Mitä ajattelisin vanhempana jos lapsesi eivät viettäisi jouluja tms. juhlia kanssanne?

se on heidän asiansa. Toki toivoisin että käyvät edes yhtenä pyhistä syömässä, jos asuvat lähellä, mutta mikään itsestään selvä asia se ei ole.
Kukin viettää tavallaan

 

Vietättekö itse joulunne vanhempienne luona?? Vai oman perheen parissa?
Onko teillä huonot välit vanhempiinne , onko teidät huonosti kasvatettu, jos ja kun ette joulua mummolassa vietä? Entäs ne puolison vanhemmat? Miten viettää joulu kahdessa paikassa samanaikaisesti, ettei kumpikaan pahoita mieltä?

mun isä asuu 800 kilsan päässä, eikä me edes mahduttaisi kaksioon missä asuu vaimonsa kanssa , meitä on kuitenkin kuusi ihmistä.

anoppilasssa käymme vuoden aikana nii paljon muutenkin että annetaan anopin viettää miehensä kanssa kaksin joulua, näyttää nuo kumopiin olevatn aivan jouluhulluja muutenkin.

 

olisin varmaan pettynyt..

 

juuri tässä yritän miettiä mitä vanhempani ajattelevat. he pyysivät, mutta emme menneet. he eivät edes laita joulua mitenkään, ei verhoja, ei kuusta ei koristeita. itse haluan laittaa kaikkea kivaa esille ja polttaa kynttilöitä kun lapsi nukkuu. muutenkin koen olevani liian vieras heille. vaikka he ovat vanhempani.

Näistä syistä mä en halua mennä anoppilaan. Anoppi ei viitsi tehdä mitään ja mieheni pikkuveli on sanonut vihaavansa joulua niin silloin voi miettiä missä on lapsuudessa menty vikaan.

 

meillä meidän tykö ennen joulua juhla yhteinen kaikille ja jouluna vain omien kesken,ei siitä kukaan enää nykyää loukannu..

 

Saattas vanhempana olla aika yksinäinen olo, jos lapset ei tulisi jouluna

 

Eiks se vanha kansakin sano et "Vävyn saa, pojan menettää"

Eli toisin sanoen liittyy tähän kysymykseen silleen et oma tytär tulee varmasti viettämään joulua kanssamme aikuisenakin puolisonsa kanssa (tulevan mahdollisen vävyn..).
Ja oma poika taas luultavasti menee vaimonsa/tyttöystävänsä vanhemmille.

Näin se vaan menee, ikävä kyllä. Toivoisin kyllä että poikammekin tulisi aikuisena perheensä kanssa meille...

Itse en voisi edes kuvitella, että menisin aattona anoppilaan. Käydään tosin aamulla viemässä siellä lahjat jne.. mutta sitten menemme varsinaiseen joulunviettoon äidilleni, jonne tulee myös siskoni perheensä kanssa.

 

Ei se aina mene noin. Minä joudun anoppilaan taas, en jaksa sitä niiden stressaamista ja häsläämistä..pitää käydä kirkossa,haudoilla,vanhainkodissa, naapureita ramppaa..syöminenkin häslinkiä ja sitten hypitään tasajalkaa kun on niin kiire kiire..jne. Ja miehelle kuulemma paras joululahja että saa olla kotona..että kiitos vaan..

 

No enpä minä ajattelisi siitä oikeastaan juuri mitään, pitäisin aika normaalina. Enpä ole itsekään viettänyt jouluja vanhempieni kanssa sen jälkeen kun täytin 19. Joka joulu olen käynyt, mutta omaan kotiin olen aina palannut oman joulun viettoon.

 

Kyllä ihan itse saavat viettää joulunsa, jos sitä aikuisina juhlivat, siellä missä ja kenen kanssa tahtovat. En edes ajattele, että minun pitäisi automaattisesti "tarjota joulu" kenellekään. Hyvällä tai huonolla kasvatuksella ei ole mielestäni mitään tekemistä tämän asian kanssa.

 

Niin joo, jos olisi jo lapsellinen ja minä mummo niin oishan se kiva, että raihnaista tultaisiin jouluna katsomaan. Tai ei katsomaan vaan ihan vilpittömästi viettämään joulua ilman kummempia odotuksia. Toki ymmärrän jos haluavat sitten viettää joulunsa vaikkapa toisen puolen suvun kanssa, tai isänsä suvun kanssa.. Tai jopa ihan keskenään.

