Mitä keinoja päiväkodissa/kerhossa rauhoittumiseen?

  • Viestiketjun aloittaja vierilija
  • Ensimmäinen viesti
vierilija
Järkytyin, kun kuulin tänään 5-vuotiaan poikani kertovan srk:n kerhon rauhoittumismetodeista. Kerhossa on nuken sänky, jota ilmeisesti kutsutaan vauvasängyksi. Ja sinne sitten 4-5-vuotiaat lykätään rauhoittumaan. Miksi ei voi olla esim. tavlalista tuolia/penkkiä, jossa mietitään miten ryhmässä ollaan?
Muutenkin tuntuu että nämä 5-vuotiaat pojat jää ymmärrystä vaille näissä kerhoissa/tässä ryhmässä. Tytöt jaksavat askarrellapaskarella tunti tolkulla ja väritellä kuvia "oikein", mutta poikien kanssa oleminen on näille kerhojen ohjaajille jotenkin vierasta. Käytettävissä olisi iso liikuntasali, mutta sitä ei kuulemma käytetä kun"se on sellasta riehumista"..Ärrsyttää! Ja Verenpaine nousee!
Kommentoikaa!
 
Koivu
Niin, pitäähän sitä koulussakin jaksaa olla ja istua. Eikös sitä kerhossa harjoitella? Sitten kerhon jälkeen voi jatkaa riehumista, jos siihen on tarvetta. Kyllä hyvinkasvatetut pojat askastelevat ja olevat rauhassa ihan samoin kuin tytötkin.
 
erään tutkimuksen mukaan päiväkoti soveltuu ensisijaisesti yli viisivuotiaille tytöille.

toki pojankin on hyvä osata keskittyä paikallaan oloon mutta totuus on että monissa päiväkodeissa oletetaan että pojat leikkii myös rauhallisia tyttöjen leikkejä kokoajan.. esim sotaleikit ja riehumiset yms ion kokonaan kielletty vaikka ne olisi harmitonta poikien riekuntaa. ei saa kiivetä puihin. ei saa juosta. ei saa kaivaa kuoppia muualle kuin hiekkalaatikkoon. ei saa meluta edes ulkoan.. jnejnejne
 
Mun mielipiteeni on, että ei ne pojat saa aikuisinakaan riehua miten tykkää, joten miksi niiden pitäis saada olla päätönnä koko lapsuutensa. Kyllä minusta sekä tyttöjen, että poikien tasapuolisesti, pitää pystyä istumaan aloillaan muutama tunti päivässä. Ehtii sitä riehua pihallakin. Meillä ei saa kotonakaan sisällä reihua, ei tytöt eikä pojat eli esim sadepäivinä ei riehua saa missään vaiheessa.

Ja johonkinhan ne riehujat siellä kerhossa on laitettava, jotta eivät sotke muiden juttuja. Siitä en tiedä onko tällainen sänky-vankila oikea paikka, mutta ehkäpä se vapauttaa ohjaajat leikkimään niiden kanssa, jotka osaavat olla kunnolla ettei heidän tarvitse istua vahtimassa näitä villikkoja koko kerhoiluaikaa.

Voithan ehdottaa ohjaajille, että lapset saisivat pitää pienen "välitunnin" vaikka tunnin välein, jolloin saisivat riehua siellä jumppasalissa sen yhdet 10 minuuttia. Ehkä sitten jaksaisivat paremmin keskittyä rauhallisempiin toimiin.

Eikä tää kyllä ole mikään sukupuoli-juttu. Kyllä ne tytötkin riehuu!
 
Minulla on 4,5 v poika päiväkodissa. Ei kai kukaan kuvittele että lapset saavat juosta käytäviä pitkin? Miettikää jos kaikkinlapset lähtevät juoksemaan, kompastutaan ja satutetaan itsensä. Kuka silloin olisi vastuussa? En minäkään lasten anna juosta kotona, se eui kuulu sisä leikkeihin. sitä varten sitten mennään ulos. enkä anna lasten huutaa. Miettikää miltä kuulostaa kun koko päiväkodin lapset huutaa sisällä. Ei sitä kestä kukaan, et varmaan sinäkään!! Ehkei yhden lapsen huuto kuulosta pahalta, mutta päiväkodissa on pari kymmentä lasta ja ylikin.
Pitäähän pojankin osata rauhoittua ja piirtää. Ei se ole vain tyttöjen juttu, ei ainakaan meillä. kyllä poikani jaksaa värittää, vaikka onkin muuten energinen kaveri. Kyllä minä kotonakin vaadin sitä että lapset osaavat rauhoittua ja käsken heidät usein esim rakentamaan palapelejä, kun leikit muuttuvat rajummiksi.

Päiväkodeissa ja kerhoissa lapsia ei ajatella pelkästään yksilöinä, vaan täytyy ottaa muut huomioon.
 
