Mulla iski molemmista synnytyksistä hormooni vahvasti pintaan ja olin todella itkuinen. En siis mitenkään parkunut, mutta en vain voinut sille mitään, että vesi valui silmistä koko ajan. Toisen synnyttyä mulle osui sellainen omahoitaja, joka varmaan luuli mun olevan jotenkin masentunut, kun se kävi koko ajan silittelemässä mun kättä ja kertoi, että kaikki menee kyllä varmasti hyvin. Siitähän minä sitten pillitin taas lisää, kun kaikki oli vaan jotenkin niin herkkää. Ja oikeasti olin vain onnellinen! Lähtiessä vähän nolotti, kun se sama hoitaja tuntui jotenkin huolehtuneelta, että kuinkahan jaksan kotona.