Mitä 15 - 17v nuorelta voi vaatia (kotitöitä)

On muuten lukio jonkin verran muuttunut niistä ajoista, kun me palstalaiset ollaan ylioppilaiksi päästy! Ei pysty vertaamaan sitä ja nykypäivän lukiota toisiinsa mitenkään. Eikä 6-vuotiasta voi käyttää vertailukohtana, sillä ei ole muuta kuin aikaa. Varsinkin jos on kotihoidossa.

Niinno mulla on ystäviä jotka pari vuotta sitten ja nykyäänkin lukion, amiksen ja muiden opiskelujen yhteydessä tiskaavat/täyttävät ja tyhjentävät tiskikoneen, pyykkäävät, käyvät kaupassa, pesevät lattioita, imuroivat, ajavat nurmikon, luovat lumen jne... Ei todellakaan ole liikaa vaadittu että lapsi auttaa kotitöissä koulunsa ohella.

Mutta millaisilla arvosanoilla?? Huonolla lukiotodistuksella ei tee yhtään mitään.

 

Itse harrastin nuorena noin 5krt/vko eli kävin "toista koulua" pakollisen koulun (niin peruskoulun kuin lukion) rinnalla. Olen hyvin kiitollinen vanhemmilleni, että eivät pakottaneet minua lainkaan kotitöihin -sain siis olla aika lailla elää vapaaherrattarena kotona. En olisi jaksanut enää päälle kotitöitä ja vanhemmat mieluummin halusivat minun harrastavan. Voi olla, että kuvio on ollut raskas äidilleni, mutta ei ole elämänsä aikana koskaan tekemättömistä kotitöistäni minulle maininnut. Niin ja ihan normaali kotiahoitava ihminen minusta on kasvanut (ruoatkin teen pääsääntöisesti itse).

Oma teini harrastaa myös säännöllisesti vaativaa harrastusta ja hänen toivotaan vain pitävän huoneensa kunnossa (tosin tämäkään ei aina onnistu) -leipomista ja ruoanlaittoa teini kyllä ihan omasta halustaan tekee. Oletan, että nuoresta kasvaa kuitenkin ihan vastuullinen kotitöitä omassa kodissaan tekevä ihminen.

Kukin tallustaa tyylillään, mutta jos vanhemman jaksaminen on kortilla kotitöiden vuoksi, niin parempi varmaan saada nuori osallistumaan töihin.

 

Nuoret vaikuttaa todella vastuullisilta ja tuntuu olevan jos jonkinlaista koulunkin oheistoimintaa, ja kotitehtävänsä hoitavat tunnollisesti. Milloin he ehtivät olla nuoria? Loppuunko ne on poltettava jo teini-iässä? Jos päivät on aamu 8 ilta 9 ja perhe alkaa vaatia kotihommienkin tekemistä niin missä vaiheessa nämä kasvuikäiset nukkuvat edes? Omien sotkujen siivoaminen on mielestäni reilu vaatimus.

Peesi tähän! Ja jos ap tietää lastensa tarvittaessa osaavan hoitaa kotitöitä, niin minusta tämä riittää. Jos teinit eivät jotain hommaa vieläosaa, niin sitä on sitten opeteltava. Muuten riittää omien jälkien siivoaminen.

 

Kyllä mun mielestä viikonloppuna voi vaatia imuroimaan, siivoamaan muutenkin, laittamaan ruokaa, pesemään pyykkejä jne. Oman huoneen siivoaminen on tietysti itsestäänselvyys. Jos nuori vaikka tekee ruoan, siivoaa vessan ja laittaa pyykit kuivumaan ja edelliset kaappiin, niin eipä siihen kauan mene. Jos esim. lauantaina käyttää tunnin pari kotitöihin, niin ei ole ollenkaan liikaa vaadittu. Erittäin tarpeellista olisikin tehdä kotitöitä tuossa vaiheessa, kun kohta pitäisi pystyä itsenäistymäänkin.

 

On muuten lukio jonkin verran muuttunut niistä ajoista, kun me palstalaiset ollaan ylioppilaiksi päästy! Ei pysty vertaamaan sitä ja nykypäivän lukiota toisiinsa mitenkään.

Muistuttaisin, että meitä palstalaisia on aika monen ikäisiä... Jotkut on jopa käyneet lukion vasta aikuisena työn ja lasten ohella.

Näistä meidän nurkissa pyörivien tyttöjen puheista olen käsittänyt, ettei se nyt niin paljon ole muuttunut siitä kun mä olen ollut lukiossa.
Ja olen tosiaan ollut lukiolainen vielä tämän vuosituhannen puolella.