Kaikelle aikansa! Kyllä lasten täytyy saada energiaansa purkaa, ja mielellään ikätasoisesti, mutta ei aina eikä joka paikassa. Itse huomaan usein, että lapset jotka tuodaan autolla oven eteen päiväkodissa saattavat olla levottomia ennen kuin pääsevät ulos. Voisiko lapsesi olla esim. jossain ulkona ennen kerhoa, jotta jaksaisi siellä olla rauhallisemmin?

Voi kyllä hyvin uskoa, että kerhon tädeillä ei ola sellaista resurssia jolla pieniä poikia pidetään aisoissa eikä niitä aina ole päiväkodeissakaan. Poikkeuksia onneksi löytyy!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.09.2005 klo 04:11 vieras kirjoitti:
Kuria niille kurittomille pojille! Mene itse vahtimaan, että ei tarvitse vauvan sänkyyn laittaa!
Ja nämä villit lapset eivt tavallista miettimistuolia varmaan noteeraa millään lailla. Jos kehtaa ryhmässä mesota, niin nurkkaan tai vauvansänkyyn on ihan oikea paikka. Ja kaikille pitäisi sanoa, että tuo mesoaja on käyttäytynyt oikein tyhmästi.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.08.2005 klo 20:55 vierilija kirjoitti:
Järkytyin, kun kuulin tänään 5-vuotiaan poikani kertovan srk:n kerhon rauhoittumismetodeista. Kerhossa on nuken sänky, jota ilmeisesti kutsutaan vauvasängyksi. Ja sinne sitten 4-5-vuotiaat lykätään rauhoittumaan. Miksi ei voi olla esim. tavlalista tuolia/penkkiä, jossa mietitään miten ryhmässä ollaan?
Muutenkin tuntuu että nämä 5-vuotiaat pojat jää ymmärrystä vaille näissä kerhoissa/tässä ryhmässä. Tytöt jaksavat askarrellapaskarella tunti tolkulla ja väritellä kuvia "oikein", mutta poikien kanssa oleminen on näille kerhojen ohjaajille jotenkin vierasta. Käytettävissä olisi iso liikuntasali, mutta sitä ei kuulemma käytetä kun"se on sellasta riehumista"..Ärrsyttää! Ja Verenpaine nousee!
Kommentoikaa!
Niin, otapas kuule muutkin lapset huomioon. Eivät he jaksa kuunnella lapsesi ja toisten huonosti ja itsekkäästi kasvatettujen mölyämistä. Korvat se on lapsillakin ja niihin satttuu, jos huonosti kasvatetut eivät ole hiljaa isossa ryhmässä!
 
vilpertti
moi
sama kokemus meillä! lähes 4-vuotias poikamme keskittyy vallan mainiosti ja pitää näpräämisestä, askartelusta sekä rakennusleikeistä yms. kuitenkin mielestämme lasten, niin poikien kuin tyttöjen, pitää saada myös juosta, painiskella ja purkaa villiä energiaansa.seurakunnan kerho, jossa ollaan sekä ulkona että sisällä osoittautui kuitenkin pienten (2,5v) tyttöjen askartelukerhoksi.ei mitään ymmärrystä vilkkaalle lapselle, edes puistossa...pojathan ovat ihan todetusti usein fyysisempiä olentoja kuin tytöt ja tarvitsevat ehkä siksi ronskimpaa meininkiä.tämä ei vättämättä ole kasvatuksen puutetta.poikamme lopetti kerhon. :(
 
Mielestäni asiasta kannattaa keskustella kerhossa. Ei lapsen ole kiva olla kerhossa, jos häntä ei siellä ymmärretä. Meillä on kokemuksia, että sillä aikaa, kun tytöt askartelevat pojille järjestetään ohjattuja "paineiden purkamis"-leikkejä päiväkodissa, eskarissa ja kerhossa esim. liikuntasalissa, urheilukentällä jne. Siis OHJATTUJA. Vangitsemiset eivät palvele ketään. Onko kerhossa pakko käydä? Olisiko mahdollista etsiä fiksumpi paikka? Lapsia on moneksi kuten aikuisiakin. Häirikköjä tulee vasta, kun lapsi ei saa mahdollisuutta omaan tahtiinsa kehittyä. 5-vuotias on vielä pieni eikä tee asioita IHAN OIKEASTI TAHALLAAN, ymmärtämättömyyttään kylläkin.
 
