Mitäs tykkäisit ja reagoisit,jos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lopussa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Lopussa

Vieras
uusperheeseenne syntyisi lapsi ja sun hoidettavana olisi 2 alle kouluikäistä ja vauva.Raskausaikana mies jäisi työttömäksi ja elettäisiin sitten sun säästöillä ja äitiyspäivärahalla.Koti olisi täynnä kaikenlaista remppaa,mutta mies olisi jatkuvasti tekemässä remonttia vanhemmilleen ja vauvan syntymän jälkeen vielä enenevässä määrin.Vanhemmat eivät kuitenkaan raha-asioissa auta yhtään,eivätkä muutenkaan,paitsi että syöttävät miehen,kun on siellä.Eivät edes tiedä,koska mies salaa työttömyytensä heiltä ja kertoo milloin mitäkin selityksiä.Kun mies käy kotona kääntymässä,on hän kovasti vailla seksiä ja mun on löydettävä vielä jostain aika ja voimat siihenkin.Mä heräilen joka ikinen yö vauvan kanssa vähintään 4 kertaa ja isommatkin heräävät yleensä kerran-pari yössä.Tätä on jatkunut vauvan syntymästä.Raskausaikana valvoin tuntikausia lähes joka yö,joten univelkaa on jo vuoden verran kertynyt.Mä en oikeasti tiedä,mistä mä voisin repiä energian ja voiman jaksaa...
 
En tykkäis enkä kattelis tuollasta touhua. Mies ryhdistäytyy tai elää sitten ilman lapsia ja vaimoa.

Ryhdistäytymisellä tarkoitan, että kasvaa aikuiseksi ja hoitaa hommansa omassa kodissaan ensiksi, jos jää aikaa niin porukoillaan. Ja tosiaankaan en suostuisi seksivaatimuksiin, en ole olemassa vain miestä ja hänen halujaan varten.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En tykkäis enkä kattelis tuollasta touhua. Mies ryhdistäytyy tai elää sitten ilman lapsia ja vaimoa.

Ryhdistäytymisellä tarkoitan, että kasvaa aikuiseksi ja hoitaa hommansa omassa kodissaan ensiksi, jos jää aikaa niin porukoillaan. Ja tosiaankaan en suostuisi seksivaatimuksiin, en ole olemassa vain miestä ja hänen halujaan varten.

Peesi tähän.
En todellakaan tykkäisi ja jaksaisi tuollaista! Otat miehen puhutteluun ja kerrot sille nämä asiat. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy osata ottaa vastuu tekemisistään ja oma perhe on tärkeämpi kuin vanhemmat! Nyt vain kissa pöydälle, että sinunkin täytyy saada omaa aikaa ja lepoa!
 
Voi kyllä asiasta on puhuttu.Yleensä keskustelu päättyy miehen raivokohtaukseen ja hän nostaa kytkintä ja lähtee vanhemmilleen.On kuulema käsittänyt univelkanikin,mutta turhaa on mulle uniaikaa järjestää,koska en kuulema kuitenkaan nuku (uniongelmiahan minulla on,mutta unilääkkeitä en voi imetyksen vuoksi syödä,eikä hän halua käsittää,että ihan lepokin ja hetki aikaa ilman vastuuta lapsista olisi tärkeää).
Kyseessä on jo yli 40-vuotias mies,joten pahoin pelkään,ettei koskaan tule mitään enää ymmärtämäänkään.
 
Ja mistäköhän tuo hymiökin tuonne ilmestyi virnuilemaan.Kai mun pitäisi vaan yrittää relata ja jaksaa vain olla kaikkien tarpeiden tyydyttäjä.Lasten osalta tottakai ymmärrän,että olen sidottu 24/7,mutta kun mieskin on vain vaatijana ja ohjaa energiansa ihan toisaalle,meinaa jaksu loppua ihan kokonaan.mut ehkä mulla vain on asennevamma.
 
Mun on vaikeaa olla syyllistymättä kaikesta,koska en haluaisi uskoa epäonnistuneeni ja arvioineeni väärin jälleen,sillä tämähän on jo toinen parisuhdeyritykseni.Edellinen kaatui alkoholismiin ja narsismi-tyyppisiin moniongelmiin.Nyt kun ei vielä alkoholismia,eikä fyysisen väkivallan uhkaa ole (henkistä kyllä) ajattelen,etten saa antaa periksi,vaan pitää yrittää jaksaa vain olla parempi äiti ja etenkin nainen hänelle.Toisaalta voimat ovat aivan loppu,enkä tiedä mistä niitä lisää.
 

Yhteistyössä