Mitä tekisit jos puolisosi ilmottaisi uskoon tuostaan?

Meille tulis varmasti ero. Ei pystyttäs jatkamaan eloa saman katon alla.
Ja mies on sanonut, että hänet saa viedä "saunan taakse" , jos tuollasen asian tulee mulle ilmottamaan tosissaan.

 

varmaan nauraisin hullun lailla

 

nauraisin.Vois tulla ero jos elämänkatsomukset menisi pahasti ristiin.

 

Varmistasin että ON aprillipäivä =)

 

Laittaisin miehen uskon koetukselle... =)
Onneksi ei taida olla pelkoa moisesta!
Niin ja tieten riippuis millaisen uskon/lahkon valinnut ja kuin hän ois harras?!

 

Olisin maailman onnellisin ihminen. Mitään muuta en niin toivokaan.
Ja jos ap:n mies tulisi uskoon, niin tuskin hän enää saunan taa haluaisi, olisi tehnyt elämänsä parhaan ratkaisun!

 

No en kai mitään erityistä. Mitäs se mulle kuuluis. Riippuis tietysti vähän sitten mitä se käytännössä tarkoittaa, jos olis johonki pelottavaan lahkoon tai kulttiin liittynyt niin sitten varmaan ottasin yhteyttä johonki uskontojen uhrien tukeen tai jotain

Mutta siis jos vaan kaikessa hiljasuudessaan haluais uskoo ja joskus käydä vaikka kirkossa, niin mikäs siinä. Että riippuu varmaan tilanteesta aika paljon...

 

Antaisin uskoa ja yhteiselämä jatkuis, mutta tietyin ehdoin.

 

"Tule sinä vain uskoon, kunhan vain Usko, kuka liekään, ei tule sinuun."

No mitä hittoa, tapahtuuhan niin paremmissakin perheissä. Kunhan vain seurakunnan vanhimmat eivät ala sanoa, että jätä se sika, niin Jumala antaa paremman miehen tilalle. Sellaisistakin tapauksista on olemassa esimerkkejä. Kuulemassani esimerkissä mies päätyi lopulta itsemurhaan.

 

Meillä mies on ollut uskossa alusta saakka ja minä se pahis pakana, enkä suoraan sanottuna ymmärrä uskon asioita ... Ei vaikuta meillä parisuhteeseen pätkääkään, kumpikin kunnioittavat toisensa vakaumusta eikä yritä toiselle omaansa tuputtaa.. Jos itse uskoon tulo on eron syy, niin katsoisin peiliin. Sitten ymmärtäisin, jos toinen yrittäisi käännyttää myös toista osapuolta..

 

veisin ukon hoitoon

 

En mitààn

 

Ihmettelisin todella, koska oon kokoajan tienny, että se on jo uskossa. Niinku miekin.

 

En mitään. Toivoisin et mies antaisi mun pitää oman vakaumuksen eikä ryhtyisi käännyttämään.

 

On niin epätodennäköistä etten osaa ees kuvitella mitä tekisin...

 

meilläpä ollaan me molemmat uskossa! vaikea tilanne tulisi toisinpäin, jos puoliso ilmoittaisi luopuvansa uskosta! sitten miettisin, että mies hoitoon!!elämänsä parhaan asian heittää pois, haloo äijä! Luulen, ettei sellaista tarvi kokea, rukoilen niin

 

Olisin iloinen hänen puolestaan ja arvelisin, että uskoontulo vaikuttaa pelkästään myönteisesti. Toivoisin kuitenkin, ettei ala tuputtaa uskontoaan minulle.

 

Olin iloinen ja onnellinen miehen puolesta, kun muutama vuosi sitten näin tapahtui

 

tuon mun rakkaan körilään kohdalla en edes osaa kuvitella tuommoista... Mutta vakavasti ottaen, jos niin tapahtuisi niin kyllä sormus lentäisi lumihankeen.

 

hehe jos toi kastamaton pakana uskoon hurahtaa niin nauraisin ja makeesti,sitten heivaisin sen lähimpään mielisairaalaan ja odottelisin kuukauden,,,,jos edelleen on uskossa niin otan eron

 

Nauraisin. Ei se oo mahollista.

 

Ei kaatuis mitään.Kaikkea hyvää toivottaisin enkä uskois haitta vaaikutuksia mitenkään olevan.
Jokaisella tulee olla oma vapaus tehdä ratkaisuja!Onnea ja menestystä kaikille uskossa oleville! :wave:

 

Ollaan molemmat uskossa ja se on elämämme kantava voima. Olisi vaikeaa olla ei-uskovan puolisona. Usko on koko elämän perusta, vaikuttaa kaikkeen.

 

Teidän vastauksillenne.

Olisin ehkä hieman huojentunutkin. Nykyään rukoilen salaa sängyssä, pimeässä, koska en uskalla tunnustaa miehelleni että rukoilen joka ilta.

 

Teidän vastauksillenne.

Olisin ehkä hieman huojentunutkin. Nykyään rukoilen salaa sängyssä, pimeässä, koska en uskalla tunnustaa miehelleni että rukoilen joka ilta.

Oletko yrittänyt vaivihkaa kysyä miehen mielipidettä vai tiedätkö jo valmiiksi?