Kauhistus
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.08.2005 klo 22:33 Koivu kirjoitti:
Niin, pitäähän sitä koulussakin jaksaa olla ja istua. Eikös sitä kerhossa harjoitella? Sitten kerhon jälkeen voi jatkaa riehumista, jos siihen on tarvetta. Kyllä hyvinkasvatetut pojat askastelevat ja olevat rauhassa ihan samoin kuin tytötkin.
Et oikeasti voi olla sitä mieltä, että vain hyvinkasvatetut lapset askartelevat. Mulla lapsi, jolla ongelmia silmän ja käden yhteistyössä, kynäotteessa jne. ja askartelu on aivan kauhistus. varsinkin jos tytöt innoissaan ja osaavana tekevät ja poikani TIETÄÄ ettei itse osaa mitään. Kyllä pitäisi huomioida lasten erilaisuus tässäkin asiassa. Itse olen asiasta laittanut kirjallista viestiä ohjaajille ja ajattelin ihan keskustella kuinka poika käyttäytyy askartelutilanteissa. levottomuus ei aina johdu kotikasvatuksesta! On totta, että on hyvä oppia paikallaan puuhasteluakin, mutta ei sen välttämättä tarvitse tarkottaa sitä että pitäis vain ja ainoastaan askarrella! me askarrellaan kyllä sitten kotona ja täällä ei ole sellaisia suorituspaineita kun muiden lasten joukossa
 
No tuo kai vähän riippuu kerhostakin!

Jos kerhoa on vaan pari kolme tuntia päivässä ja ehkä päivänä tai kahtena viikossa, niin kyllä kai terve lapsi nyt sen aikaa jaksaa touhuta, mitä ohjaaja pyytää. Tai ehkä ei sitten ole vielä valmis ryhmätilanteisiin ja kannattaa kokeilla kerhoilua vaikka myöhemmällä iällä uudelleen.

Jos taas kerho kestää useita tunteja, niin kyllä silloin on ihan kohtuullista, että lapset saavat käydä vähän purkamassa välillä energiaansa. Eihän koulussakaan istuta kuin 45 minuuttia kerrallaan opiskelemassa ja sitten pääsee vartiksi pihalle riehumaan.
 
Koivu
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.09.2005 klo 17:04 Kauhistus kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.08.2005 klo 22:33 Koivu kirjoitti:
Niin, pitäähän sitä koulussakin jaksaa olla ja istua. Eikös sitä kerhossa harjoitella? Sitten kerhon jälkeen voi jatkaa riehumista, jos siihen on tarvetta. Kyllä hyvinkasvatetut pojat askastelevat ja olevat rauhassa ihan samoin kuin tytötkin.
Et oikeasti voi olla sitä mieltä, että vain hyvinkasvatetut lapset askartelevat. Mulla lapsi, jolla ongelmia silmän ja käden yhteistyössä, kynäotteessa jne. ja askartelu on aivan kauhistus. varsinkin jos tytöt innoissaan ja osaavana tekevät ja poikani TIETÄÄ ettei itse osaa mitään. Kyllä pitäisi huomioida lasten erilaisuus tässäkin asiassa. Itse olen asiasta laittanut kirjallista viestiä ohjaajille ja ajattelin ihan keskustella kuinka poika käyttäytyy askartelutilanteissa. levottomuus ei aina johdu kotikasvatuksesta! On totta, että on hyvä oppia paikallaan puuhasteluakin, mutta ei sen välttämättä tarvitse tarkottaa sitä että pitäis vain ja ainoastaan askarrella! me askarrellaan kyllä sitten kotona ja täällä ei ole sellaisia suorituspaineita kun muiden lasten joukossa
Vaikka on ongelmia niin silti mielestäni, jos kerhoon menee, siellä on osattava olla rauhassa, vaikka ei askartelisikaan. Mielestäni se kuuluu kotikasvatukseen, että lapselle tehdän selväksi, että hän ei mene kerhoon riehumaan, eikä häiritsemään toisia.

Jos ohjaajien pitää jatkuvasti jollekin huomauttaa, eikä usko ohjaajia, mielestäni sellainen tarvitsee äidin mukaan tai sitten siirtää kerhoon menemistä. Pitäisi kotona kasvattaa sen verran, että lapsi kerhoon mennessään ymmärtää, että siellä totellaan ohjaajia.
 

