Miten auttaa lasta hyväksymään vanhempien ero ja se ettei isä kuulu enää elämään?

[ap]

Erosta aikaa vuosi ja yhä lapsi päivittäin monta kertaa kysyy koska isi tulee kotiin, vastaan ettei tule että isillä on oma koti ja meillä oma niin hän toteaa surullisena "isin kuuluisi asua meillä". Isä on tavannu lapsen viimeksi elokuussa ja nyt ilmotti ettei halua enää tavata lasta. Miten voin auttaa pientä lastani hyväksymään tilanteen? Lapsella ikää 3.5v. Olen soittanut perheneuvolaan, kuulemma ei ole vielä hälyttävää, eon hyväksyminen voi kestää jopa 5v. Omasta mielestäni lapsen suru on liiallista, pelkää kovasti hylkäämistä, takertuu minuun entistä enemmän.. Kerran tunnissa kertoo miten rakastaa äitiä ja miten äiti rakastaa häntä <3

 

[kauko]

voi, koittakaa tehdä jotain uutta ja kivaa, piristää molempia ainakin vähäksi aikaa kun saa muuta mietittävää ja kivaa tekemistä rakkaan ihmisen kanssa.

ja entä jos etsisit kirjastosta itsellesi jonkun aihetta käsittelevän kirjan, voisi olla apua. ja lapsille suunnatun tytölle

 

[vieras]

Voi surkua. Löytyisikö teidän paikkakunnaltanne jotain vapaaehtoisaikuista miehen malliksi lapselle. Tai tukiperhettä, olisiko siitä apua - vai olisiko liian vaikeaa kohdata ehjä perhe... Menkää vain nyt sinne perheneuvolaan. Tai pyydä aika itsellesi, saat jutteluapua ja voi kysellä neuvoja. Hyvää joulua kaikesta huolimatta!

 

[ap]

Oma mieli tosi paha, miten eksäni voi hylätä lapsensa kokonaan. Ja vielä joulunaikaa ilmottaa tälläsen asian

 

[Peppari]

No voi kun tuli paha mieli lapsen puolesta. Meillä onneksi se tilanne ettei isä ole koskaan kuulunut kuvioon, joten ei ole mitään hylkäämistä takana. Lapsella on nyt tukiperhe missä käy kerran kuussa, näkee normaalielämää ja sen että mies voi olla kunnollinen ja rakastava.

 

[vierastus]

Tuo on hirveää. Lapsiraukka. En ymmärrä, miksi ihmiset eroaa. Siis silloin ymmärrän, jos on väkivaltaa, mutta muuten en jaksa oikein ymmärtää...ajattelen niitä lapsia, jotka tarvivat äitiä ja isää.

 

[äiti]

Ei siihen oikein auta muu kuin aika..valitettavasti.
Meillä ei lapset ole tavanneet isäänsä kahteen ja puoleen vuoteen ja silti joka viikko käydään keskustelua asiasta. Äitinä sydäntä särkee lasten puolesta, vaikka kuinka tietää että oikeasti on parempi näin.

 

[ap]

Tukiperheeseen ei sinällään ole tarvetta. Miehenmallia tarvittaisiin kyllä, niistä kuulemma kova pula täällä. (Turussa)
Kirjastossa olen käynyt, mutta sellasia kirjoja ei ole missä lapsella ei ole isää on vain kirjoja missä lapsella on 2kotia tai isä kuolee, mutta tälläsestä tilanteesta ei ole kirjoja.