauhassa aikaa sulatella asiaa eikä tarvitse salata reaktiotaan.

 

[+]

Vaikea tilanne. Ollaan oltu lapsettomuushoidoissa myös, ja tuloksena oli tosiaan vain keskenmenoja. Niissä km-riski on suurempi. Yksi luomulapsikin on, joten meillä ei tosin niin paha tilanne, kuin ehkä ystävälläsi. Mutta kyllä minäkin suosittelen kertomaan! Kerro ihan neutraalisti, ja mahdollisimman pian. Se on paha paikka ystävällesi, joten älä odota mitään. Minä en esim. jaksanut hymyillä typerästi (teeskellennä iloista ) muiden raskausuutisista, niin kamalalta kuin kuulostaakin! Ole iloinen, mutta parempi, kun et hänen edessään ilollasi kauheasti hehkuttaisi. Mutta tosiaan tärkeää on, että kerrot. Kyllä ystäväsi sitä arvostaa, ja iloitsee kyllä sydämessään raskaudestasikin, jos on oikea ystäväsi. Pahinta on, ettei kerrota... Itsestä tuntui pahalta juuri kuulla, että veljen vaimokin taas odottaa, ja ai niin, saa lapsenkin jo helmikuussa. Eivätkä ole vieläkään kertoneet meille, vaan äidiltäni kuulin...

siis toihan on tekopyhyyttä. koska olen sata varma kun kaveri saa lapsen niin kyllä hehkuttaa. niin miksi ei ap saisi olla iloinen raskaudestaan.

 

[Peppiina78]

Kannattaa se suoraan kertoa ehdottomasti ja mielellään jo ennen kuin näkyy. Itse olen ystäväsi kaltaisessa tilanteessa tosin yhtään raskautta ei ole edes koskaan alkanut. Koen suoruuden parhaaksi niin omakin ystäväni toimi. Mutta jaksathan kuunnella ystävän puhetta vaikeasta asiasta, vaikka itse et oikein sitä ja niitä tunteita koskaan pystykään ymmärtämään.. Lapsettomuudesta ei useinkaan puhuta monelle, mutta sitäkin suuremalla luottamuksella eli olet erityisasemassa. Sanoilla et voi auttaa, mutta kuuntelemalla kyllä.

Raskaana oleva on ainakin itselleni paljon vaikeampi kohdata kuin jo synnyttänyt, jostakin syystä. Ehkä siksi etten siihen tilaan ole koskaan päässyt kovista toiveista huolimatta :'( Ymmärrä ystävää, jos jossakin vaikeassa tilanteessa hänestä tuntuu siltä, ettei hän pysty sinua tapaamaan. Se menee ohi, kun oma kipuilu helpottaa, kyse ei ole mistään henkilökohtaisesta! Itselleni kävi näin muutaman epäonnistuneen hoidon jälkeen hetkellisesti, mutta olen kyllä tytöntyllerön ylpeä kummi ja pidän rohkeana sitä, että meitä pyydettiin siihen muutama kuukausi tuon kriisihetken jälkeen. Parisuhteeseen tilanne heijastuu vääjäämättä ihan makuuhuoneesta arkiseen arkeen.. ainakin meillä :ashamed:

 

[ooo]

Vaikea tilanne. Ollaan oltu lapsettomuushoidoissa myös, ja tuloksena oli tosiaan vain keskenmenoja. Niissä km-riski on suurempi. Yksi luomulapsikin on, joten meillä ei tosin niin paha tilanne, kuin ehkä ystävälläsi. Mutta kyllä minäkin suosittelen kertomaan! Kerro ihan neutraalisti, ja mahdollisimman pian. Se on paha paikka ystävällesi, joten älä odota mitään. Minä en esim. jaksanut hymyillä typerästi (teeskellennä iloista ) muiden raskausuutisista, niin kamalalta kuin kuulostaakin! Ole iloinen, mutta parempi, kun et hänen edessään ilollasi kauheasti hehkuttaisi. Mutta tosiaan tärkeää on, että kerrot. Kyllä ystäväsi sitä arvostaa, ja iloitsee kyllä sydämessään raskaudestasikin, jos on oikea ystäväsi. Pahinta on, ettei kerrota... Itsestä tuntui pahalta juuri kuulla, että veljen vaimokin taas odottaa, ja ai niin, saa lapsenkin jo helmikuussa. Eivätkä ole vieläkään kertoneet meille, vaan äidiltäni kuulin...

