Mitä äidit harrastaa?

Onko teillä äideillä aikaa, mahdollisuutta tai edes haluja harrastaa mitään? Aika moni ystäväni nimittäin on lapsen saamisen jälkeen linnoittautunut akselille koti-leikkipuisto-kauppa-(työpaikka) ja unohtanut kaikki aikaisemman harrastukset. Tai oikeastaan harrastukset ovat muuttaneet muotoaan tyyliin: tv:n katselu, lukeminen ja netissä surffailu. Nuo ovat "harrastuksia" siinä missä hengittäminen ja syöminenkin - kaikkihan niitä tekee!

Mutta mihin ovat kadonneet juoksu, spinning, pumppi, jumpat ja kuntosali? Miksi naiset lapsia saatuaan lopettavat liikuntaharrastuksensa ja alkavat sohvaperunoiksi? Onko kyse todellakin ajan puutteesta vai antaako äitiys hyvän tekosyyn jättää kaikki itsestään huolehtiminen lössähtää telkun ääreen "kun on ollut niin rankka päivä"?

 

Ei mulla ole halua mihinkään jumppailuun, kun en tykkää. Koira meillä on ja koska se on minun ja täysin minun vastuulla niin siihen aikaa uppoaa ihan harrastuksen verran. Koira on minun oma juttuni ja henkireikäni tässä hulinassa.

 

Mulla on kuoro kerran viiikossa ja kun on konsertteja (2-3krt7v) niin silloin on harkkoja tiuhemmin ja kuoro vie enemmän aikaa. Kuntosalilla en oo edes ennen lapsia käyny, enkä missään jumpassa tms. Jumppaan kotona (juuri äsken tein niin) ja käyn lasten kanssa ulkoilemassa. Kun vetää kahta lasta pulkalla muutaman kilsan ja juoksee pulkkamäkeä ylös ja alas niin se voittaa moneen kertaan kuntosalilla hikoilun.

 

lukemista, käsitöitä, uimista

 

Kuntosali. joskus aamuisin ennen töihin menoa mutta useimmiten iltaisin klo 21-23 välisenä aikana kun muu perhe jo nukkuu

 

Mä lenkkeilen koirien kans, ja jumppaan kotona. Lisäksi käyn pianotunneilla, mikä on mun oma hetki, enkä ota sinne kumpaakaan lasta mukaan, ellei ole aivan pakko = en kertaakaan viime syksyn aikana.

 

Mä harrastan koiran kanssa juttuja.
Ja kavereiden kanssa oloa. Siinä mulle tarpeeksi harrastuksia.
Mitkään jumpat ja salit ja kourot ja kokkikerhot inspaa.

 

Itse 3 lapsen äitinä harrastan 3 iltana viikossa su-ma-ti ( spinning, step-aerobic ja perusjumppa). Itselleni on tärkeää päästä omalle ajalle omine ajatuksineen...ja saa samalla hyvän olon aikaan =) Olen ollut kotona jo 5v muksuineni, niin vähintäänki seinät kaatuisi päälle jos vaan kotona olla möhöttäsin! Etenkin kun 2vanhimmalla on todelliset uhmat meneillään ja nuorin on vielä rinnassa.

 

Tällä hetkellä ei kiinnosta mikään

 

nyt on kuntosalin ongelmien takia(jotain remonttia siellä tehdään) tullut taukoa jo pidemmän aikaa.
Mutta muuten 2xviikossa steppi ja 1xviikossa action fit ja 1x kuukaudessa lautakunta(jos sitä nyt harrastukseksi voi sanoa)

 

Meillä nyt typy 4 kk ja vihdoin ja viimein voin alkaa harrastaa! Aiemmin en oikein pystynyt harrastamaan muuta kuin lapsen vaunuttelua, sillä neitisellä oli niin paha koliikki ja "tissitakiaisuusvaihe", että puolikin tuntia kahden isälle lapsen kanssa oli ihan tarpeeksi. No, nyt kun vaavi syö jo kiinteitä, eikä NIIN riippuvainen minusta, on helpompi jättää isän kanssa kahden. Nyt käynkin (noiden vaunulenkkien lisäksi) pari kertaa viikossa kuntosalilla - ja on TOSI IHANAA, kun on sitä ihan omaa aikaa!

