K
kajsuajsdka
Vieras
Olimme naimisissa 12 vuotta. Kaksi lasta, 9- ja 6-v. Liittoomme kuului paljon ulkopuolista kuormitusta noin 6 vuoden ajan, ei lähipiiriä joka olisi auttanut lasten kanssa. Eli sinnittelimme omillamme.
Nyt sitten mies sairastui vaikeaan masennukseen viime syksynä ja meni terapiaan. Terapian myötä hän pohti välillä, että olisi homoseksuaali. Välillä oli niin ahdistunut ja fiksoitui pieniin asioihin, ettei niitä pystynyt ymmärtämään.
Nyt alkuvuodesta sitten mies pohti, ettei ehkä voi elää kanssani, jos on homo. Samalla hän tutustui Qruiser-palstan kautta muihin homoihin siis kavereina. Mutta yksi näistä ihastui mieheeni ja mieheni ihastui tähän. Mies ei myöntänyt asiaa minulle, vaan pyysi, josko olisimme 3kk muita tapaillen (silti naimisissa) ja katsoisimme, mitä syntyy ja jatkammeko yhdessä. Minulle selvisi sitten, että mies onkin ihastunut kaveriinsa, ja siitäkö sitten riita syntyi...
No, kaikki päättyi sitten siihen, että mies loukkaantui verisesti haukkuihini "vitun kusipää" ja sanoinpa raivoissani, että voi hyvin mennä "panemaan perseeseen" kaveriaan. Mies halusi lopulta näiden jälkeen erota, koska koki tulleensa niin kovin loukatuksi.
Ja sen jälkeen mies laittaa minulle viestejä. Välillä oli, esim pari päivää sitten viestiä, kuinka elämä hymyilee ja hän nauttii kun on nyt vapaus ja kavereita jne. Eikä tarvitse olla minun kanssani. Ja sitten tänään tulee taas ihan toisenlaista viestiä...sellaista, ettei jaksa elää, ei ole ketään ja haluaa tappaa itsensä. Vihaa lapsiamme, joiden olemassaolo estää häntä tappamasta itseään. Jnejne. Lasten osalta meillä on yhteishuoltajuus, mutta lapset asuvat pääasiassa luonani - ovat joka toinen vkl isänsä luona ja viikolla ti + to illat. Lapset jumaloivat isäänsä ja lapset ovat isälleen tosi tärkeitä.
En vaan itse jaksaisi... Olen aivan puhki jo viime vuosien kuormituksesta (anopin hyvin vakava sairastaminen, äitini kuolema jne), eroon johtaneista asioista ja erosta (itse olisin voinut jatkaa pariterapian siivellä liittoamme kehittäen ja siihen panostaen). Ja nyt nuo miehen viestit...en vaan jaksa. Mutta en tiedä, mitä tehdä asialle. Mies käy tiiviissä terapiassa ja oli sairaalassakin tässä välillä
En vaan jaksa tätä.
Nyt sitten mies sairastui vaikeaan masennukseen viime syksynä ja meni terapiaan. Terapian myötä hän pohti välillä, että olisi homoseksuaali. Välillä oli niin ahdistunut ja fiksoitui pieniin asioihin, ettei niitä pystynyt ymmärtämään.
Nyt alkuvuodesta sitten mies pohti, ettei ehkä voi elää kanssani, jos on homo. Samalla hän tutustui Qruiser-palstan kautta muihin homoihin siis kavereina. Mutta yksi näistä ihastui mieheeni ja mieheni ihastui tähän. Mies ei myöntänyt asiaa minulle, vaan pyysi, josko olisimme 3kk muita tapaillen (silti naimisissa) ja katsoisimme, mitä syntyy ja jatkammeko yhdessä. Minulle selvisi sitten, että mies onkin ihastunut kaveriinsa, ja siitäkö sitten riita syntyi...
No, kaikki päättyi sitten siihen, että mies loukkaantui verisesti haukkuihini "vitun kusipää" ja sanoinpa raivoissani, että voi hyvin mennä "panemaan perseeseen" kaveriaan. Mies halusi lopulta näiden jälkeen erota, koska koki tulleensa niin kovin loukatuksi.
Ja sen jälkeen mies laittaa minulle viestejä. Välillä oli, esim pari päivää sitten viestiä, kuinka elämä hymyilee ja hän nauttii kun on nyt vapaus ja kavereita jne. Eikä tarvitse olla minun kanssani. Ja sitten tänään tulee taas ihan toisenlaista viestiä...sellaista, ettei jaksa elää, ei ole ketään ja haluaa tappaa itsensä. Vihaa lapsiamme, joiden olemassaolo estää häntä tappamasta itseään. Jnejne. Lasten osalta meillä on yhteishuoltajuus, mutta lapset asuvat pääasiassa luonani - ovat joka toinen vkl isänsä luona ja viikolla ti + to illat. Lapset jumaloivat isäänsä ja lapset ovat isälleen tosi tärkeitä.
En vaan itse jaksaisi... Olen aivan puhki jo viime vuosien kuormituksesta (anopin hyvin vakava sairastaminen, äitini kuolema jne), eroon johtaneista asioista ja erosta (itse olisin voinut jatkaa pariterapian siivellä liittoamme kehittäen ja siihen panostaen). Ja nyt nuo miehen viestit...en vaan jaksa. Mutta en tiedä, mitä tehdä asialle. Mies käy tiiviissä terapiassa ja oli sairaalassakin tässä välillä
En vaan jaksa tätä.