 

Mun mielestä oman huoneen siistinä pitäminen (ja tietty omien sotkujen siivoaminen) ja tarvittaessa auttaminen muissa jutuissa on ihan tarpeeksi. Joku koko kämpän siivoaminen ja ruuan laiton vaatiminen on musta hassua, kyllä nää teinit saa sitten omassa asunnossa tarpeeksi tuota tehdä. Itse opin pyykinpesun vasta kun muutin pois kotoa ja ihan normaali kodinhoitotaitoinen ihminen musta silti tuli. Noo, mutta kaikissa perheissähän on eri kulttuuri.

 

Mun 6-vuotiaskin tekee enemmän kuin sinun 15 v ja 17 v.

Imurointi, pyykkien laittaminen yms ei todellakaan ole liikaa tai mitenkään paljon vaadittu.

Sama juttu meillä! 6 vuotiaamme siivoaa jo kanssamme oikee tosissaan ja
tietää että vapaamatkustajia ei perheessämme ole! On se elämä ja vaatimukset meillä vanhemmillakin ja silti jaksetaan hommat hoitaa. Ei oo paha
toi lukio...itsekin siitä selvisin ja hommat jaksoin kotona tehdä.

Nyt kylmästi ilmoitat että ennen ei tuu viikkorahaa yms...ennenkuin on hommat hoidettu, poikaystävä saa odottaa!

On muuten lukio jonkin verran muuttunut niistä ajoista, kun me palstalaiset ollaan ylioppilaiksi päästy! Ei pysty vertaamaan sitä ja nykypäivän lukiota toisiinsa mitenkään. Eikä 6-vuotiasta voi käyttää vertailukohtana, sillä ei ole muuta kuin aikaa. Varsinkin jos on kotihoidossa.

Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä.

 

Paljonko sun 6-vuotias panostaa aikaansa opiskeluun ja treeneihin??? Herää....

Jos kotona on kipeä, migreenissä oleva äiti, niin opiskelevan ja treenaavan nuoren pitää sen verran auttaa, että vaikkapa imuroi tai siivoaa tiskit. Sen pitäisi olla itsestään selvää. Se ei vie tuntikausia edes.

 

Paljonko sun 6-vuotias panostaa aikaansa opiskeluun ja treeneihin??? Herää....

Jos kotona on kipeä, migreenissä oleva äiti, niin opiskelevan ja treenaavan nuoren pitää sen verran auttaa, että vaikkapa imuroi tai siivoaa tiskit. Sen pitäisi olla itsestään selvää. Se ei vie tuntikausia edes.

Ja miten tämä liittyi ap:n kysymykseen? Hän tuskin potee migreeniä päivästä toiseen ja tarvitsee siksi jatkuvaa apua. Erikoistilanteet on toinen juttu kun normaali arki.

 

On muuten lukio jonkin verran muuttunut niistä ajoista, kun me palstalaiset ollaan ylioppilaiksi päästy! Ei pysty vertaamaan sitä ja nykypäivän lukiota toisiinsa mitenkään. Eikä 6-vuotiasta voi käyttää vertailukohtana, sillä ei ole muuta kuin aikaa. Varsinkin jos on kotihoidossa.

Niinno mulla on ystäviä jotka pari vuotta sitten ja nykyäänkin lukion, amiksen ja muiden opiskelujen yhteydessä tiskaavat/täyttävät ja tyhjentävät tiskikoneen, pyykkäävät, käyvät kaupassa, pesevät lattioita, imuroivat, ajavat nurmikon, luovat lumen jne... Ei todellakaan ole liikaa vaadittu että lapsi auttaa kotitöissä koulunsa ohella.

Mutta millaisilla arvosanoilla?? Huonolla lukiotodistuksella ei tee yhtään mitään.

Hyvillä arvosanoilla muutamalla, huonoimmilla ja keskiverroilla toisilla. Ihan kuten normaalisti menee jakauma muutenkin siinä että toiset on hyviä ja toiset huonompia koulussa.

 

Nuoret vaikuttaa todella vastuullisilta ja tuntuu olevan jos jonkinlaista koulunkin oheistoimintaa, ja kotitehtävänsä hoitavat tunnollisesti. Milloin he ehtivät olla nuoria? Loppuunko ne on poltettava jo teini-iässä? Jos päivät on aamu 8 ilta 9 ja perhe alkaa vaatia kotihommienkin tekemistä niin missä vaiheessa nämä kasvuikäiset nukkuvat edes? Omien sotkujen siivoaminen on mielestäni reilu vaatimus.