Itseasiassa jos olisi ilman lapsia niin tehköön aikuisena ihmisenä mitä itse halajaa, jopa joulunakin. Mua hiukan ahdisti joskus kaiken maailman odotukset, eräs joulukin olisin halunnut baariin, mutta ei. Kun pitää loukkaantua. Joten jätin menemättä. Seuraavina hoidinkin itseni aina töihin jouluksi ja sen pyhiksi.

 

No minusta se on heidän oma asiansa. Ei sekään ole oikein että mummo heittäytyy marttyyriksi ja pilaa toisten joulutunnelman vaan siksi että lapset haluavat viettää omanlaisensa joulun. Niin ja pitäisi ottaa huomioon myös se että usein noita mummoloita on kaksi joten ei voi olettaa/ole minusta oikein että aina vaan vietetään joulua toisessa mummolassa. Pikkasen pisti korvaan kun yksi tuttava (kesällä mummoksi tullut) sanoi et (kun tuli joulun vietosta puhe) "minä sanoin Minnalle et sitten tulette meille aatoksi" eli ei puhettakaan että nuoripari olisi mennyt esim. miehen vanhemmille aatoksi. Siin tollanen "määräily" ahdistaisi minua ainakin ja varmaan tekisin just ihan päinvastoin kiusallani, sen verran v-mäinen luonne kun olen.

 

No nyt tuntuu että kivahan se olisi perhejouluja viettää lasten ja perheidensä kanssa silloinkin. Mutta en ole tehnyt lapsia jotta he pitäisivät minulle seuraa aikuisina. Joten jos eivät halua viettää joulua kanssani niin sitten eivät vietä.

 

Lapset saavat viettää Joulunsa sen mukaan, mikä heidän mielestään minäkin jouluna mielekkäimmältä/parhaimmalta tuntuu.

 

Minä nautin joulusta lasteni kanssa nyt ja aion nauttia myös sitten vanhempana ilman heitä. Toki ilomielin heidän kanssa joulua viettäisin, mutta en aio vaatia, painostaa tai leikkiä martyyria. Tulevat joulunviettoon jos aidosti haluavat. Enhän minä voi aikuisten ihmisten elämään puuttua.

 

No eipä se mikään kriisin paikka olisi.
Jossain vaiheessa aikuisen lapsen täytyy luoda ne omat jouluperinteensä oman perheensä kanssa.
Meillä on ollut tapana käväistä molempien vanhempien luona, yöt ollaan kotona.
Tänään esimerkiksi ajellaan miehen vanhemmille (70km) ja tiistaina minun (120km).

 

Kyllä musta olisi tosi outoa, jos emme yhtään näkisi
Se ok, et kävisivät vaikka syömässä ja sit omaan kotiin mut ajatus etten näkisi ollenkaan, huh, ny ainakin ihan hirvittää!! Ikävä olis varmaan ihan kamalaa.. :'(

 

Mun vanhemmilla on 11 lastenlasta, meitä sisaruksia on 5. Ennen kun noita lapsia oli noin paljon, ainakin minä ja toinen siskoni perheinemme vietettiin joulua vanhemmillani. Nykyään vaan meidän perhe on ollut siellä joulun, tai ainakin syömässä on käyty, mutta tänä jouluna on ensimmäinen kerta kun mun vanhemmat ovat ihan kahdestaan, ja he kuulemma nauttivat siitä että saavat olla vaan.

 

Varmaan tätä joutuu ajattelemaan aikas piaankin kun nuo nuoret lähtevät omilleen. On vaan osattava päästää irti. Lapset on lainaa vain.

 

Toki olisi haikea olo, mutta esim. myös lapsen puolisolla on sanansa sanottavana eikä voi vaatia, puolison luopuvan omien vanhempien luona olosta. Sitä virhettä en ala tehdä mitä anoppini, että syyllistää kun käymme vain joka toinen joulu :/ No, tänä vuonna ratkaistiin asia sitten siten kun kyllästyttiin marinaan, että meillä on joulu, tulkoon kuka haluaa.

 

kunnioittaisin heitä ja heidän tapaa joulun viettoon.