Kylläpäs oli niin täydellisten äitien kommentteja, että!!! Se, että lapsi esim. riehuu kerhoissa tms., ei tarkoita sitä, että hänellä olis huono kotikasvatus. Meillä on 3-vuotiaalla pojalla hyvin tiukka kuri, mutta silti hän tekee mitä ite haluaa. Voimattomana ja hyvinkin turhautuneena saan jankata hänelle samoista asioista aina vaan uudestaan. HÄn vaan on yksinkertaisesti niin omapäinen ja utelias. Jos hän päättää jotain, niin hänen päätään on hyvin vaikea kääntää. Vaikka hän on tällanen villikko, niin en silti aijo monien vanhempien syyttävistä katseista huolimatta, jäädä vaan kotiin nyhjäämään etten häiritsisi näitten täydellisten lasten kerhoelämää. Kyllä minunkin lapsella on oikeus käydä kerhoissa. Sitäpaitsi siellä hän saa mallia miten ryhmässä käyttäydytään tai pitäisi käyttäytyä, meillä kun ei ole mitään lapsiystäväpiiriä. Ite olen siellä mukana vahtimassa ettei meno mene aivan älyttömäksi.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.09.2005 klo 23:07 Minea kirjoitti:
Kylläpäs oli niin täydellisten äitien kommentteja, että!!! Se, että lapsi esim. riehuu kerhoissa tms., ei tarkoita sitä, että hänellä olis huono kotikasvatus. Meillä on 3-vuotiaalla pojalla hyvin tiukka kuri, mutta silti hän tekee mitä ite haluaa. Voimattomana ja hyvinkin turhautuneena saan jankata hänelle samoista asioista aina vaan uudestaan. HÄn vaan on yksinkertaisesti niin omapäinen ja utelias. Jos hän päättää jotain, niin hänen päätään on hyvin vaikea kääntää. Vaikka hän on tällanen villikko, niin en silti aijo monien vanhempien syyttävistä katseista huolimatta, jäädä vaan kotiin nyhjäämään etten häiritsisi näitten täydellisten lasten kerhoelämää. Kyllä minunkin lapsella on oikeus käydä kerhoissa. Sitäpaitsi siellä hän saa mallia miten ryhmässä käyttäydytään tai pitäisi käyttäytyä, meillä kun ei ole mitään lapsiystäväpiiriä. Ite olen siellä mukana vahtimassa ettei meno mene aivan älyttömäksi.
Niin juuri että oikeuksia vaan mutta ei velvollisuuksia. Kyllä kaikki lapset tekevät mitä itse haluaa ja ovat omapäisiä jos heidän antaa tehdä mitä itse haluaa eikä tottelemattomuudella ole mitään seurauksia. Jos kerhossa 10 lasta tekisi mitä itse haluaa, ja haluaisi koko ajan tätien huomion, jos ei myönteisesti niin kielteisesti, niin ei siitä kuule tulisi yhtään mitään. Mun mielestä ei ole oikeutta mennä häiritsemään toisia, jos on kasvattanut lapset tyyliin, että jankuttaa vaan kiltisti, älä tee noin, mutta sisimmässään iloitsee, kun lapsi tekee päinvastoin, ja saa sitten sanoa, että on se meidän vesseli niin omapäinen ja villikko ja pojat on poikia ja niin pois päin. Jos oikeasti haluaa, että lapsi tottelee, silloin lapsi laitetaan nurkkaan häpeämään, jos hän kiusaa toisia tai riehuu kiellosta huolimatta.

Ja ihan varmaa on että tuolla lailla kasvatettuja tai kasvattamatta jätettyjä tulee joka koululuokkaan, ja sitten siellä muut saavat taas kärsiä. Vai menetkö sinnekin mukaan? Ihan hyvä olisi mennä.
 
Mun pointti: Sun kakaralla on ihan sama velvollisuus olla hiljaa ja kunnolla kuin muidenkin. Ja tätien ja opettajien pitäisi olla jämäkämpiä sen suhteen, että kilteillä ja rauhallisilla ei koulu ja kerhot ja päiväkodit ole yhtä helv*ttiä itsekkäiden ja huonosti kasvatettujen vuoksi. Helpommin potkut koulusta...
 
Kauhistus
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.09.2005 klo 13:24 vieras kirjoitti:
Mun pointti: Sun kakaralla on ihan sama velvollisuus olla hiljaa ja kunnolla kuin muidenkin. Ja tätien ja opettajien pitäisi olla jämäkämpiä sen suhteen, että kilteillä ja rauhallisilla ei koulu ja kerhot ja päiväkodit ole yhtä helv*ttiä itsekkäiden ja huonosti kasvatettujen vuoksi. Helpommin potkut koulusta...
Jaa, että teidän mielestänne siis AD/HD:kin on vanhempien syytä? Ettäkö tarkkaamattomuus- ja levottomuusongelmat ovat vain huonoa kasvatusta? Sietäis vähän laajentaa tuota kapeakatseista ajatusmaailmaanne. kaikki ei ole niin mustavalkoista. Ja lapsella, joilla on tällaisia vaikeuksia kyllä tarvitsevat erityisesti tätä ryhmäkäyttäytymisharjottelua. Tottakai heidän kuuluu harjoitella paikallaan olemista ja rauhoittumista, mutta kyllä seurakunnankin työntekijät pitää osata löytää kaikille sopivaa rauhallista tekemistä. Jos lapsi ei kykene samoihin suorituksiin esim. askartelemaan niin taatusti hän tulee levottomaksi. Kuka haluaisi nolata itsensä muiden silmissä kun ei edes kynä tai sakset kädessä pysy? Ja toiset teidän "täydelliset" murusenne kirjoittaa jo oman nimensä ja varmaan tekee kärrynpyöriä! helppoahan teidän on kasvatuksistanne puhua kun helpolla pääsette!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.08.2005 klo 20:55 vierilija kirjoitti:
Järkytyin, kun kuulin tänään 5-vuotiaan poikani kertovan srk:n kerhon rauhoittumismetodeista. Kerhossa on nuken sänky, jota ilmeisesti kutsutaan vauvasängyksi. Ja sinne sitten 4-5-vuotiaat lykätään rauhoittumaan. Miksi ei voi olla esim. tavlalista tuolia/penkkiä, jossa mietitään miten ryhmässä ollaan?
Muutenkin tuntuu että nämä 5-vuotiaat pojat jää ymmärrystä vaille näissä kerhoissa/tässä ryhmässä. Tytöt jaksavat askarrellapaskarella tunti tolkulla ja väritellä kuvia "oikein", mutta poikien kanssa oleminen on näille kerhojen ohjaajille jotenkin vierasta. Käytettävissä olisi iso liikuntasali, mutta sitä ei kuulemma käytetä kun"se on sellasta riehumista"..Ärrsyttää! Ja Verenpaine nousee!
Kommentoikaa!
Juu näinhän se yleensä menee. Ton ikäset lapset kun suorastaan pursuaa ylimääräistä energiaa, niin on aivan hullua kuvitella että jaksaisivat tunnista toiseen istua paikallaan ja askarrella. Vaan purkavat sen sitten tavalla taikka toisella, riehuen taikka möykäten. Siinä vaiheessa ammatti taitosen kerhon pitäjän/tarhan hoitajan tulis järestää lapsille mahollisuus muunlaiseen toimintaa, kuten esim. mennä sinne jumppa saliin, taikka ulos luontoon ja järjestää toiminta ratoja sun muita juttuja. Ton ikäset lapset on mielettömän kiinnostuneita kaikista liikunnallisesta toiminnasta. Sen jälkeen lapsilla vois taas sitä mielenkiintoa riittää askarteluun ja muuhun tarkkaavaisuutta vaativaan toimintaan.