Tätäpä juuri mietin itsekin.
Koska ovat todellakin kunnollisia nuoria kumpikin; eivät tupakoi tms. ovat olleet kumpikin mukana seurakunnan toiminnassa myös.

Ja kyllähän tytöt tietysti pyykkinsä pesevät jne. mutta noissa muissa jutuissa joskus miettii, että voisi tehdä jotakin pyytämättäkin. Musta on niin kurjaa olla vaatimassa kun tietä, että ovat monessa mukana ja joutuvat mm. harrastuksensa vuoksi olemaan talkootyössä mm. tulevina viikonloppuina, noiden edellä mainittujen juttujen lisäksi

 

Meillä teinit ovat hoitaneet itse omat huoneensa, omat pyykkinsä ja omat tiskinsä. Toki niin, että laitan minäkin heidän pyykkejään koneeseen, jos olen just sitä väriä pesemässä ja pyykit on pyykkikorissa. Mutta noin muuten huolehtivat itse siitä, että heillä on puhdasta vaatetta päälle. Tiskihommeli menee yleensä niin, että laitttavat astiat koneeseen ja se, joka laittaa koneen täyteen, pistää koneen myös käyntiin.

Kuopus auttaa mua monenlaisissa asioissa, kun pyydän. Esim roskien viemisessä, koiran ulkoiluttamisessa, nopeissa kaupassakäynneissä - esim maito unohtu - jne.

 

Ymmärrän että lapsilla on paljon tekemistä, mutta kotona ollessa voi mielestäni vaatia tekemään kotitöitä. Ainakin seuraavia:

- omien jälkien siivoaminen, jos ehtii sotkea ehtii myös siivota.
- oman huoneen kunnossapito, päivittäinen sängynpetaus ja järjestyksenpito ei vie kamalasti aikaa ja viikonloppuisin pienen huoneen imurointiin ja pölyjenpyyhintään ei kauaa mene.
- jos syödään yhdessä, myös ruoka laitetaan ja jäljet korjataan yhdessä.
- pyykit voi laittaa pesukoneeseen / tiskit tiskikoneeseen hujauksessa, samoin roskat viedä ulosmennessään. Vessanpöntön voi harjata tarvittaessa wc/suihkukäynninkäynnin yhteydessä.
- isommat urakat voi aikatauluttaa sellaisille päiville jolloin on aikaa, nekin saa nopeammin tehtyä yhdessä.

Eläminen ennen kotitöitä, kotityöt ennen huvia.

 

On muuten lukio jonkin verran muuttunut niistä ajoista, kun me palstalaiset ollaan ylioppilaiksi päästy! Ei pysty vertaamaan sitä ja nykypäivän lukiota toisiinsa mitenkään.

Muistuttaisin, että meitä palstalaisia on aika monen ikäisiä... Jotkut on jopa käyneet lukion vasta aikuisena työn ja lasten ohella.

Näistä meidän nurkissa pyörivien tyttöjen puheista olen käsittänyt, ettei se nyt niin paljon ole muuttunut siitä kun mä olen ollut lukiossa.
Ja olen tosiaan ollut lukiolainen vielä tämän vuosituhannen puolella.

Niinpä. Tuntuu vaan että nykyään aliarvioidaan nuoret ja heidän kykynsä pahasti. Eihän niillä nuorilla tarvitse kaikkea teettää mutta todellakaan kotitöissä auttaminen ei koulumenestyksestä ole pois jos muuten on oppimismotivaatio kunnossa, sillehän ei sitten voi mitään jos oppiminen ei kiinnosta ja luonnistu muutenkaan.

 

Itse haluaisin, että nuori panostaa tulevaisuuteensa, koulut kunnolla käymällä ja muodostamalla kiinteitä ystävyys/muita ihmissuhteita. Kodinhoidon joutuu taatusti opettelemaan omassa kotonaan aikanaan (viimeistään), eikä niiden opetteleminen suuria ponnistuksia vaadi, toisin kuin opiskelut, joiden tukeva pohja rakennetaan nyt. Ja jos lapsuudenkotikin on siistinä ollut niin saman siisteyskulttuurinhan se lapsi omaankin kotiinsa vie.

 

Mun miestä ei oo koskaan vaadittu tekemään mitään kotihommia, tosin pyykkinsä pesi jonkun aikaa itse, mutta tuskin on koskaa osallistunut imurointiin, siivoukseen ym. Ja sen kyllä nyt aikuisena huomaa, ottaa kaikki kotihommat hirveen raskaina, vaikka joku imurointi esim. ei ole edes iso homma, mutta hälle se on kun siihen ei ole tottunut!

