Mitä typerintä olet tehnyt kiukuspäissässi raskaana?

Minä olen heittänyt roskaruoka annoksen miehen naamalle
Ja syy oli se että hän aikoi viedä minut syömään jonnekkin hienoon paikkaan ja kurvasi lähimmälle autogrillille ja tilasi minulle ranskalaiset ja nakit kaikilla mausteilla,se oli liikaa mulle.
Eniten vitutti se että olin laittautunut tunti tolkulla sinne ravintolaan ja ostanut uudet kuteet

 

En mä kyllä tee mitään noin idioottimaista ei-raskaanakaan.
Näin raskaana ollessakin osaan kyllä hallita itseni...

 

En mitään. Yleensäkään mä en kiukuttele silleen.

 

Suutuin miehelle niin, että lähdin ajamaan keskellä yötä mökille. Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen tajusin, etten voi kylmään mökkiin (oli joulukuu) mennä, joten menin kiukuspäissäni hotelliin. Pyörin hotellin sängyssä pari kolme tuntia, kun lonkkiin sattui. Klo 3 jälkeen aamuyöllä marssin respaan, haukuin huoneen ja menin takaisin kotiin nukkumaan vierashuoneen sänkyyn. Aamulla mies heräsi eikä ollut lainkaan tietoinen minun yöllisestä reissusta...

 

Jostain meillä tuli riitaa (niin vähäpätöinen aihe varmaan etten siksi edes muista), niin linnoittauduin makuuhuoneeseen, istuin oven takana ja kun mies meinasi tulla sisään niin huusin kuin mielipuoli ja itkin holtittomasti, pidellen sitä ovea väkisin kiinni.

Toi vähän hävettää, että kuuliko naapurit sen ulinan silloin.....

 

:O Aika törkeää.

 

Olin kyllä aika rauhallinen koko raskausajan, vaikka yleensä olenkin melkoinen tulisielu. Kerran sain itkuraivarit kun mies ei halunnut lähteä lastentarvikeliikkeeseen katsomaan vaunuja. Se taisi olla pahin kilahdus

 

Uhkasin erolla, muutin vierashuoneeseen, meinasin hypätä parvekkeelta ja ajaa rekan alle. Puhumatta nyt siitä että mies jatkuvasti valehteli menoistaan ja ramppasi ryyppäämässä, niin raskaus oli todella rankkaa aikaa ja olin about koko 9kk erittäin masentunut ja sekaisin. Raskauden jälkeen kaikki oli taas aika pian raiteillaan.

 

Netti ei toiminut, jotenka heitin mehumukin seinään kun sattui siinä kädessä olemaan Siivosin kyl heti sotkut...
Enemmän oon itkenyt oudoista asioista.. Niin kuin siitä että meillä ei sattunu olemaan jäätelöä...

 

En mitään. En kiukunnut. Raskaus oli elämäni seesteisintä aikaa.

 

Karjuin ja itkin miehen keittiön pöydälle jättämille mandariinin kuorille vartin verran. Mies oli pihalla lumihommissa eikä ollut tietoinen aiheuttamastaan draamasta tultuaan sisään tunnin päästä.

 

Mulla on kans lentänyt pitsat miehen naamalle tai yritin ainaki mut seinäänhä ne osu ku ukko väisti Ja jostain todella typerästä jutusta tietenkin ja hävettää kyllä edes myöntää että tuollai on tullu tehtyä!

 

Ap:n ja hänen miehensä käytös kuulostaa kyllä tosi urpolta.

 

sorkkarauvala laminaatit irti lattiasta ja niitten poltto yritys rannassa. eivät muuten pala voin sanoa.... :saint:

 

[QUOTE="vieras";28695843]Netti ei toiminut, jotenka heitin mehumukin seinään kun sattui siinä kädessä olemaan Siivosin kyl heti sotkut...
Enemmän oon itkenyt oudoista asioista.. Niin kuin siitä että meillä ei sattunu olemaan jäätelöä...[/QUOTE]

Tätä outoutta mullakin esiintyi. En niinkään ollu kiukkunen.