Meidän 3-vuotias kuopus on tarhassa ja siellä asiat on järjestetty niin, että ensin on ohjattua toimintaa ja sitten lapsilla on itellä mahollisuus päättää mitä tekevät. Saa piirtää ja askarrella jos siltä tuntuu, taikka leikkiä leluilla. Tai jos sitä energiaa on liikaa pääsevät sitä erikseen purkamaan peuhaus nurkkaan. Siellä on patjoja ja liukumäki joka päättyy pallomereen. Lapset saavat myös itse päättää menevätki pihalle vaiko touhuavatko sisällä. Sade päivinä katselevat piirrettyjä ja jos haluaa saa matkaan ottaa myös oman elokuvan. Toisinaan heillä on koko päivän kestäviä retkiä luontoon. Tarhasta on siis tehty mahollisimman kodin omainen ja kumpikin muksu on tykänny olla siellä kovasti.

Nyt esikoinen on siirtynyt eskariin ja vielä en hirveesti osaa sanoa siellä käytettävistä "rangaistuksista". Pojan kertoman mukaan siellä on aresti huone, johon mennään hetkeksi miettimään miten ryhmässä kuuluu toimia. Muuten on järjestetty niin ettei joka ikinen päivä ole niitä tehtävien tekoa, vaan ovat käyneet retkillä tutustumassa lähi ympäristöön ja liikenne merkkeihin ja sääntöihin. Lisäksi koulun pihalla oleva metsä on lasten seikkailuita varten nimetty Rölli metsäksi, jossa saavat peuhata opettajien valvonnassa. Lisäksi on lelupäivää ja jumppapäivää ja niinku tänään heillä on ulkoliikuntapäivä, jonka viettävät urheiluopistosta valmistuvien liikunnan opettajien kanssa.

Että lyhyesti sanottuna. Jos kerhon/tarhan/eskarin vetäjä on ammatti taitoinen, hän kyllä osaa kehittää lapsille sellaista tekemistä ettei niitä tyhjänpäiväisiä rangaistuksia tarvi antaa. Lapsen mielenkiinto pysyy muutenkin korkealla, kun viikko ohjelma on vaihtelevaa ja lapsille annetaan myös mahollisuus päättää tekemisestä.

Sinuna minä juttelisin kerhon pitäjän kanssa asiasta ja kysyisin muilta venhemmilta mitä he haluaisivat että lapset kerhossa tekee. Eihän se nyt kiva ole jos aina on sitä askartelua eikä mitään muuta.

Lillan
 
ei nolaamista
Hyvänen aika sentään, kuinka kukaan kehtaa edes ajatella, että lapsi pitäisi laittaa nurkkaan häpeämään kun on ollut villi tms. Se on lapsen nolaamista. Itsetunto kärsii, eikä lapsi itse välttämättä ymmärrä ollenkaan mistä on kysymys. Lasta voi yrittää rauhoitella esim. ottamalla syliin. Jos on koululainen kyseessä, niin vilkas oppilas voi mennä vaikka koulunkäyntiavustajan kanssa tekemään tehtäviä erilliseen tilaan. Missä ei ole taustahälyä. Kaikissa kouluissa ei tietenkään avustajia ole, mutta niissä missä on. Lapsi rauhoittuu usein ihan vaan sillä kun hänelle antaa aikaa. Tiedän kyllä, että esim. kerhoissa ja päiväkodeissa on työntekijöitä aika vähän, mutta joskus joku lapsi tarvitsee tukea enempi kuin joku toinen ja tilanne voi seuraavana päivänä olla toisinpäin. Tilanteen mukaan.

