Mitä Jenkeissä tapahtuu jos joku tekee jonkun ls-ilmotuksen?

Pin
Taapero on kirkunut täällä tunteja joka ikinen yö kuin sikaa tapettais siitä asti kun muutettiin tähän 3kk sitten ja aina mietin, mitä jos joku soittaisikin poliisit tänne, mitä tapahtuisi? Mikä mahtaa olla käytäntönä?
Suomessa ne kai vaan soittaisi mikä tilanne ja se olisi sillä selvä?
 
"asdfg"
Kai se on sama käytäntö missä maassa tahansa, tosin en ole varma onko kaikissa maissa lastensuojelua. Jenkeissä kyllä. Etkö saa taaperoa hiljaiseksi? Kannattaa yrittää, sillä selkkaukset viranomaisten kanssa on ovat ikäviä ja vielä kurjempaa kun ollaan vieraassa maassa.
 
Pin
[QUOTE="asdfg";30538312]Kai se on sama käytäntö missä maassa tahansa, tosin en ole varma onko kaikissa maissa lastensuojelua. Jenkeissä kyllä. Etkö saa taaperoa hiljaiseksi? Kannattaa yrittää, sillä selkkaukset viranomaisten kanssa on ovat ikäviä ja vielä kurjempaa kun ollaan vieraassa maassa.[/QUOTE]

Saan mutta on niin mukavaa kun se huutaa, etten viitsi tehdä mitään ja kuitenkin pelkään naapureideni soittavan johonkin.
 
  • Tykkää
Reactions: kahvikirahvi
En ole seurannut keskusteluita eli yöllistä kirkumista siis ja alkoi uudessa paikassa? Amerikan käytäntöjä en tiedä, mutta tuskin nyt heti tulevat vieraisille.
Alkaako kirkuminen aina samaan aikaan yötä? Kauhukohtauksista on itsellä kokemusta, kun lapsi oli pieni.
 
Pin
Eikö sille kirkumiselle löydy vieläkään syytä?
Ei. Kyseessä on varmaan vaan luonnevika, elämä vittuilee meille, en muutakaan enää keksi. Kaikki pyörii vain unen ympärillä, kuka nukkuu ja koska nukkuu ettei romahda. Tämä on kestänyt jo niin kauan, että jopa tämä "enää vain 4-10 kertaa" heräileminen ja välillä puolet koko yöstä parkuen alkaa ottaa voimille.

Nyt vielä stressaan sitä, että meistä tehdään joku ilmoitus kun tuo on kohta 2v eikä kukaan enää edes varmaan säälistä ajattele, että vauvat vaan itkee, voi äiti parkaa. Olen vain paska väsynyt äiti joka ei saa lastaan hiljaiseksi, soitetaan poliisit. "Varmaan siellä tapahtuu jotain kummia kun lapsi parahtaa täysillä ihan yhtäkkiä monta kertaa rääkymään."

Tuollaisia ideoita naapureilta pelkään.
 
Ei. Kyseessä on varmaan vaan luonnevika, elämä vittuilee meille, en muutakaan enää keksi. Kaikki pyörii vain unen ympärillä, kuka nukkuu ja koska nukkuu ettei romahda. Tämä on kestänyt jo niin kauan, että jopa tämä "enää vain 4-10 kertaa" heräileminen ja välillä puolet koko yöstä parkuen alkaa ottaa voimille.

Nyt vielä stressaan sitä, että meistä tehdään joku ilmoitus kun tuo on kohta 2v eikä kukaan enää edes varmaan säälistä ajattele, että vauvat vaan itkee, voi äiti parkaa. Olen vain paska väsynyt äiti joka ei saa lastaan hiljaiseksi, soitetaan poliisit. "Varmaan siellä tapahtuu jotain kummia kun lapsi parahtaa täysillä ihan yhtäkkiä monta kertaa rääkymään."

Tuollaisia ideoita naapureilta pelkään.
Mä olisin vrmaa jo tullu hulluks, tai ainahan sitä voimaa jostain kaivaa tarpeen tullen.
Voimia teille.
 
Pin
En ole seurannut keskusteluita eli yöllistä kirkumista siis ja alkoi uudessa paikassa? Amerikan käytäntöjä en tiedä, mutta tuskin nyt heti tulevat vieraisille.
Alkaako kirkuminen aina samaan aikaan yötä? Kauhukohtauksista on itsellä kokemusta, kun lapsi oli pieni.
Olen elänyt niin huurussa, etten nyt mitenkään muista mitään tarkkaa, mutta elämä lapsellani menee about näin: Syntymästä 1,2kk asti herätyksiä oli noin 20 kertaa yössä, enkä puhu mistään kainaloon kierähtämisestä, havahtumisesta vaan huudosta jolle on joka kerta tehtävä jotain.

