Miten edetä kokemattoman miehen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Höpönassu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Höpönassu

Vieras
Olen ystävien kautta tutustunut mukavalta ja rehelliseltä vaikuttavaan mieheen. Ollaan hänen kanssaan tapailtu ja keskusteltu harvakseltaan.

Mies ei minusta vaikuta ujolta vaan sosiaaliselta ja puheliaalta. Nyt hän on kuitenkin ottanut puheeksi sen, ettei ole aiemmin seurustellut (ikää kuitenkin yli 30-vuotta). Ja on jutellut, miten mukavaa on, kun on välillä nainenkin juttukaverina.

Olen itse ollut aiemmin miesten suhteen aktiivinen. Seksin suhteenkin olen innokas ja aloitteellinen. Nyt tuntuu, etten oikein tiedä, miten edetä. Jos tämä mies ei ole mahdollisesti koskaan rakastellut, niin pitäisikö olla pidättyväinen eikä ainakaan heti hyökätä kimppuun? Toisaalta on sellainen olo, että jos en itse tee aloitetta, niin tässähän sitä sitten ihmetellään.

Jotenkin seksi on minusta luonteva asia, jos kaksi ihmistä välittää toisistaan. Ja minulle ainakin niin tärkeä asia, että ennen kuin voi ajatella jotain suhdetta vakavalla pohjalla, niin pitää sekin selvittää, tullaanko myös sängyssä hyvin juttuun.

Ollaan kuitenkin jo puoli vuotta tunnettu. Nyt olen alkanut epäröidä - ehkä mies haluaakin olla vain ystävä... Mikä sekin ok. Nolaanko miehen, jos kysyn seksistä ihan avoimesti? Vai pitäiskö vaan vietellä? Siinäkin tapauksessa olisi tosi kurjaa, jos mies menisi puihin.
 
kokeile jos lämpenisi seksiin, vaikka teillä. teet ite alotteen mutta jos mies ei innostu niin et mene pidemmälle. voi olla että miestä ujostuttaa koska olisit ensimmäinen miehelle
 
Ollaan puhuttu aika avoimesti monenlaisista asioista, mutta ei seksistä. Eikä kyllä siitäkään, että "alaks olee mun kaa" :) Ei olla edes suudeltu, halattu vaan. Ja kaveritkin voi halia.

Siinä mielessä outo olo, kun aiemmissa suhteissa miehet olleet kovinkin innokkaita. Ja omalla tavallaan kyllä hellyyttävääkin, että on vähän sellainen jännite kuin teininä, että kehtaisko nyt ottaa kädestä kiinni vaiko eikö... Sitä ainakin arvostan paljon, että mies on halunnut tutustua ensin eikä heti ekassa mahdollisessa käänteessä hypätä vällyjen väliin.

Jotenkin tuntuisi totaalisen hassulta kysyä töksäyttää, että rakastellaanko. Toisaalta uteluttaisi miehen reaktio. Ja toisaalta - pitäisikö antaa hänen olla se aloitteen tekijä. Olisiko se hänen itsetunnolleen hyvä asia? Vai luonko sitten vaan itsestäni turhaan sellaisen vääränlaisen ujo neito-kuvan, kun sellainen en todellakaan ole. Vai olisiko se miehen kannalta parempi asia, että ryhtyisin vaan hyväilemään ja suutelemaan? Vai pitäisikö luoda oikein romattiset puitteet, varata hienosta hotellista joku hääsviitti ja viedä mieheltä jalat alta? (Mulla on välillä taipumusta tällaisiin liioitteleviin eleisiin. Sitä ei mies tosin vielä tiedä Ja sitten jos se olisikin huuli pyöreänä, että mitä, mä luulin, että ollaan vaan kavereita, en mä nyt tällasta tarkottanut...) :)
 
Jospa hän ei uskalla edetä eteenpäin kun pelkää sun reaktiota? Sano ihan suoraan että oot ajatellut et mitä tää meidän juttu oikein on. Mä tykkään susta enemmän kuin vain kaverista mutta en tiedä oikein mitä sä ajattelet.
 
Jos olette kerran vaan kavereita, niin, kuin ilmeisesti on niin kyllä pitäisi puhua tunteist ennen sänkyyn menoa, kun kerran vaikuttaa siltä, että mies ei ole seksin perässä, jos se vaan haluaakin juttu kaveria niin nolaat kyllä itses täysin noilla sviitti jutuilla.
Sano sille, että haluaisit olla enemmän, kuin ystävä ja katso reaktio.
 
Hm... No, jos ajattelen mun tunteitani, niin olen kyllä vähän ihastunut ja arvostan tätä miestä ihmisenä. Mutta en nyt vielä voisi mitään rakkautta mennä vannomaan. Mun mielestäni se tulee ajan kanssa.

Olen sitä mieltä, että tuo seksi oikeasti on sen verran tärkeä asia suhteessa, että en ehkä kunnolla edes rakastu, jos suhde ei sängyssä toimi.

Mitäs jo tämä onkin joku true love waits -mies. :) Ja mun mielestä on kyllä pussi päässä elämistä, jos ensin menisi vaikka naimisiin ja sitten vasta katsotaan, että toimiiko meillä seksi vai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Höpönassu:
Hm... No, jos ajattelen mun tunteitani, niin olen kyllä vähän ihastunut ja arvostan tätä miestä ihmisenä. Mutta en nyt vielä voisi mitään rakkautta mennä vannomaan. Mun mielestäni se tulee ajan kanssa.

Olen sitä mieltä, että tuo seksi oikeasti on sen verran tärkeä asia suhteessa, että en ehkä kunnolla edes rakastu, jos suhde ei sängyssä toimi.

Mitäs jo tämä onkin joku true love waits -mies. :) Ja mun mielestä on kyllä pussi päässä elämistä, jos ensin menisi vaikka naimisiin ja sitten vasta katsotaan, että toimiiko meillä seksi vai ei.

heti ekana tuli mieleen, että sillä on pieni pili, siksi välttelee seksiä. tää on vaan mun mielipide mutta ollut totta omalla kohdalla useammin kuin kerran vastaavassa tilanteessa....
 
Mun puolesta tuo obduktio ainakin saa vielä odottaa. Ainakin mitä noin niinkuin omakohtaisena objektina olemiseen tulee. Kokemus on teitysti aina subjektiivinen, mutta tuossa tilanteessa se ei kait enää itsellä misään tunnu.

Kaikenlaisissa konduktoiksi viittavissa jutuissa mä voin kyllä sanoa olevani aika haka.

Sitä paitsi ap varmasti äänestäisi minun abduktiota tästä ketjusta, mutta siltähän sä et nyt onneksi kysynytkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mari:
Nakkaa se sängylle makaamaan, ota suihin ja istahda päälle ratsastamaan... sitten kysyi tykkäsikö ja haluaako vielä tavata?

Noin minä kerran tein :)

"Tämä tuli niin äkkiä... tai oikeastaan minä tulin niin äkkiä. Joten kysyn sinulta samaa."
 
Mari, vähän tuohon suuntaan olin ajatellut... Mutta mitäs jos se ajatteleekin, että hui mikä miestennielijä ja pelästyy? :)

Tai sitten se seksi ei sujukaan. Ja mies ihastuu ja rakastuu ja sitten minä saan selitellä, että ollaan vaan kavreita, jooko. Että sehän oli vaan seksiä, ei sen kummempaa...
 

Yhteistyössä