 

Mä käyn kerta pari viikossa jumpalla Lukeminen on jäänyt tosi vähälle nyt töiden alettua, ei vaan jaksa, mutta useampi hyvä romaani odottaa lukemista =)

Lenkille lähden kun tämä talvi taas vähän hellittää, en ole oikein talvi-ihminen niin odotan kevättä ja ihania iltalenkkejä tytön mentyä yöunilleen =)

 

vaunuilu ja käsityöt mahdollisuuksien mukaan. tällä hetkellä ei ole harrastuksiin oikein aikaa ja mahdollisuutta. ehkäpä sitten ku lapsi vähän isompi.

 

itse päivätöissä 7-15, mies vuorotöissä, hankala aloittaa mitään ohjattua harrastusta kun joka toisena viikkona en sitten pääisi, kun ei ole noita lapsenvahteja tarjolla.
lenkkeilen koiran kanssa, poljen kuntopyörää kotona ja stpperiäkin käytän päivittäin.
salillakin tlee pari kertaa viikossa käytyä, nyt haaveilen vesijuoksusta ihan säännöllisesti, mutta tuppaa tuo ika oleen riittämätön, kotityötkin on hoidettava jossain välissä.

 

Mulla on mies jonka työ pitää reissussa viikot joten pahemmin en päässyt mitään harrastaa. Nyt se jäi työttömäksi ja on kotona niin voi iltaisin harrastaa jotain.Aloitin vuoden alusta jumpat 2xvko. Kun viikonloppuisin on tosi paljon menoja niin ei voi kuin arkena harrastaa.
Mutta on se osaltaan ollut laiskuutta ettei aikaisemmin ole harrastanut mitään, asuuhan mun äiti ihan lähellä joka mielellään hoitais lapsia... mutta oon mä nyt iloinen että aloitin jumpat, omaa aikaa ja hyvää mieltä.-

 

Käyn kerta viikkoon jumpassa näiden perhekerhojen ym. lisäksi. Välillä on myös luottamustoimia ja tietysti joku hyvä kirja on avattava päivittäin. Uusin harrastus on tämä: http://pienikakkutehdas.blogspot.com/

 

Minä harrastan jumppaa pari kertaa viikossa, sekä käyn pelaamassa salibandyä kerran viikossa. En kestäis olla kotona 24/7, ja että viikon kohokohta olis ruokakaupassa käynti..

 

Tuolla noi harrastukset syö heinää tarhoissaan.
Ihan riittävästi tulee liikuttua ja harrastettua. Tosin harrastukseen käytetyn ajan mahdollistaa osallistuva mies, mahdollisuus pitää ne harrastukset omassa pihapiirissä, olemassaolevat tukiverkostot yms.
En siis lähde tuomitsemaan ketään, joka sanoo ettei aikaa ole. Mikä minä olen muiden tilanteista rutkuttamaan?

 

Mikä minä olen muiden tilanteista rutkuttamaan?

No ehkä minä hieman ruikutin siksi, että joudun kuuntelemaan itse äiti-kavereiden ruikutusta siitä, että kiloja kertyy, olo on väsynyt ja itsetuntokin laahaa maata. Näen selvän korrelaation kaikkien näiden negatiivisten muutosten ja liikuntaharrastusten lopettamisen välillä. Liikunta auttaa pitämään kropan kunnossa, mielen virkeänä ja itsetunnonkin kohdillaan!

 

Mikä minä olen muiden tilanteista rutkuttamaan?

No ehkä minä hieman ruikutin siksi, että joudun kuuntelemaan itse äiti-kavereiden ruikutusta siitä, että kiloja kertyy, olo on väsynyt ja itsetuntokin laahaa maata. Näen selvän korrelaation kaikkien näiden negatiivisten muutosten ja liikuntaharrastusten lopettamisen välillä. Liikunta auttaa pitämään kropan kunnossa, mielen virkeänä ja itsetunnonkin kohdillaan!

No sitten on syytä rutistakin, jos joudut kuuntelemaan ja tiedät että ko. ihmisillä olisi aikaa ja mahdollisuus siihen harrastamiseen.

