Miteen harrastaa ahdistumatta yhden yön juttuja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olen nössö.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

Olen nössö.

Vieras
Mitens on, kun seksiä pitäisi saada mutta panoihin ei uskalla antautua?
Johtuuko se vaan siitä, ettäei ole aiemmasta kokemusta itselläni yhtikääs?

Onko teitä muita jännittänyt? Itse pelkää vähän epämääräisesti kaikkea, sitä miten seuraavana päivänbä ahdistaa.. Miten sen miehen saa heitettyä ulos asunnosta aamulla, mitä silloin pitää "tehdä" ja jutella?
Mitä jos se onkin aamulla tosi inhottava ihminen ja haukkuu.. Ja sitten kun se tietää että missä asuu!Ja jos se sitten onki semmonen hullu raiskari -et se tulee oven taakse vielä kyttäilemään ja kiristelemään?

No, aika epätodennäköstähän tuo, mutta mietin kaikkea mahdollista. Ja jos siihen jätkään törmää sitten jälkikäteen, niin onkos se kuinka kiusaannuttava-tilanne?

Miten te etenette näissä?
 
Itse harrastanut vain kerran yhden yön juttua. Ja joo, olihan se aika kiusallinen tilanne aamulla asunnollani kun halusin hänen häipyvän. Idea ei ollut enää hyvä aamulla, ei.. Valehtelin että pitää lähteä sinne ja tänne, voin heittää hänet samalla. Ja onneksi asui toisella paikkakunnalla, eli vain lomalla oli kaverinsa luona. Selvin päin olisin pelännyt miestä, oli semmoinen mieletön lihaskimppu. Mut ei sitä kännissä osannut yhtään niin ajatella. Niin ja mikä tärkeintä, seksi tuntemattoman kanssa oli surkeaa! Ei siis enää kiitos.
 
Älä suotta baarista säätöjä hanki, vaan laita ilmoitus nettiin, sellainen jossa etsit fuckbuddya!! Itselläni on ollut kaksi sellaista, netistä löytyivät molemmat. ja ilmoitukseeni tuli toistasataa vastausta- valitsin itseäni vähän nuoremman, erittäin hyväkroppaisen ja kestävän lääkärin. Hän tuli aina kun ehdotin, ja piti minua kuin kukkaa kämmenellä- seksin jälkeen kuunteli huoliani. Ihan unelma. Olimme ystäviä muttemme koskaan rakastuneet, kuten ei tarkoitus ollutkaan. Se loppui siihen kun aloin seurustella.

Toinen fuckbuddyni oli myös minua nuorempi ja todella hyvännäköinen mies, ja ihan loistava sängyssä myöskin, sekä luotettava. Minusta ko. järjestely toimii 100 kertaa paremmin kuin mitkään baarista raahatut irtonumerot.
 
Hanki mieluummin semmoinen vakipano. Hyvä tyyppi johon tutustut ja pidät suhteen etäisenä kuitenkin. Tai no, voihan sitä läheinenkin olla mutta että ei niin sitovaa kuin parisuhde.
 
Minulla oli sinkkuvuosina useita yhdenillanjuttuja, mutten koskaan vienyt tuiki tuntematonta miestä omaan kotiin. Seksi tapahtui aina jossain muualla, kyllä sitä paikkoja aina löysi, kun tarpeeksi panetti. Kun perustin perheen ja lapset syntyivät, erosin, ja olin vähän aikaa sinkkuna ennen uuden parisuhteen löytymistä, koin parhaimmaksi ns. kaveriseksin, enkä kauheasti vaihdellut kumppania. Muutenkin asiat olivat muuttuneet. Ennen avoliittoa elin heteromallin mukaan ja yhdenillanjutut olivat lähes poikkeuksetta miehiä, mutta avoeron jälkeen siirryin kokonaan naisiin ja myös kaveriseksi tapahtui naisen kanssa ja molemmat tunsimme toisemme hyvin. Lasten kanssa en ehkä olisi enää uskaltanutkaan hypätä kenen tahansa punkkaan, olin tullut varovaiseksi.

Sitä en ymmärrä, miten yhdenillanjuttu voi ketään kaduttaa jälkeenpäin tai aiheuttaa jonkin jälkimorkkiksen? Miksi ajatus epäilyttää? Eihän se ole kuin seksiä ja seksi on täysin luonnollinen tarve, jota ei tarvitse hävetä tai katua millään tavalla.
 
Viimeksi muokattu:
Itseä kadutti ainakin sen vuoksi kun tunteita oli toiseen suuntaan ja suhde vaikeuksissa. Emme kuitenkaan olleet siis yhdessä. Sitten oli se yhden illan tarina. Aamulla tuli mieletön ikävä sitä toista ihmistä.. Mutta muuten, no, olihan se kokemus joka tuli koettua ja nykyään en kuitenkaan kadu että niinkin tein. Mies oli kuitenkin kiltti ja järkevä ja huomaavainen. Olisi itseasiassa halunnut nähdä vielä jos seksiä harrastamme.. Mikähän lie mies kun noin sanoi, varmaan rikoin sydämen :D
 
Ahdistuin kun ei ollut vielä niin paljon kokemusta. Odotin aluksi prinssiä ja puolta valtakuntaa jokaiselta mieskontaktilta, myös yhden yön jutuilta. Sillä tavalla olin nuorempana näin jälkikäteen ajatellen suorastaan lapsellinen.

Nyt ei ahdista enää satunnaisemmat stoorit. Ne kuuluvat normaalina osana aikuisen sinkun elämään. En niihin lataa sen enempää odotuksia enää. Aikuisia prinssejä menee ja tulee. Hyvällä tuurilla joku haluaa jäädä vielä elämääni pidemmäksi aikaa. Tai sitten ei mutta ketään ei ainakaan voi pakottaa elämääni jäämään.
 

Yhteistyössä