vierailija
Muutama vuosi sitten hain apua arkeen. Olin jäänyt yksin kahden pienen lapsen kanssa ja läheiseni kuoli väkivaltaisella tavalla. Lapset hoidin mutta itse olin uupunut. Isä oli vain satunnaisesti apuna. Sain siis toivomaani apua ja tukea lastensuojelusta, ja ajan kanssa tilanne helpottui.
Lapset kasvoivat ja itse pääsin aloittamaan työt. Kiitin avusta ja homma näytti selvältä.. kunnes lasten isä löysi uuden kumppanin ja alkoi järjetön kiusaaminen ja mustamaalaus isän ja kumppaninsa taholta. Minua syytettiin vieraannuttamisesta, haukuttiin somessa ja alettiin tekemään lastensuojeluilmoituksia joissa minua kohtaan oli todella hurjia syytöksiä. Kuten että pahoinpitelen lapsia, kotimme on likainen, lapset ei saa ruokaa. Lapsista esitettiin että ovat jotenkin häiriintyneitä.
Meistä ei ole koskaan tehty ilmoituksia mistään, neuvolassa on todettu terveet ja hyvinvoivat lapset, koulussa pärjätään, koti on kaunis ja siisti. Syytteet olivat niin sairaita että tottahan lasusta huolestuttiin ja tulivat tarkistamaan tilanteen. Totesivat että ilmoitukset olivat aiheettomia. Ilmoitukset isän ja kumppaninsa taholta kuitenkin jatkuivat ja käynnit aloitettiin uudelleen "huolen" takia, ja vaikka ilmoitukset ovat edelleen olleet aiheettomia, lasun pitää niihin jotenkin reagoida.
Nyt on asiat siinä pisteessä että olen lopen väsynyt jatkuvan syynin alla. Isä on hyvin vakuuttava puolisonsa kanssa ja koen että minut on ahdistettu nurkkaan. Koen että minua epäillään ja joudun jatkuvasti todistelemaan että kaikki on hyvin. Selvisi että isä on hakemassa nyt lähivanhemmuutta. Olen suunniltani pelosta. Ei ole kumppaniakaan joka tukisi ja puolustaisi. Olen joutunut jäämään pois töistä kovan stressin takia. Lapset joutuvat nyt kovaan myllyyn jossa moniammatilliset työryhmät alkavat heitä haastattelemaan ja tutkimaan.
Ei ole viikkoa ilman monenlaista palaveria. Normaali elämä on mahdotonta. Tiedän että lapset tulevat kärsimään tuosta myllystä järjettömästi Itse olen niin voimaton ja painettu alas, että en usko jaksavani oikeuskäsittelyihin. Tämä se oli varmaan tarkoituskin, rusentaa ensin ja sitten hyökätä.
Ei tässä kirjoituksessa sen kummempaa pointtia ollut. Halusin vain kertoa jollekin ja ehkä saada jotain neuvoa tai tukea.
Lapset kasvoivat ja itse pääsin aloittamaan työt. Kiitin avusta ja homma näytti selvältä.. kunnes lasten isä löysi uuden kumppanin ja alkoi järjetön kiusaaminen ja mustamaalaus isän ja kumppaninsa taholta. Minua syytettiin vieraannuttamisesta, haukuttiin somessa ja alettiin tekemään lastensuojeluilmoituksia joissa minua kohtaan oli todella hurjia syytöksiä. Kuten että pahoinpitelen lapsia, kotimme on likainen, lapset ei saa ruokaa. Lapsista esitettiin että ovat jotenkin häiriintyneitä.
Meistä ei ole koskaan tehty ilmoituksia mistään, neuvolassa on todettu terveet ja hyvinvoivat lapset, koulussa pärjätään, koti on kaunis ja siisti. Syytteet olivat niin sairaita että tottahan lasusta huolestuttiin ja tulivat tarkistamaan tilanteen. Totesivat että ilmoitukset olivat aiheettomia. Ilmoitukset isän ja kumppaninsa taholta kuitenkin jatkuivat ja käynnit aloitettiin uudelleen "huolen" takia, ja vaikka ilmoitukset ovat edelleen olleet aiheettomia, lasun pitää niihin jotenkin reagoida.
Nyt on asiat siinä pisteessä että olen lopen väsynyt jatkuvan syynin alla. Isä on hyvin vakuuttava puolisonsa kanssa ja koen että minut on ahdistettu nurkkaan. Koen että minua epäillään ja joudun jatkuvasti todistelemaan että kaikki on hyvin. Selvisi että isä on hakemassa nyt lähivanhemmuutta. Olen suunniltani pelosta. Ei ole kumppaniakaan joka tukisi ja puolustaisi. Olen joutunut jäämään pois töistä kovan stressin takia. Lapset joutuvat nyt kovaan myllyyn jossa moniammatilliset työryhmät alkavat heitä haastattelemaan ja tutkimaan.
Ei ole viikkoa ilman monenlaista palaveria. Normaali elämä on mahdotonta. Tiedän että lapset tulevat kärsimään tuosta myllystä järjettömästi Itse olen niin voimaton ja painettu alas, että en usko jaksavani oikeuskäsittelyihin. Tämä se oli varmaan tarkoituskin, rusentaa ensin ja sitten hyökätä.
Ei tässä kirjoituksessa sen kummempaa pointtia ollut. Halusin vain kertoa jollekin ja ehkä saada jotain neuvoa tai tukea.