Sitten tuli hetkellinen kausi kun elämä vittuili meille antamalla toivoa sen loppumisesta ja oli niitä vain parinkin herätyksen öitä hetken.

Sitten ne lisääntyivät välillä hetkellisesti kymmeneen, laskivat viiteen, menivät taas kymmeneen, laskivat viiteen ja jopa noin kolmeen ja nyt niitä on 4-10 noin karkeasti arvioituna. Yleensä aika voimakkaita heräämisiä, eli selkä kaarella raivo ja huuto voi kestää helposti tunnista kahteen.

Eli ei alkanut täällä, aina tuota on ollut enemmän tai vähemmän ja nythän tilanne on entiseen verrattuna ihan hyvä, mutta koska tätä on kestänyt jo niin kauan, alkaa tämäkin tuntumaan jo pahasti vaikken uskonut.

Alkuillasta on enemmän ja yleensä se ns oma aika on sitä meillä että toinen kanniskelee lasta tai sitten odotellaan, että kohta se herää, kumpi sitten menee jne.
 
Oikea refluksilääke on reseptillä, oletko sitä kokeillut? Tulee mieleen serkkuni lapsi, joka nukkui vartin ja taas kirkuminen alkoi. Mitään vikaa ei kuulemma mukulassa ollut, mutta kummasti lastenlääkärin määräämä refluksilääke auttoi.
 
Pin
Oikea refluksilääke on reseptillä, oletko sitä kokeillut? Tulee mieleen serkkuni lapsi, joka nukkui vartin ja taas kirkuminen alkoi. Mitään vikaa ei kuulemma mukulassa ollut, mutta kummasti lastenlääkärin määräämä refluksilääke auttoi.
Oli reseptillä myös ja siis oli ihan se mittari mittaamassa niitä nousuja, refluksia on siis poissuljettu.
 
En jaksa uskoa että ulkomaisen perheen elämä niin kovasti kiinnostaisi että soittaisivat minnekään tai korkeintaan poliisille. Poliisi todennäköisesti kävisi vain katsomassa että huutava lapsi, ei voi mitään.

Onko teillä miehen kautta hyvä sairasvakuutus perheelle? Viekää lapsi siellä amerikassa jollekkin spesialistille. Siellä kun niitä on muutama enemmän kuin täällä kotosuomessa.
 
Pin
Olen selvinnyt tuosta tappavasta valvomisesta ja väsymyksestä. Siihen ei auta yksi tai kaksi yö unta vaan helpottaa sitten ajan myötä. Onko teillä siellä ketään, joka voisi auttaa?
Musta tuntuu että sellainen yöksi mummulaan -apu auttaa selviämään koliikista joo, koska se on niin lyhytaikaista, mutta tämä alkaa jo pureutumaan niin pahasti, että melkein ihan sama vuorotellaanko me täällä vai onko se nyt sen yhden yön jossain muualla. Suomessa olisi muutama kenelle veisin, mutta täällä ei ole sellaista jolle uskaltaisin. Yhden illan oli hoidossa sukulaisilla jotka kävivät ja en pystynyt edes ravintolassa nauttimaan ruuasta kun oli kiire takaisin, sillä tiesin, ettei moni selviä tuosta lapsesta vaan on sitten ihan kauhuissaan miettimässä, mitä tehdä. Kauhistelivatkin kun tulin ja tuli vaan helpottunut olo kun pääsin siihen pahan karjumisen aikaan tänne.

Ilmeisesti mua ei edes uskota kun olen kertonut millaista meillä on, koska melkein jokainen joka on ensimmäistä kertaa nähnyt tuon vierestä, on kauhistellut asiaa ja ottanut sen esille vielä useaan otteeseen yllättyneen oloisena.

Monesti joku vieras on havahduttanut mut ajattelemaan, ettei asiat olekaan niin hyvin kuin itselleni uskottelen aina sellaisessa ihme pöllyssäni kun saan taas energiaa jostain.


