Mitä ihmiset saa vittuiluista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hilppa86
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

hilppa86

Jäsen
21.02.2010
467
0
16
Mulla on yks naispuolinen kaveri jonka olen huomannut vittuilevan ihan kaikesta ja kaikille. Alkuun en kiinnittänyt asiaan huomiota, kyllähän jokainen vittuilee välillä MUTTA nyt olen huomannut, että tosiaan joka asiaan vittuilee tai vinoilee.

En ole jaksanut tuohon ralliin lähteä, siitä tulee vaan isompi sota mut ihmetyttää kyllä.. Pakkohan sen on siitä jotain saada kun sitä noin intohimoisesti harrastaa :attn:
 
tietty vittuilu menee huumorista kyllä, täytyy siis osata nauraa itselleen. Mutta jos oikeasti piikittelee ylipainoiselle ihmiselle läskivitsejä koko ajan, niin ilkeää on.
 
Koen erottavani huumorin ja vittuilun rajat. Enkä koe loukkaantuvani herkästi, mutta huomaan että kaikkeen vinoillaan ja suoraan vittuillaan. Tosi moni on tämän ihmisen kanssa katkaissut välit tai todella vähän tekemisissä. Kyseessä muutenkin todella riitaisa ihminen.

Yritän jotenkin ymmärtää tuota, että "jaksaisin" olla tekemisissä. Mutta huomaan itsestäni, että olen vähentänyt jo yhteydenpitoa ja muutenkin ärsyynnyn ko.ihmisen kommenteista. Asialliasta keskustelua kaipaisin aikuiselta ihmiseltä, mutta kaikki tosiaan ;) ja vittuilulla
 
Mun yksi läheinen miespuolinen työkaveri on juuri tuollainen. Hän ei voi mitään asiaa sanoa normaalista, vaan aina pitää sellaiseen piikittelevään tyyliin kertoa kaikki asiat ja vastata kysymykseen.
Veikkaan että kyse on siitä, että se nyt vain on hänen keinonsa selvitä sosiaalisista tilanteista ja omasta epävarmuudestaan.
 
vittuilu on hauskaa, hyvän maun rajoissa tietty. henkilökohtaisuuksiin ei saa mennä. vittuilu on parasta kun 2 tosi hyvin tuntevaa vittuilee toisilleen, eli tietää missä menee rajat.
 
Kuten sanoin, kaikki varmaan jossain määrin harrastaa ko.lajia ja kun sen osaa niin mikäs siinä.

Tekiskin mieli kysyä mikä homman nimi, mutta välit menisi samoin tein. Joku varmaan miettii mitä järkeä tälläisessä kaveruudessa on, mutta tiedän että omaa elämääni hankaloittaisi vieläkin enemmän jos täysi sota päällä.
 
Vittuilu voi kertoa myös epävarmuudesta ihmissuhteissa ja hylätyksi tulemisen pelosta. "Päädytte kuitenkin hyljeksimään minua, vaikka olisin kuinka mielinkielin, joten voin saman tien vittuilla teille."
 
[QUOTE="vieras";22932897]vittuilu on hauskaa, hyvän maun rajoissa tietty. henkilökohtaisuuksiin ei saa mennä. vittuilu on parasta kun 2 tosi hyvin tuntevaa vittuilee toisilleen, eli tietää missä menee rajat.[/QUOTE]

Mä tunnen muutaman näin ajattelevan tyypin. He ovat kaikki vähän yksinkertaisia sielunelämältään.
 
Mun mielestä tollaset on jotenkin niin säälittäviä, mun ylipainoiset sukulaiset vittuilivat (huumorilla vaan ;) ) mun ulkonäöstä, luonteesta.. vääntelivät mun nimestä pilkallisia versioita ym., koko mun lapsuuden ja nuoruuden ajan. Annoin aina vaan olla vaikka pahalta tuntuikin.

Enää en anna olla, pysyn to-del-la kaukana tuollaisista "vitsailijoista", jos he kohdalle osuvat "heittämään läppää" niin keksin jotain yhtä herkullista kuin he loukatessaan muita :) Josta sitten pääsee siihen että voin heiltä kysyä "miltäs nyt tuntuu".

Muoks. tuo ylipainon mainitseminen tässä siis liittyi siihen että jos (lapsena siis) satuin kuulemaan jonkun hyvän vitsin ylipainoisista ja kerroin heille (kuvittelin siis että tätä hauskaa vittuilua voi tehdä molemmin puolin.. ) niin mulle suututtiin verisesti ja rangaistiin tai korostettiin mien "tyhmä lapsi" olen.

Sama kun mun mummolla oli tapana näyttää mulle keskisormea, kerran sanoin sille sitten että "fuck you asshole" ja sain taas paskaa omaan niskaani... Koska hänen juttunsa oli läppä, ja mun juttu olikin sitten mauton?
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä