Siis kun nykyään on huumeita ja kaappauksia sun muita raiskauksia...mä muistan muutamia itsensäpaljastajia, jotka olivat siihen aikaankin lähinnä huvittavia tai ei niistä vanhemmille kerrottu(ainakaan mä). Yhessä puistossa oli yks ukkeli, joka oli löysät shortsit jalassa ja seisoi silleen toinen jalka penkillä, että lahkeesta näkyi pippeli...me vaan naurettiin, mut sitä kai se halusikin.. Kerran taas yks mies tuli päivällä mun ja kaverin luo pihalle ja pyysi etsimään kadottamaansa koiraa. Mentiin läheiseen pikkumetsään ja tää mies sanoi haluavansa pissata, mut pissa ei tule, ellei piliä vähän "lämmitä" ensin. Siinä me sit kinattiin kumpi "lämmittää" eka ja kumpikaan ei suostunut. Nykyaikana olis varmaan tyyppi raiskannu tai jopa tappanu, mut se sanoi vaan, et no ei sit ja lähti pois.
Mitä kamalia asioita muistatte 70-80-luvulta?
- Viestiketjun aloittaja mamma-73
- Ensimmäinen viesti
Non compos mentis
Sitä samaa tämä on ollut siitä lähtien, kun ihmisiä on ylipäätään ollut. Kannattaa vaikka kysäistä niiltä omilta vanhemmilta, onko koskaan tullut kokeiltua mitään vaihtoehtoista päihdettä alkon tilalla.
Mikkelin panttivankidraaman, ja joskus 70-luvulla oli lehdissä juttua äidistä, joka surmasi lapsensa kivellä. Luin jutun ollessani aika pieni ja järkytyin suunnattomasti. Ja pelkäsin kovasti, että jos äitinikin saa mielihäiriön. Tuo sana kummitteli silloisessa lapsen hämmentyneessä mielessä.
Itsekin tapasin itsensäpaljastajia ja miehen, joka antoi minulle erikoisen koriste-esineen, jossa oli omituinen makea tuoksu. Ehkei mies ollut mikään namusetä, eihän ainakaan muistaakseni edes ehdotellut mitään. Mutta koriste-esineen piilotin syvälle lipaston laatikkoon häpeissäni, että olin ottanut sen.
Olenpa taas runsassanainen :ashamed: lähinnä mietin sitä, etten kertonut koskaan vanhemilleni näistä paljastelijoista, joku siinä hämmensi ja nolotti. Nyt mietinkin mahtaisivatko omat lapset kertoa vastaavassa tilanteessa? Ikävä ajatus, jos eivät.
Itsekin tapasin itsensäpaljastajia ja miehen, joka antoi minulle erikoisen koriste-esineen, jossa oli omituinen makea tuoksu. Ehkei mies ollut mikään namusetä, eihän ainakaan muistaakseni edes ehdotellut mitään. Mutta koriste-esineen piilotin syvälle lipaston laatikkoon häpeissäni, että olin ottanut sen.
Olenpa taas runsassanainen :ashamed: lähinnä mietin sitä, etten kertonut koskaan vanhemilleni näistä paljastelijoista, joku siinä hämmensi ja nolotti. Nyt mietinkin mahtaisivatko omat lapset kertoa vastaavassa tilanteessa? Ikävä ajatus, jos eivät.
70-luvulta ekana tulee mieleen Munchenin kisojen verilöyly ja toisena energiakriisi
Öljykriisi oli ainakin eka kerran 70-luvulla, ja jotenkin se öljyn loppuminen silloin pelotti. Ayatollah Khomeinin politiikka Iranissa.
lapsuus
isäpuoleni joka pieksi jatkuvasti. Ei tartte kauempaa lähteä hakemaan.
Se ikuinen hädän tunne ja pelko.
Se ikuinen hädän tunne ja pelko.