siis toihan on tekopyhyyttä. koska olen sata varma kun kaveri saa lapsen niin kyllä hehkuttaa. niin miksi ei ap saisi olla iloinen raskaudestaan.

Siis mitäh? Mikä on tekopyhyyttä, tarkenna nyt vähän, että mäkin ymmärrän! Noin mä asian ajattelen, turha tulla toisten tuntemuksia arvostelemaan. No, jos et lapsettomuuden kiroista tiedä, niin et sitten liioin näistä fiiliksistä. Suotakoon se sulle. Ja luepa hieman tarkemmin, jookos, ole kiltti. Mähän nimenomaan kirjoitin, että OLE ILOINEN, eli siis tarkoitin, että ap:n on syytä iloita raskaudestaan, mutta että lapsettomuushoidoissa käyvälle lapsettomalle sitä iloa ei kannattaisi hirveästi hehkuttaa. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Vai heittäydytkö tyhmäksi tahallasi?

 

[Kumikameli]

Vaikea tilanne. Ollaan oltu lapsettomuushoidoissa myös, ja tuloksena oli tosiaan vain keskenmenoja. Niissä km-riski on suurempi. Yksi luomulapsikin on, joten meillä ei tosin niin paha tilanne, kuin ehkä ystävälläsi. Mutta kyllä minäkin suosittelen kertomaan! Kerro ihan neutraalisti, ja mahdollisimman pian. Se on paha paikka ystävällesi, joten älä odota mitään. Minä en esim. jaksanut hymyillä typerästi (teeskellennä iloista ) muiden raskausuutisista, niin kamalalta kuin kuulostaakin! Ole iloinen, mutta parempi, kun et hänen edessään ilollasi kauheasti hehkuttaisi. Mutta tosiaan tärkeää on, että kerrot. Kyllä ystäväsi sitä arvostaa, ja iloitsee kyllä sydämessään raskaudestasikin, jos on oikea ystäväsi. Pahinta on, ettei kerrota... Itsestä tuntui pahalta juuri kuulla, että veljen vaimokin taas odottaa, ja ai niin, saa lapsenkin jo helmikuussa. Eivätkä ole vieläkään kertoneet meille, vaan äidiltäni kuulin...

Juurikin näin.
Itse en ole ollut lapsettomuus hoidoissa, raskaaksi tuleminen kesti meillä vuoden, ei ehkä hirmu pitkä aika mutta silloin tuntui todella pitkältä. Kun sitten tulin raskaaksi kerroin eräälle kaverille joka tiesi että yritimme, hän sitten 'uskaltautui' kertomaan että on itsekin raskaana. Sanoi sitten että ei olisi minulle kertonut vielä pitkään aikaan jos itse en olisi raskaudestani kertonut - tuntui jotenkin tosi pahalta että hän olisi salannut asian :/

Kerrot vain asiasta suoraan, vaikka puhelimessa. Ystävältä varmaan pääsee itku joten älä nyt ainakaan missään kahvilassa kerro mistä on pitkä matka kotiin :|

 

[ap]

kiitos neuvoista... yritän tässä saada ajatuksiani paperille, kirjoitan hänelle kirjeen... niin hän saa aikaa sulatella asiaa ennen kun tapaamme... ja kun tapaamme, odotan että hän ottaa asian puheeksi, en minä..

 

[*]

Kerro suoraan itse ettei kuule muualta. Mun ystävä kuuli muualta ja se selittäminen siinä vasta kamalaa olikin, että miksen uskaltanu itse kertoa...