Sitten taas, jos mies tekee reissutöitä/ei ole kuvioissa ollenkaan, ei ole muita tukiverkostoja, on vaativa/aikaa vievä työ itsellä jonka päälle harrastamisen vetäisi lasten kanssa vietetyn ajan lähes nollille, niin kyllä mä silloin ymmärrän että sitä asiasta ruikuttajaa itseäänkin ottaa ohimoon, kun olisi halua harrastaa muttei ehdi/jaksa/kykene/pääse.

 

Mä käyn pelaamassa salibandyä kerran viikossa. Sitten käyn hiihtämässä, juoksemassa, kävelemässä ja kesällä pyöräilemässä. 4-5 kertaa viikossa harrastan jotain liikuntaa. Sitten jaksaa taas näitä kotiäidin hommia ihan uudella innolla.

 

käyn juoksemassa 3-6 krt viikos, jumppaan kotona!

 

3 kertaa viikossa jumppaa

 

Mikä minä olen muiden tilanteista rutkuttamaan?

No ehkä minä hieman ruikutin siksi, että joudun kuuntelemaan itse äiti-kavereiden ruikutusta siitä, että kiloja kertyy, olo on väsynyt ja itsetuntokin laahaa maata. Näen selvän korrelaation kaikkien näiden negatiivisten muutosten ja liikuntaharrastusten lopettamisen välillä. Liikunta auttaa pitämään kropan kunnossa, mielen virkeänä ja itsetunnonkin kohdillaan!

Ne jaksais paremmin jos tekisivät asialle jotain. Mullakin on kaveri joka aina valittaa ettei ehdi harrastaa mitään miehen työaikojen takia, mut silloin kun olis aikaa niin ei kuitenkaan lähde. Eli aloittamisen vaikeus!!! Aivan varmasti arkea jaksaa paljon paremmin jos liikkuu, priorisointia sanon mä

Mulla on 3 lasta ja liikun (yritän) ainakin 3 krt viikossa. Jumppaa, pilatesta ja lenkkeilyä. Ja mulla on vuorotyö. Mulle liikunta on henkireikä ja jaksan arkihärdelliä paaljon paremmin kun teen jotain. Kroppa on kiinteytynyt ja olen paremmassa kunnossa kuin ennen lapsia.

 

Mikä minä olen muiden tilanteista rutkuttamaan?

No ehkä minä hieman ruikutin siksi, että joudun kuuntelemaan itse äiti-kavereiden ruikutusta siitä, että kiloja kertyy, olo on väsynyt ja itsetuntokin laahaa maata. Näen selvän korrelaation kaikkien näiden negatiivisten muutosten ja liikuntaharrastusten lopettamisen välillä. Liikunta auttaa pitämään kropan kunnossa, mielen virkeänä ja itsetunnonkin kohdillaan!

Ne jaksais paremmin jos tekisivät asialle jotain. Mullakin on kaveri joka aina valittaa ettei ehdi harrastaa mitään miehen työaikojen takia, mut silloin kun olis aikaa niin ei kuitenkaan lähde. Eli aloittamisen vaikeus!!! Aivan varmasti arkea jaksaa paljon paremmin jos liikkuu, priorisointia sanon mä

Mulla on 3 lasta ja liikun (yritän) ainakin 3 krt viikossa. Jumppaa, pilatesta ja lenkkeilyä. Ja mulla on vuorotyö. Mulle liikunta on henkireikä ja jaksan arkihärdelliä paaljon paremmin kun teen jotain. Kroppa on kiinteytynyt ja olen paremmassa kunnossa kuin ennen lapsia.

Niin, mutta mun mielestä mulla ei ole oikeutta arvioida kenenkään muun jaksamista tai mahdollisuuksia. Toki, jos tiedän että kyse on vain aloittamisen vaikeudesta, voin kannustaa tukea.
Mutta jos en tasan tarkkaan tiedä kokonaistilannetta, niin ei mun mielestä mulla ole varaa sanoa, miten jonkun muun pitäisi elää.

Mulla on kohta neljä lasta (ja myös vuorotyö oli niin kauan kun pystyin tekemään ja on sitten taas synnytyksen jälkeen), ja ehdin, pystyn ja kykenen liikkumaan vähintään tunnin päivässä, usein enemmänkin. Ja tiedän, että mulla on parempi olo ja pysyn paremmassa kunnossa kun teen niin, mutta en mä silti voi väittää että kuka tahansa muu pystyy ja jaksaa saman ja kaikilla on mahdollisuus samaan.