vierailija
Otsikossa kysymys. Olen itse lopen uupunut, kyllästynyt ja vittuuntunut tilanteeseen. Teen asiantuntijatyötä, käytännössä työaika 50h/vko, töitä teen myös kotona. Kaksi kouluikäistä lasta. Mies tekee vuorotyötä (itsekin tein ennen hoitotyötä 3-vuorossa). Nyt tilanne on se, että minun harteillani on kaikki. Käyn töissä, hoidan kotityöt, teen ruuat ja huolehdin lapset harrastuksiin.
Mies istuu iltavuoroviikon aamun kotona, kirjaimellisesti. Jos käy kaupassa, ostaa ruokaa vain itselleen ja paistaa uunissa makkaran ja ranskanperunoita. Ei puhettakaan että tekisi koko perheelle ruokaa, niin että meidän olisi helppo käydä syömään kun tullaan töistä ja koulusta. Ei hän kuulemma osaa eikä halua opetella. Siinäpä alan tekemään ruokaa illalla puoli kuusi kun kotiin pääsen. Lapset kiljuu nälkäisenä ja yritän samalla auttaa yhtä kotiläksyissä. Mutta ennen kuin pääsen tekemään ruokaa, on minun siivottava tiskit pöydiltä, kahvinpurut pitkin keittiönpöytiä ja astianpesukone on täynnä puhtaita astioita. Pese pyykkiä, imuroi lattialta hiekat, ruoamurut, pyyhi ruokapöytä jne. Lista on loputon.
Sitten kun saadaan vihdoin syödyksi, niin täytyy katsoa vielä vähän työjuttuja, sitten laittaa lapset nukkumaan, ja taas katsoa työjuttuja ja koittaa rauhoittua seuraavaan työpäivään. Aamuvuorossa jos mies on niin tulee töistä kotiin ja odottaa ruuatta niin kauan että olen kotona ja alkaa hiostamaan että jos voisin tehdä ruokaa.
EN JAKSA! Mitä tekisitte? Erotako, että saan viikon hengähtää?
Mies istuu iltavuoroviikon aamun kotona, kirjaimellisesti. Jos käy kaupassa, ostaa ruokaa vain itselleen ja paistaa uunissa makkaran ja ranskanperunoita. Ei puhettakaan että tekisi koko perheelle ruokaa, niin että meidän olisi helppo käydä syömään kun tullaan töistä ja koulusta. Ei hän kuulemma osaa eikä halua opetella. Siinäpä alan tekemään ruokaa illalla puoli kuusi kun kotiin pääsen. Lapset kiljuu nälkäisenä ja yritän samalla auttaa yhtä kotiläksyissä. Mutta ennen kuin pääsen tekemään ruokaa, on minun siivottava tiskit pöydiltä, kahvinpurut pitkin keittiönpöytiä ja astianpesukone on täynnä puhtaita astioita. Pese pyykkiä, imuroi lattialta hiekat, ruoamurut, pyyhi ruokapöytä jne. Lista on loputon.
Sitten kun saadaan vihdoin syödyksi, niin täytyy katsoa vielä vähän työjuttuja, sitten laittaa lapset nukkumaan, ja taas katsoa työjuttuja ja koittaa rauhoittua seuraavaan työpäivään. Aamuvuorossa jos mies on niin tulee töistä kotiin ja odottaa ruuatta niin kauan että olen kotona ja alkaa hiostamaan että jos voisin tehdä ruokaa.
EN JAKSA! Mitä tekisitte? Erotako, että saan viikon hengähtää?