Eli, me voidaan kyllä vuorotella, saadaan nukuttua kunhan koko ajan pidetään huoli siitä että joku nukkuu jossain aikana x ja x, haluan tämän vain loppuvan, ennen kuin joku soittaa johonkin. En usko, että mitään syytä tälle löytyy koskaan, en ole enää edes jaksanut etsiä sen lääkärirumban jälkeen, en vaan todellakaan usko että se tarkoittaisi muuta kuin ajanhaaskausta. Mitään ei löydy, kukaan ei kuitenkaan joko usko mitä se on tai sitten ei vaan osaa etsiä. Luovutin jo sen osalta.
 
Sen kauhean väsymyksen keskellä ei jaksa kuin ajatella, että milloin saisi nukkua edes pienen pätkän lisää. Ajatus ei toimi ja ihmisen aivotoiminta taantuu jonkinlaiselle alemmalle tasolle. Yhtenä yönä muistan, kun hakkasin päätäni vessan seinään, että olo helpottaisi edes hetkeksi.
Ystävä pieni, jos on mahdollista ja vaikka et jaksa uskoa avun löytyvän, niin käykää siellä specialistilla. Amerikassa määrätään aika herkästi lapsille melatoniinia. Uskaltaisitko sitä lähteä kokeilemaan?
 
Pin
En jaksa uskoa että ulkomaisen perheen elämä niin kovasti kiinnostaisi että soittaisivat minnekään tai korkeintaan poliisille. Poliisi todennäköisesti kävisi vain katsomassa että huutava lapsi, ei voi mitään.

Onko teillä miehen kautta hyvä sairasvakuutus perheelle? Viekää lapsi siellä amerikassa jollekkin spesialistille. Siellä kun niitä on muutama enemmän kuin täällä kotosuomessa.
Niinpä, sitäpaitsi olemme lähdössä Suomeen takaisin helmikuussa(luojan kiitos äiti, anoppi, ystävä!!) eli ongelma ratkaistu, mamut lähtee. Tuskin ne voi kauheasti meiltä lasta repiä pois??
 
Pin
Sen kauhean väsymyksen keskellä ei jaksa kuin ajatella, että milloin saisi nukkua edes pienen pätkän lisää. Ajatus ei toimi ja ihmisen aivotoiminta taantuu jonkinlaiselle alemmalle tasolle. Yhtenä yönä muistan, kun hakkasin päätäni vessan seinään, että olo helpottaisi edes hetkeksi.
Ystävä pieni, jos on mahdollista ja vaikka et jaksa uskoa avun löytyvän, niin käykää siellä specialistilla. Amerikassa määrätään aika herkästi lapsille melatoniinia. Uskaltaisitko sitä lähteä kokeilemaan?
Ai määrätään, uskaltaisin todellakin. Uskaltaisin kokeilla aika lailla kaikkea...

Mieheni on täällä liikematkalla, eli ei varsinaisesti töissä, joten matkavakuutuksella ollaan.
 
Pin
Vähän yli viisivuotiaana. Nyt on vuoden nukkunut, niin että välillä nukutaan koko yö ja huonompina öinä on yksi tai kaksi heräämistä.
Mitä...?
Viisi?! Ei, ei ei en jaksa kolmea vuotta lisää tätä!
Oliko siihen joku syy sitten? Tai jotain joka selvisi?

Painajaismaista ajatellakin sen jatkuvan noin pitkään, koko ajan elelee toivossa että hei se täyttää kaksi, eihän KENENKÄÄN kaksivuotiaat enää karju öisin tuntitolkulla joka yö.
 
:hug: :hug: :hug:

Oma esikoinen itki aina, ei nukkunut koskaan. Kasvoi, sai rintamaitoa jne. Mutta ei nukkunut. Päivisin vastasyntyneestä saakka 3 x 20 min, öisin heräsi yli vuotiaaksi saakka itkemään, mutta sitten jossain vaiheessa loppui huuto, ja valvoskeli muuten vaan.
Meillä syynä neurologista poikeavuudet, mm. Adhd, lapsi vain ei kyennyt rauhoittumaan edes vauvana, vaikka mitä teki tai jätti tekemättä.
Kiltti, ihana poika, joka nyt täysi- ikäisenä edelleen kolisteli viimekin yönä useaan otteeseen " hiljaa" valvoskellen ( nyt etsimme kaverille tuettua asuntoa jotta mun yöunet edes jotenkin asettuisi).
Sain muuten samoilla perintötekijöillä toisen vielä enemmän neurologisesti kehittymättömän lapsen, joka valvottaa kausittain edelleen, 15 v...
 

Yhteistyössä