Jos lapsella on diagnosoitu esim adhd niin ainakin kouluun on mahdollista saada oma avustaja. Ainakin osaksi päivää. Avustajia on myös päiväkodeissa.

Ulkoilu on tietenkin tärkeää. En tiedä miten seurakunnankerhoissa toimitaan. Luulisi, että sielläkin ulkoillaan. Siellä voi juosta turhat energiat pois. Mutta vilkas ja energinen lapsi ei aina ole välttämättä ns. riehumisleikkien tarpeessa vaan voi tarvitakin syliä ja huolenpitoa.
 
Minusta sinun kannattaisi puhua itse asiasta ohjaajille,sillä he ovat aikuisia ammattitaitoisia ihmisiä,jotka uskon kyllä ottavat mielellään palautettavastaan ja epäselvät asiat selvitetään =)
Pidän itse päiväkerhoa ja meillä on siellä monelaisia lapsia vilkkaita ja rauhallisia. Jokainen lapsi yritetään huomioida omana yksilönään ja kerhossa tehdään ,monta muutakin asiaa kuin askarrellaan ja pidetään hartauksia. Meidän kerhoon on kukatahansa vanhempi tervetullut vierailemaan...
Toki nykyään lähes joka kerhossa on lapsi tai lapsia,jotka ovat kahden paikalla ja hekin ovat kerhoon tervetulleita.Kerhossa on tietyt säännöt,joita noudatetaan,jotta kaikilla olisi hyvä olla esim. sisällä ei juosta eikä kiipeillä,koska vahingon sattuessa me olemme siitä vastuussa ja lapselle voi käydä pahastikin. Ulkoilemme mahdollisuuksien mukaan ja ulkona saa juosta niin paljon kuin Luojan luomista kintuista lähtee virtaa..
Minä olen pitänyt kerhoja kohta kymmenen vuotta ja kukaan tietääkseni ei ole lopettanut päiväkerhoa sen takia,että hän on siitä loukkaantunut kun on kielletty riehumasta !
Isossa lapsiryhmässä on eri säännöt kuin kotona, silti voidaan leikkiä hauskoja ja vauhdikkaita liikuntaleikkejä vaikkei riehuttaisikaan huutamisesta puhumattakaan,siitä ei edes lapset loppuviimeksi pidä.
Meillä lapsi viedään tarpeen mukaan rauhoittumaan leikittömään tilaan yhdessä ohjaajan kanssa ...yleensä muutama minuutti istumista siellä riittää..koska riehuessa aina jotakin sattuu..ja se on ikävää,siksi riehuminen ei ole kivaa.
Iloista kerhosyksyä kaikille :flower:
 
äiti 80
Mielestäni ne äidit vasta kasvattajina koulitaan joiden lapset ovat villikkoja kuten myös meidän poika. Kyllä kurissa on kasvatettu ja kerhossakin pyritään pitää tiettyä rajaa. aina lähteissä muistuttaa ei saa huutaa, ei saa juosta ymym... Rajat on rakkautta MUTTA LASTA EI SAA MYÖSKÄÄN KAHLITA. Jos ei rajoja saa turvallisissa ympyröissä kokeilla lapsena tulee ne ehkä rankimman kautta kokeiltua murrosiässä. Aikuisen tehtävänä on mielestäni Ei ole yrittää saada villikosta pyhäkoulutyttöä tai poikaa vaan osoittaa suuntaa mikä on oikein tai väärin. Ikävä kyllä meidän villikolla on lyhyt muisti mutta ehkä se on kouluiässä on parempi...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 13.09.2005 klo 11:44 ei nolaamista kirjoitti:
Hyvänen aika sentään, kuinka kukaan kehtaa edes ajatella, että lapsi pitäisi laittaa nurkkaan häpeämään kun on ollut villi tms. Se on lapsen nolaamista. Itsetunto kärsii, eikä lapsi itse välttämättä ymmärrä ollenkaan mistä on kysymys. Lasta voi yrittää rauhoitella esim. ottamalla syliin. Jos on koululainen kyseessä, niin vilkas oppilas voi mennä vaikka koulunkäyntiavustajan kanssa tekemään tehtäviä erilliseen tilaan. Missä ei ole taustahälyä. Kaikissa kouluissa ei tietenkään avustajia ole, mutta niissä missä on. Lapsi rauhoittuu usein ihan vaan sillä kun hänelle antaa aikaa. Tiedän kyllä, että esim. kerhoissa ja päiväkodeissa on työntekijöitä aika vähän, mutta joskus joku lapsi tarvitsee tukea enempi kuin joku toinen ja tilanne voi seuraavana päivänä olla toisinpäin. Tilanteen mukaan.

