Mitäs tekisitte tässä tilanteessa?

["öööööö"]

Tilanne lyhyesti. Olen raskaana, lapsen isä oli mukana kuvioissa viikoille 16 saakka. Sitten otti ja lähti ja viimeisiin viesteihin ei enää ole vastannut kun olen yrittänyt saada selkoa miten aikoo olla mukana lapsen syntymän jälkeen.
Vanhemmilleen hän on luvannut ja väittänyt kertovansa, mutta ei ole sitä tehnyt ja nyt tuntuu ettei aio tehdäkkään. Tunnen hänen vanhempansa ja he odottavat jo kovasti ensimmäistä lapsenlasta. Laskettuaika on helmikuussa.
Ottaisitteko yhteyttä itse lapsen isovanhempiin kertoakseen että heistä tulee isovanhemmat? En halua heiltä taloudellista apua tai lastenhoitoa vaan sen että haluavatko olla mukana lapsen elämässä. Entäs missä vaiheessa kertoisitte? Nyt tällä hetkellä en ole heidän kanssaan samassa kaupungissa kun vasta tammikuun lopulla. Soittaisitteko aiemmin vai odottaisitteko sitä että kävisin siellä kylässä tammikuussa?

 

[Pinki]

Antaisin miehen kertoa tai olla kertomatta. Kyllä se raskaus/lapsi jossain vaiheessa miehen vanhemmille tulee tiedoksi, mutta minä en menisi kylään/soittaisi ko. asiasta jos mieskin häipynyt.

 

[Vi eras]

No tiesikö miehen vanhemmat teidän suhteesta, kauanko ehditte olemaan yhdessä?

Tässä jouluna olis helppo soitella joulutervehdykset ja vaikka siinä samalla mainita tulevasta lapsesta.

 

["aloittaja"]

Antaisin miehen kertoa tai olla kertomatta. Kyllä se raskaus/lapsi jossain vaiheessa miehen vanhemmille tulee tiedoksi, mutta minä en menisi kylään/soittaisi ko. asiasta jos mieskin häipynyt.

Tiedän että tulee ilmi mutta tunnen miehen äidin todella hyvin. En haluaisi sitten että minulta kyseltäisiin miksi en itsekkään ole voinut kertoa varsinkin kun olen hyvin tietoinen että kyseinen rouva on odotellut mummiksi pääsyä.
Mieheltä en oo muuta järkevää vastausta saanut kuin että hokee olevansa niin paniikissa koko ajan ettei tiedä mitä tekisi.

 

["aloittaja"]

No tiesikö miehen vanhemmat teidän suhteesta, kauanko ehditte olemaan yhdessä?

Tässä jouluna olis helppo soitella joulutervehdykset ja vaikka siinä samalla mainita tulevasta lapsesta.

Tiesivät, kauan ei oltu yhdessä. Vain noin puoli vuotta mutta olemme tunteneet toisemme 18 vuoden ajan ja siis tunnen hänen vanhempansakkin sitä kautta todella hyvin kun niin kauan tuon miehen kanssa tunteneet.

 

["Sirkkeli"]

Mä kyllä soittaisin ja kertoisin. Siinä ei ole mitään väärää, ja isovanhemmat varmaan haluaisivat tietää lapsenlapsen saamisesta jo ennen syntymää.

 

[Pinki]

[QUOTE="aloittaja";29363520]Tiedän että tulee ilmi mutta tunnen miehen äidin todella hyvin. En haluaisi sitten että minulta kyseltäisiin miksi en itsekkään ole voinut kertoa varsinkin kun olen hyvin tietoinen että kyseinen rouva on odotellut mummiksi pääsyä.
Mieheltä en oo muuta järkevää vastausta saanut kuin että hokee olevansa niin paniikissa koko ajan ettei tiedä mitä tekisi.[/QUOTE]

Sittenhän asia on eri... en osaa sanoa mitä itse tekisin.

 

[astrolabe]

Kertoisin tuleville isovanhemmille.

 

[odottaisin hetken]

No jos antaisi miehelle jonkin takarajan? Tammikuun alkuun tai loppuun on aikaa päästä paniikista sen verran yli että pystyy vanhemmilleen kertomaan itse? Sen jälkeen voit itse kertoa heille, jos ei mies siihen kyennyt.

Muilta osin en laskisi miehen (?) varaan millään tavalla lapsen osalta syntymän jälkeenkään. Se on helpompaa sinulle itsellesi, ja lapselle. Kahdesta lapsesta on vaikeampaa pitää huolta samaan aikaan kuin yhdestä.