Mitä mieltä naisesta joka on osannut tehdä vain lapsia?

  • Viestiketjun aloittaja mielipiteitä
  • Ensimmäinen viesti
Riippuu vähän miten kasvattaa ja huolehtii lapsistaan, minkä verran keskittyy lapsiinsa ja on läsnä lastensa elämässä. Jos asiat ovat loistavasti niin ihan positiivisella mielellä ajattelisin hänestä. Kyllä joku voi olla vain äiti :)
 
Keittiönoita
No se vähän riippuu, miten paljon osaamista lasten tekeminen on vaatinut. Mulla on vain kaksi lasta eikä kummankaan tekeminen vaatinut osaamista. Alulle laittaminen olisi luultavasti onnistunut, vaikka olisin maannut koomassa. Raskauden aikanakaan en tehnyt mitään erityistä osaamista vaativaa. Synnytyksessä osaaminen oli lähinnä kätilöllä, hän vain kertoi, mitä mun pitää milloinkin tehdä.

Mut lasten kasvatus aikuisiksi edellyttää yleensä ainakin jotain osaamista. Ja olen sitä mieltä, että jos on itse tyytyväinen ja lapset tyytyväisiä, niin eiköhän se yhden ihmisen saavutukseksi riitä :)
 
"hippula"
eli montako lasta. No nostan hattua hänelle, sillä minusta opiskelu ja töissä käyminen on helpompaa kuin lasten hoito ja kasvatus. siksipä itselleni onkin riittänyt yksi lapsi
 
:) ...
:D Mitä mieltä naisesta joka on osannut tehdä vain lapsia? mielikuva tulee seksiriippuvaisesta naisihmisestä

Ei siis ole pärjännyt opiskelu ja työelämässä,lapset ovat hänen suurin saavutuksensa.
Mitä mieltä olet hänestä? En arvio ketään tuolla perusteella, enemmän pitäisi tietää että muodostaisin mielikuvan.
 
"hmm"
ihminen siinä missä kaikki muutkin ja jokainen taplaa tyylillään :p eli ei tee siitä ihmisestä yhtään erilaisempaa kuin kenestäkään jolla ois vaikka yliopistokoulutus. On monia, joilla ei ole lapsia , ei työtä ja opiskelua ja ne ovat ihan yhtä arvokkaita kuin ne joilla nämä on. ett' näin
 
Jos rakastaa lapsiaan, huolehtii näistä hyvin ja kasvattaa lapsistaan muut ihmiset huomioivia kansalaisia, niin kunnioitan tälläistä naista kovasti. Nykymaailma on liian suoritus- ja urakeskeinen, eikä kotiäitiyttä juurikaan arvosteta. Onko sitten niin, että joku tietty koulutus tai uraputkessa paahtaminen on suurempi saavutus kuin lapset ja perhe? Jokaisen omasta arvomaailmastahan se on kiinni, mille eniten arvoa antaa.
 
"kesis"
Ajattelen, että kiva kun ihmisellä on elämänarvot kohdillaan ja hän tuskin tulee valintaansa katumaan.

Itse jätin perheenperustamisen vähän myöhälle. Mulla on ihana lapsi ja haluaisin lisää, en tiedä
onnistuuko...

Tein töitä pitkään joissa matkustelin paljon eri puolille maailmaa ja moni sanoi avoimesti olevansa kateellinen.
Nojoo, olihan se kivaa mutta kyllä ne on muut asiat elämässä jotka on oikeesti tärkeitä kuin työ.
Minä kun sain vauvan, niin työnantajalle "en ole enää mitään".

Mutta ei haittaa. Ihana tuo pieni nakupelle tuossa vieressä.:)
 
"vera"
no mutta mitäs sanotte naisesta joka on kyllä onnistunut opiskelemaan ja töitäkin tekemään, mutta sitten ei jaksa/viitsi hoitaa saati kasvattaa sitä yhtäkään lastaan, ei ole läsnä lapselle vaan pistää omat tarpeensa aina edelle?
 
teee
niin ja tietysti hitonmoisen liudan, jotka kaikki huostaanotettu? .. joo tiedän sellaisen perheen, ja vikahan on kaikessa muussa kuin itessä... mites se nyt menikään, yhteensattumien summa
 
"vieras"
Mä olen kyllä työelämässä ja opiskellut itselleni tutkinnon, mutta pidän lapsiani silti elämän isoimpana saavutuksena. Työelämässä mut voi korvata melkein kenellä vaan insinöörillä kun hänet perehdyttää hommiinsa mutta äitinä olen ihan ainoa laatuaa omille lapsilleni.

Työ on kuitenkin vain työtä, sitä tehdään koska siitä maksetaan palkkaa. Lasten kanssa ollaan usein rakkaudesta, ei niitä (omiakaan) muuten jaksaisi kovin pitkään.
 
"vieras"
Alkuperäinen kirjoittaja mielipiteitä;26916924:
Mitä mieltä olet hänestä?
Hän on mallikelpoinen yksilö mikäli hänen kasvattamista lapsista on kasvanut yhteiskuntakelpoisia ja onnellisia aikuisia. Naisen ensisijainen ja tärkein tehtävä elämässä on olla hyvä äiti.
 
"vieras"
Rehellisesti ajattelen kyllä että voi rassua, menettänyt paljon kokemuksia elämässä.

Toisaalta ajattelen näin kyllä naisestakin joka on koko elämänsä tehnyt vain töitä eikä hankkinut yhtään lasta.
Näissä asioissa koen se kultaisen keskitien olevan paras vaihtoehto.

Omassa lähipiirissä on kaksi n. kolmekymppistä äitiä jotka eivät ole tehneet töitä elämässään kuin max puoli vuotta, tämä ennen lapsia.

Toinen raskautui 16-vuotiaana ja siitä lähtien tehnyt lapsia ja ollut vain kotona, nyt 4 kpl ja ilmeisesti seuraava haaveissa.

Toisella nyt tulossa kolmas, opiskelun jälkeen oli muutaman kuukauden töissä ja jäi työttömäksi kun ei uuden paikan hakeminen onnistunut.
Sitten raskautui vuoden sisällä ja hoidellut kotona lapsia/ollut työttömänä.

Heidän elämäänsä en kadehdi tippaakaan vaikka "saavat olla kotona".
 

Yhteistyössä