 

Ja miten tämä liittyi ap:n kysymykseen? Hän tuskin potee migreeniä päivästä toiseen ja tarvitsee siksi jatkuvaa apua. Erikoistilanteet on toinen juttu kun normaali arki.

"Oikein kauhistuttaa ne päivät, kun olen migreenin kourissa pystymättä tekemään mitään; tai oikeastaan päivät tuon migreenin jälkeen, kun mietin millainen siivo keittiöstä löytyy... Mies tekee pitkää päivää, vuorotyötä+maataloustyöt.
Mikä olisi teidän muiden mielestä kohtuullista apua meidän tilanteessa? "

Noin luki aloituksessa. Ja mä käsitin, että ongelma olisi nämä migreenipäivät, ei varsinainen normiarki.

 

Nuoret vaikuttaa todella vastuullisilta ja tuntuu olevan jos jonkinlaista koulunkin oheistoimintaa, ja kotitehtävänsä hoitavat tunnollisesti. Milloin he ehtivät olla nuoria? Loppuunko ne on poltettava jo teini-iässä? Jos päivät on aamu 8 ilta 9 ja perhe alkaa vaatia kotihommienkin tekemistä niin missä vaiheessa nämä kasvuikäiset nukkuvat edes? Omien sotkujen siivoaminen on mielestäni reilu vaatimus.

Näin minäkin ajattelen. Kannattaa muistaa, että nuoret ovat nykyään tosi tiukoilla suorituspaineidensa kanssa ja jokainen nuori on yksilö -ei voi yleistää, että niin minäkin x-ikäisenä jo tein sitä sun tätä.

Varmasti vanhempana osaat arvioida nuoriasi sen suhteen mitä vielä jaksavat enemmän/pitäisikö harrastuksia vähentää kotitöiden hyväksi.

 

Itse harrastin nuorena noin 5krt/vko eli kävin "toista koulua" pakollisen koulun (niin peruskoulun kuin lukion) rinnalla. Olen hyvin kiitollinen vanhemmilleni, että eivät pakottaneet minua lainkaan kotitöihin -sain siis olla aika lailla elää vapaaherrattarena kotona. En olisi jaksanut enää päälle kotitöitä ja vanhemmat mieluummin halusivat minun harrastavan. Voi olla, että kuvio on ollut raskas äidilleni, mutta ei ole elämänsä aikana koskaan tekemättömistä kotitöistäni minulle maininnut. Niin ja ihan normaali kotiahoitava ihminen minusta on kasvanut (ruoatkin teen pääsääntöisesti itse).

Oma teini harrastaa myös säännöllisesti vaativaa harrastusta ja hänen toivotaan vain pitävän huoneensa kunnossa (tosin tämäkään ei aina onnistu) -leipomista ja ruoanlaittoa teini kyllä ihan omasta halustaan tekee. Oletan, että nuoresta kasvaa kuitenkin ihan vastuullinen kotitöitä omassa kodissaan tekevä ihminen.

Kukin tallustaa tyylillään, mutta jos vanhemman jaksaminen on kortilla kotitöiden vuoksi, niin parempi varmaan saada nuori osallistumaan töihin.

Jaksamiseni ei ole kortilla kotitöiden vuoksi, mutta joskus - siis JOSKUS - olisi kiva jos saisi vaikka sunnuntaina hieman levähtää.
Mutta en ole marttyyri- eikä musta toivottavasti sellaista edes tulekaan. Ja kuten sanottua lasteni hyvinvointi - niin henkinen kuin fyysinenkin on mulle tärkeintä.

 

Mun miestä ei oo koskaan vaadittu tekemään mitään kotihommia, tosin pyykkinsä pesi jonkun aikaa itse, mutta tuskin on koskaa osallistunut imurointiin, siivoukseen ym. Ja sen kyllä nyt aikuisena huomaa, ottaa kaikki kotihommat hirveen raskaina, vaikka joku imurointi esim. ei ole edes iso homma, mutta hälle se on kun siihen ei ole tottunut!

Mä taas jouduin teininä tekemään paljonkin kotihommia ja silti inhoan kaikkia kotitöitä.

 

..mun mielestä 17-vuotiaalta voi odottaa samanverran kuin aikuiselta mitä tulee kotitöihin.itse asuin sen ikäisenä omillani,opiskelin,harrasti,ja tein vielä iltatöitä parituntia illassa.15-vuotiaskin voi tehdä päivittäin jotain kotitöitä enkä puhu nyt vain roskapussin viemisestä.