Jos lapsella on diagnosoitu esim adhd niin ainakin kouluun on mahdollista saada oma avustaja. Ainakin osaksi päivää. Avustajia on myös päiväkodeissa.

Ulkoilu on tietenkin tärkeää. En tiedä miten seurakunnankerhoissa toimitaan. Luulisi, että sielläkin ulkoillaan. Siellä voi juosta turhat energiat pois. Mutta vilkas ja energinen lapsi ei aina ole välttämättä ns. riehumisleikkien tarpeessa vaan voi tarvitakin syliä ja huolenpitoa.
Onko adhd joku uusi nykyajan sairaus? Mistä johtuu, että ennen samasta asiasta kärsiviä pidettiin vain tyhminä, mutta silti heiltä vaadittiin samanlainen käytös kuin toisiltakin? Ennenvanhaan kun kouluissa opettaja piti kurin, kaikki osasivat käyttäytyä kunnolla.

Tälläkin palstalla monikin opettaja on todennut, että saattaa mennä päiviä, jopa viikkoja, että ei ehdi rauhattomien ja tottelemattomien vuoksi ollenkaan huomioida rauhallisia ja tottelevaisia lapsia. Hekin tarvitsevat huomiota, vaikka heille on kotona teroitettu, että maailmassa on muitakin ihmisiä, ja jos kaikki riehuisivat ja mekastaisivat koulussa tai päiväkodissa, olisivat opettajat ja oppilaat aivan puhki, eikä kukaan oppisi mitään eikä voisi tehdä mitään.

Mielestäni näille jotka on kotona kasvatettu itsekkyyteen ja siihen, että aina on itsellä vain oikeuksia eikä velvollisuuksia, saa riehua ja käyttäytyä huonosti, pitäisi avata omat apukoulut, niin ne, jotka kunnioittavat opettajaa ja työrauhaa ja muita oppilaita, saisivat työrauhan.
Apukoulut takaisin !
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.09.2005 klo 19:29 vieras kirjoitti:
Onko adhd joku uusi nykyajan sairaus? Mistä johtuu, että ennen samasta asiasta kärsiviä pidettiin vain tyhminä, mutta silti heiltä vaadittiin samanlainen käytös kuin toisiltakin? Ennenvanhaan kun kouluissa opettaja piti kurin, kaikki osasivat käyttäytyä kunnolla.

Tälläkin palstalla monikin opettaja on todennut, että saattaa mennä päiviä, jopa viikkoja, että ei ehdi rauhattomien ja tottelemattomien vuoksi ollenkaan huomioida rauhallisia ja tottelevaisia lapsia. Hekin tarvitsevat huomiota, vaikka heille on kotona teroitettu, että maailmassa on muitakin ihmisiä, ja jos kaikki riehuisivat ja mekastaisivat koulussa tai päiväkodissa, olisivat opettajat ja oppilaat aivan puhki, eikä kukaan oppisi mitään eikä voisi tehdä mitään.

Mielestäni näille jotka on kotona kasvatettu itsekkyyteen ja siihen, että aina on itsellä vain oikeuksia eikä velvollisuuksia, saa riehua ja käyttäytyä huonosti, pitäisi avata omat apukoulut, niin ne, jotka kunnioittavat opettajaa ja työrauhaa ja muita oppilaita, saisivat työrauhan.
Apukoulut takaisin !
Olen täysin samaa mieltä!

Toki adhd on aivan oikea sairaus ja tätä sairastaville lapsille on opetus ja kerhot järjestettävä heidän edellyttämällään tavalla, MUTTA TÄMÄ EI SAA OLLA POIS NORMAALEILTA LAPSILTA! Siis erityishuomiota tarvitseville omat ryhmät, näin taataan työ- ja oppimisrauha niille, jotka ovat siihen ilman erityisopetusta kykeneväisiä.

Muistaahan sen omiltakin peruskouluajoiltaan, että opettajalla meni joskus koko tunti luokan häirikön kanssa taisteluun sen sijaan, että olisi voinut ohjata tehtävien teossa niitä, jotka ois halunneet opiskella kunnolla. Joo, tämänkin lapsen äiti vois sanoa, että onhan silläkin lapsella oikeus opiskella, MUTTA NIIN OIS MEILLÄ MUILLAKIN PITÄNYT OLLA. Tämän yhden häirikön takia koko 32 oppilaan luokka jäi ilman opetusta, kenen mielestä tämä oli oikeus ja kohtuus?
 