 

Olen yleensä tosi rauhallinen ja tyyni ihminen, ei mua oikeastaan saa millään suuttumaan. Miestä se joskus ärsyttääkin. Raskaana ollessa koin yhden ainoan raivarin loppuraskaudesta, kun oli tosi paha olla ja unet jääneet lyhyiksi jo pitkän aikaa. Raivari alkoi siitä, kun mies ei muistanut tuoda maitoa kaupasta, vaikka olin monta kertaa työpäivän aikana muistuttanut. Loppui siihen, kun iskin keittiöveitsellä reijän upouuteen nahkasohvaan. Mitään muuta syytä raivarille ei miehen kanssa keksitty kuin raskaus ja loppuraskauden äärimmäisen tukala, paha olo. Raskaus meni 2 viikkoa yliajan ja oli kaikin puolin täynnä ongelmia ja pahoinvointia.

 

:O Mitäs jos mies olisi tehnyt noin sulle?

 

Sain päähäni pitää kunnon siivouspäivän ison mahani kanssa, en vain kertonut siitä muulle perheelle. Hikipäässä raivasin & raivosin, imuroin ja luuttusin, loppujen lopuksi apinanraivoissani silppusin miehen lukeman(ja vessan lattialle levittämän) hesarin pieniksi palasiksi ja rullan veskipaperiakin siihen kaupanpäälisiksi.

 

Menin kolmeksi viikoksi kokkauslakkoon.

 

Loppuajasta raivosin kun en taipunut laittaa sukkia ja kenkiä ja tuli kauhee hiki. En mä sit loppu ajasta ees käyttänyt sukkia enkä kenkiäkään välillä. Talvi kun oli niin ei voinu vaan heittää jotain släpäreitä jalkaansa, tosin sekin olis ollu parempi vaihtoehto kun paljaat jalat hangella, mut eipä sillon vaan just kiertäny veri päässä niin paljoo et olis niin pitkälle ajatellu .
Pakkasella myös kävelin kaupungilla lyhkähihasella kun oli niin hemmetin kauhee hiki ettei vaan yksinkertasesti tullu mieleenkään käyttää takkia.

 

Mulle on ollut yllätys kun entisenä pms&hormonihirmuna hajotin mm. Kaukosäätimen ja raivosin mistä milloinkin ja itkin, mutta nyt raskaana olenki ihan totaalinen viilipytty! En oo raivostunu vissiin kertaakaan yli puoleen vuoteen, oon oikein sellanen hellämielinen ja euforinen lällykkä, ihanaa!

Ja nyt ku tämä on täällä julistettu, niin varmasti muutun nyt viimeisellä kolmanneksella ihan raivopääksi..

 

Hmm. Nyt puoleen väliin mennessä suurin hepuli on ollu varmaan jotaki mihin oon todennu hö ja siirtynyt toviksi makkariin puuhaamaan jotain itekseni. Ei siis todellakaan mitään sen suurempia kohtauksia.

Todella paljon herkemmässä kiukku on kyllä mut täysin hillittävissä kumminkin.

 

Heitin kokonaisen lohen seinään kun meni hermot sen kanssa Komea läjäys ja hieno siivo...

 

heitin veitsen seinään, roskapussin roskineen ympäri kämppää ja ekassa raskaudessa jopa löin miestä kerran. en ole ylpeä, mutta hormonit on hormoneja. nyt kolmas raskaus ja paljon rauhallisempi, mutta itkettyä on tullut.

 

Todella hauskoja juttuja! Esim. et iskeny keittiöveitsen uuteen nahkasohvaan maitopurkin takia tai että paiskannu kokonaisen kalan seinään Hillittömiä naisia!

Lohduttaa siis lukea että on muitakin hirviöitä. Ite tullu heitettyä puhelin seinään, hajos kappaleiksi mutta sain koottua siitä toimivan puhelimen.
Sain muutamat raivarit automatkoilla, kerran ajettiin yhteen järvenrantaan ja uhkasin hukuttautua, mies meinas jättää mut sinne.
Kesken iltalenkin alettiin kinastelemaan vanhentuneesta ruoasta ja lopulta huusin sille keskellä tietä suoraa huutoa ja lähdin kävelemään toiseen suuntaan. Tulikin pitkä ja tuskainen iltalenkki kun ei sisu antanut periksi kääntyä takaisin.

Onhan noita, kun muutenkin olen temperamenttinen kikkerperi jos mut suututetaan