mitä mieltä tällaisista puheista?

vajaa 5 vuotias puhunut päivähoidossa että hakee pyssyn ja ampuu kaikki yms. Miten pitäisi suhtautua?Kotona ei hänellä ole pyssyjä ollut koskaan eikä siis kellään aikuisellakaan lähipiirissä joten en tiedä edes mistä tollaista saanut päähänsä. Pitäisikö huolestua vai mitä tehdä? Kun hain pojan päiväkodista kertoi täti heti että meidän poika on uhkaillut päivähoidossa ja että pitäisi asiasta kotona puhu, poika ei halunnut puhua kun yritin kysellä asiasta, tietenkin yritin selittää ettei noin voi puhu yms. Nyt vain jäi mietityttään.

 

Perheneuvolaan, psykiatrille, mahd. vielä osastolle hoitoon. Loppu sairaille ajatuksille ennenkuin muuttuvat todeksi.

 

oisko jotain telkkariohjelmaa katsonut? Tuskin nyt heti tarvii psykiatrille kiikuttaa.

 

Kyllä todella huolestuisin. En tiedä mitä pitäisi tehdä. Onko kuullut kotona/hoidossa esim koulusurmista?

 

Meidän poika oppi samanlaista päiväkodissa. Sano vaan yhtenä päivänä, että ammun pikkulinnut, ammun tyhmät naapurit. Sanottiin sitten ettei noin saa puhua, eikä mitään elävää saa ampua. Kysyttiin kuka tekee näin ja päiväkodissa yksi häiriintynyt (mielestäni, koska puhuukin kamalia) poika tekee näin. Nyt ei ole ainakaan kodissa puhunut enää noin. Meidän poika on tosin vasta 3v, eikä ymmärrä mitä esim. kuolema tarkoittaa.

 

"Mitään ei tapeta, ellei aiota sitä syödä."

Kyllä tuon ikäinen kuulee muilta juttuja ja testaa käytännössä, mitä niistä puhuminen saa aikaan.

 

Lapset saattavat ammentaa noita juttuja vaikka mistä. ellei poika halua puhua asiasta kannattaa soitella neuvolaan, sieltä osaavat neuvoa miten suhtautua ja tehdä asialle.

Tosiaan tuolta hoidosta kyllä oppii vaikka mitä, eivät tarhatädit kaikkea kuule / halua kuulla..

Jaksuja äidille. Itse taistelin kolmevuotiaan kiroilun kanssa puolisen vuotta, onneksi siitä päästiin

 

Perheneuvolaan, psykiatrille, mahd. vielä osastolle hoitoon. Loppu sairaille ajatuksille ennenkuin muuttuvat todeksi.

Viisauden helmiä putoilee...

Ei 5v oikeesti tosiaan ymmärrä mitä tuo hänen sanomansa todellisuudessa tarkoittaa, että ei siis mielestäni voi kyllä ihan tosissaan tarkotuksella uhkailla tollasta. Todennäkösempää on et toistelee jotain leikeissä esille tullutta, tai vaikka radiosta kuultua joka on jääny vaivaamaan.

Tottakai kannattaa keskustella lapsen kanssa ja selvittää hänelle miksi noin ei voi sanoa ja et mistä tällanen hänelle tuli mieleen. Jos ei homma toistu, niin ei varmaa vaadi suurempia toimenpiteitä. Ei 5v vielä oo automaattisesti mikää sosiopaatti vaikka tollasta sanoskin.

 

Perheneuvolaan, psykiatrille, mahd. vielä osastolle hoitoon. Loppu sairaille ajatuksille ennenkuin muuttuvat todeksi.

Justiinsa.. Olen kyllä kuullut vastaavanlaista käytöstä moneltakin saman ikäiseltä lapselta. Imuroinut jostain telkkarista, kavereilta tms. ja nyt testailee oppimaansa roolileikkiin.

Tottakai pitää lapsen kanssa puhua ja selittää ettei tuollainen käytös sovi, mutta ehkä nyt tässä ei vielä mikään koulusurmaajan alku ole kyseessä