Jaah
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.09.2005 klo 19:29 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 13.09.2005 klo 11:44 ei nolaamista kirjoitti:
Hyvänen aika sentään, kuinka kukaan kehtaa edes ajatella, että lapsi pitäisi laittaa nurkkaan häpeämään kun on ollut villi tms. Se on lapsen nolaamista. Itsetunto kärsii, eikä lapsi itse välttämättä ymmärrä ollenkaan mistä on kysymys. Lasta voi yrittää rauhoitella esim. ottamalla syliin. Jos on koululainen kyseessä, niin vilkas oppilas voi mennä vaikka koulunkäyntiavustajan kanssa tekemään tehtäviä erilliseen tilaan. Missä ei ole taustahälyä. Kaikissa kouluissa ei tietenkään avustajia ole, mutta niissä missä on. Lapsi rauhoittuu usein ihan vaan sillä kun hänelle antaa aikaa. Tiedän kyllä, että esim. kerhoissa ja päiväkodeissa on työntekijöitä aika vähän, mutta joskus joku lapsi tarvitsee tukea enempi kuin joku toinen ja tilanne voi seuraavana päivänä olla toisinpäin. Tilanteen mukaan.

Jos lapsella on diagnosoitu esim adhd niin ainakin kouluun on mahdollista saada oma avustaja. Ainakin osaksi päivää. Avustajia on myös päiväkodeissa.

Ulkoilu on tietenkin tärkeää. En tiedä miten seurakunnankerhoissa toimitaan. Luulisi, että sielläkin ulkoillaan. Siellä voi juosta turhat energiat pois. Mutta vilkas ja energinen lapsi ei aina ole välttämättä ns. riehumisleikkien tarpeessa vaan voi tarvitakin syliä ja huolenpitoa.
Onko adhd joku uusi nykyajan sairaus? Mistä johtuu, että ennen samasta asiasta kärsiviä pidettiin vain tyhminä, mutta silti heiltä vaadittiin samanlainen käytös kuin toisiltakin? Ennenvanhaan kun kouluissa opettaja piti kurin, kaikki osasivat käyttäytyä kunnolla.

Tälläkin palstalla monikin opettaja on todennut, että saattaa mennä päiviä, jopa viikkoja, että ei ehdi rauhattomien ja tottelemattomien vuoksi ollenkaan huomioida rauhallisia ja tottelevaisia lapsia. Hekin tarvitsevat huomiota, vaikka heille on kotona teroitettu, että maailmassa on muitakin ihmisiä, ja jos kaikki riehuisivat ja mekastaisivat koulussa tai päiväkodissa, olisivat opettajat ja oppilaat aivan puhki, eikä kukaan oppisi mitään eikä voisi tehdä mitään.

Mielestäni näille jotka on kotona kasvatettu itsekkyyteen ja siihen, että aina on itsellä vain oikeuksia eikä velvollisuuksia, saa riehua ja käyttäytyä huonosti, pitäisi avata omat apukoulut, niin ne, jotka kunnioittavat opettajaa ja työrauhaa ja muita oppilaita, saisivat työrauhan.
Apukoulut takaisin !
Taitaa olla joku Hitler-kopio vauhdissa täällä, ja todella joku joka ei asioista tiedä sitten oikeasti yhtikäs mitään. Erityiskouluja ja erityisluokkia, erityispäiväkotiryhmiä on kyllä monenmuotoisia. Integoiduissa ryhmissä on ideana se, että erityishoidon tarpeessa olevat saavat myös normaalin lapsen mallin. Usein nämä sijoitukset onnistuvatkin ja homma toimii. Ns. normaalit lapset saavat laajennettua elämänkatsomustaan tutustumalla läheisesti vaikkapa kuulovammaisiin lapsiin ja kuukovammaiset saavat ns. normaalin lapsen mallin. Apukoulut ovat historiaa, ne olivat vain jättöpaikkoja kaikille joilla ei koulunkäynti sujunut. Syitä ei tutkittu sen paremmin kuin tarjottu kuntoutustakaan. Syitä levottomuuteen on monia, yksi voi olla yksinkertaisesti se, ettei lapsi osaa/kykene pysty samoihin suorituksiin kuin muut esim. askartelemaan ja siksi heittäytyy levottomaksi. Tyhmyydestä ei tällöin todellakaan ole kyse, vaan kaikki lapset vain kehittyvät kukin omaan tahtiinsa ja toiset tarvitsevat oppiakseen enemmän toistoja toisissa asioissa. Kyllä vain näköjään täällä nykymaailamassakin on noita vanhemmuuden latistajia, syyllistäjiä, jotka eivät oikeasti tiedä hölkäsen pöläystäkään asioista. Luulin, että sekin on taaksejäänyttä kun autismin syyksi katsottiin olevan autistin oma äiti. vaan väärässä taidan olla minä kun tällaiset Hitlerit täällä räyhää! On toki huonosti kasvatettuja lapsia olemassa, mutta miksi ihmeessä yleistää näinkin rankasti että kaikki vain "apukouluun". Voi voi kun on kyllä ammattitaidotonta jos ei kerhonohjaaja keksi muuta kuin askartelua lapsille, ja kuka ei osaa niin "apukouluun" vaan....Onnea sinulle vain elämääsi ja toivottavasti sinulle ei synny yhtään normaalista poikkeavaa lasta :hug:
 

Yhteistyössä