Miten avioerossa tuo ositus tehdään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Puuhippa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Näin ollen jos tästä tehtäisi epäsuhtainen ositus .. toiselle 100% talon arvosta ja toiselle 0%, niin kyseessä olisi lahja, josta seuraamuksena lahjavero.

Luin turhan vikkelästi... sorry.

Tossa joka tapauksessa pätkä HaOn päätöksestä, jonka siis KoHo siunasi:

Hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön ennakkoratkaisusta tekemän valituksen ja totesi muun ohella, että avio-oikeus on puolison suojaksi luotu siviilioikeudellinen järjestelmä. Avioliittolaissa ei ole määrätty osituspakkoa, eikä laki aseta estettä sille, että puoliso luopuu vaatimasta tasinkoa. Avioliittolain ositusta koskevat säännökset ovat dispositiivisia (suom. tahdonvaltaisesti sovittavia), joten puolisoilla on oikeus jakaa omaisuutensa muullakin tavalla kuin puolittamisperiaatteen mukaisesti. Puolison avio-oikeuden nojalla osituksessa saama omaisuus on lahjaverosta vapaata.

Ja toi on ihan vallitsevaa oikeuskäytäntöä ollut jo kauan.

Tilanteet joissa ositus alkaa kiinnostamaan verottajaa tuppaavat olemaan semmoisia, että ne verottajan lisäksi kiinnostavat myös velkojia, ulosottomiestä ja talousrikostutkijoita.

Omassa osituksessani omistajaa vaihtoi mm. omakotitalo. Verottajaa asia kiinnosti just niin paljon, että oma- aloitteisesti ilmoitti peruuttavansa mulle siltä vuodelta määrätyn kiinteistöveron. Ei pyytänyt ositussopimusta edes nähtäväksi.

Pankinjohtaja oli huomattavasti hankalampi tapaus. Kas kun varojen lisäksi uusjaettiin myös velat. Hän ei tykännyt siitä, että ositussopimus oli meikäläisen laatima eikä pankin lakimiehen. Hän ei myöskään tykännyt siitä, että en ollut laittanut sopimukseen ensimmäistäkään eurosummaa. Niinpä hän käytti viikon siihen, että kierrätti sopimuksen pankin lakimiehen luettavana. Joka oli sitä mieltä, että sopimus oli vallan selkeä, asiallinen ja pankin puolesta täysin kelvollinen.

Mutta sen verran pankinjohtaja heitti vielä kapulaa rattaisiin, että koska ositussopimus ei ollut pankin lakimiehen laatima, niin pankin henkilökunta ei saa toimia todistajina. (todistajan roolihan ei ole paperin sisältö, vaan ainoastaan nimikirjoitusten todistaminen oikeiksi) Yritähän etsiä kaksi henkilöä jotka laittavat nimensä yhtään mihinkään... viis minuuttia ennenkuin pankki sulkee siltä päivältä ovet.
 
Eli joku paperi pitää tehdä. Pitääkö se jonnekkin lähettää vaikka mitään jaettava ei ole?

Ei. Sitä ei ole pakko tehdä. Koko ositusta ylipäänsä ei ole pakko tehdä. Paperia ei tarvitse lähettää mihinkään. Jos on yhteisiä velkoja, niin pankki sen paperin tahtoo.

Silti ositus ihan selvyydeksi kannattaa tehdä. Perinnöissäkin syntyy lihavia sukuriitoja Alma- tädin kahvipannusta ja 21" kuvaputkitelkkarista. Joten jos vaikka tuntuu siltä, että erossa ei ole mitään jaettavaa, niin tilanne saattaa muuttua kun uusi puoliso tulee mukaan kuvioihin. Hän kun ei ainakaan tosta kahvikupista juo, eikä tota lakanaa käytä.

Omassa osituksessani irtaimiston jako meni kohdassa - muut sopimusehdot.
1. Koti- irtaimen ja muun irtaimen omaisuuden jaosta on sovittu erikseen suullisen sopimuksen nojalla.
8. Osapuolet hyväksyvät tämän ositussopimuksen ja sitoutuvat olemaan moittimatta sitä millään perusteella.

Eli ei toi irtaimiston jako ole kauheen vaikeeta jos siitä ei tartte tapella.
 
tuossa KHO:n päätöksen perustelussa mainitaan "ettei asiassa ole osoitettu A:n nimenomaisena tarkoituksena olevan antaa varallisuutta lahjana B:lle, voida pitää A:n B:lle antamana perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna veronalaisena lahjana."

Lisäksi siinä mainitaan tämä "Avioliittolain ositusta koskevat säännökset ovat dispositiivisia, joten puolisoilla on oikeus jakaa omaisuutensa muullakin tavalla kuin puolittamisperiaatteen mukaisesti." -> tämä siis antaa liikkumavaraa ja mahdollistaa mm. sen, että omaisuus voidaan jakaa mm. sen mukaan, mitä kumpikin omistaa.

Kuitenkin mikäli ositus on räikeästi epäsuhtainen, niin tällöin verottaja tulkitsee, että nimenomaisena tarkoituksena on antaa osituksessa varallisuutta lahjana toiselle, kuten esim. jos molemmat omistavat yhtä paljon, mutta osituksessa toisen omaisuuttaa siirretään toiselle jaon ollessa 0% - 100%.
 

Yhteistyössä