 

Jaksamiseni ei ole kortilla kotitöiden vuoksi, mutta joskus - siis JOSKUS - olisi kiva jos saisi vaikka sunnuntaina hieman levähtää.
Mutta en ole marttyyri- eikä musta toivottavasti sellaista edes tulekaan. Ja kuten sanottua lasteni hyvinvointi - niin henkinen kuin fyysinenkin on mulle tärkeintä.

Miten olet sitä levähtämistä koittanut itsellesi saada? Mulla siis myöskin lukiolainen, mutta jos mä olen ihan rättipoikkipuhki ja pyydän auttamaan, niin aina toi poika on ollut valmis sen tekemään. Jos sanon "voisitko imuroida alakerran", niin ei mene kuin hetki ja imuri jo surisee. Mutta hänen ei tarvitse tehdä sitä joka päivä. Oma huone, omat pyykit ja omat astiat, se riittää meillä. Ja sitten pyydettäessä jotain muuta.

 

Nuoret vaikuttaa todella vastuullisilta ja tuntuu olevan jos jonkinlaista koulunkin oheistoimintaa, ja kotitehtävänsä hoitavat tunnollisesti. Milloin he ehtivät olla nuoria? Loppuunko ne on poltettava jo teini-iässä? Jos päivät on aamu 8 ilta 9 ja perhe alkaa vaatia kotihommienkin tekemistä niin missä vaiheessa nämä kasvuikäiset nukkuvat edes? Omien sotkujen siivoaminen on mielestäni reilu vaatimus.

Tätäpä juuri mietin itsekin.
Koska ovat todellakin kunnollisia nuoria kumpikin; eivät tupakoi tms. ovat olleet kumpikin mukana seurakunnan toiminnassa myös.

Ja kyllähän tytöt tietysti pyykkinsä pesevät jne. mutta noissa muissa jutuissa joskus miettii, että voisi tehdä jotakin pyytämättäkin. Musta on niin kurjaa olla vaatimassa kun tietä, että ovat monessa mukana ja joutuvat mm. harrastuksensa vuoksi olemaan talkootyössä mm. tulevina viikonloppuina, noiden edellä mainittujen juttujen lisäksi

Kyllä sinä ap aivan hyvin voit vaatia kotitöiden hoitoa 2-3 tuntia viikossa. Anna selvät tehtävät, joita ei tarvitse erikseen pyytää, esim. viikkosiivous voisi olla heidän joka viikonloppuinen tehtävä (eli imurointi, lattioiden pesu ja pölyjen pyyhintä kahteen pekkaan). Se ei todellakaan ole paljoa vaadittu. Viikolla voisivat keskittyä enemmän sitten kouluun ja harrastuksiin, vaikka toki silloinkin omat sotkut tulee korjata. Kuten joku jo edellä sanoi, eläminen ennen kotitöitä, mutta kotityöt ennen huveja (harrastuksia).

Vielä totean, että omasta nuoruudestani muistan hyvin, kuinka helpolla sitä kotitöistä luisti, mikäli vain siihen tilaisuus tuli. Ja minäkin olin ns. "kunnollinen nuori".

 

Jaksamiseni ei ole kortilla kotitöiden vuoksi, mutta joskus - siis JOSKUS - olisi kiva jos saisi vaikka sunnuntaina hieman levähtää.
Mutta en ole marttyyri- eikä musta toivottavasti sellaista edes tulekaan. Ja kuten sanottua lasteni hyvinvointi - niin henkinen kuin fyysinenkin on mulle tärkeintä.

Ymmärrän täysin enkä käsitä tätä vallalla olevaa ilmiötä että nuorilta ei voisi koskaan vaatia "ylimääräistä" apua.

 

Mun miestä ei oo koskaan vaadittu tekemään mitään kotihommia, tosin pyykkinsä pesi jonkun aikaa itse, mutta tuskin on koskaa osallistunut imurointiin, siivoukseen ym. Ja sen kyllä nyt aikuisena huomaa, ottaa kaikki kotihommat hirveen raskaina, vaikka joku imurointi esim. ei ole edes iso homma, mutta hälle se on kun siihen ei ole tottunut!

Mä taas jouduin teininä tekemään paljonkin kotihommia ja silti inhoan kaikkia kotitöitä.

Mulla ihan sama homma, koko ajan sateli äidiltä käskyjä mitä mun pitää seuraavaksi tehdä, ja kiukkusi vielä siitä kun en ollut hänen mielestään riittävän oma-aloitteinen kotitöissä. En kai niin, kun edellisen käskyn suorittaminen oli vielä puolitiessä kun seuraavat jo tulivat. Vihasin äitiäni silloin, ja kotityöt olivat pahinta mitä olla saattaa. Oman kotini pystyn silti hoitamaan, vaikka en noista hommista yhtään pidäkään.