Mitä vaimolle 1-vuotis hääpäivälahjaksi?

[-jf-]

Olisiko vinkkejä?

 

[Arvo Tasa]

Miksi sinun pitää ostaa jotain merkkipäivän johdosta? Saatko itse mitään?
Minkä ihmeen takia aina miehen pitää muistaa hääpäivät yms. Miksi se vaimo on "sankari" etkä sinä? Tasa-arvoa, perrrrkele!

 

[-jf-]

Miksi sinun pitää ostaa jotain merkkipäivän johdosta? Saatko itse mitään?
Minkä ihmeen takia aina miehen pitää muistaa hääpäivät yms. Miksi se vaimo on "sankari" etkä sinä? Tasa-arvoa, perrrrkele!

Kyllä aina olen lahjan myös häneltä saanut.
Haluan muistaa häntä lahjoin.

 

[muutaman anoppi]

jos ostasit hälle semmosen nätin pienen sormuksen pikkurilliin?

 

[AMKR]

Tee Aikuisen Miehen Kypsä Ratkaisu: Sano, että hääjuhlahömppää ei teidän taloudessa sitten vietetä. Ei nyt eikä myöhemmin! Säästyt monilta ongelmilta. Et unohda sellaista, mitä ei tarvitse muistaa. Ei tarvitse pähkäillä, mitä olet jo ostanut. Ei odotuksia - ei siis pettymyksiä. Ajattele asiaa puhtaasti järjellä!

 

[yx vaimo]

Koru on hyvä lahja. Itse en saanut mitään 1-vuotishääpäivänä...

 

[Laatuaikaa]

Olisiko vinkkejä?

Minulle riittäisi, että mies muistaisi asian, ostaisi kukkia (yhteiseen kotiin, eli molemmille) ja menisimme ulos syömään (meidän taloudessa mies maksaa tällaiset juhla-ateriat). Tai kenties tanssimaan tai teatteriin. En tarvitse mitään erityistä tavara-lahjaa, vuosien kuluessa niitä kertyy kuitenkin kaikki nurkat täyteen, kun on syntymä- ja nimipäivää, äitienpäivää ja ystävänpäivää, ja vielä joulu. Ja lahjan valinta on aina yhtä vaikeaa (siis ensimmäisten viiden vuoden jälkeen, jolloin vielä keksii kaikkea kivaa ja sopivaa, mutta sen jälkeen on ideat käytetty). Minusta olisi ihan kiva, jos mieheni sanoisi minulle, että "aloitetaanko sellainen perinne, että ei osteta toisillemme mitään häiden vuosipäivälahjaksi, mutta että vietettäisiin se päivä aina kahdestaan tehden jotain kivaa ja erityistä". Ja esim. että häiden vuosipäivän aamuna osoittaisi muistavansa, mikä päivä on, ihan vaikka onnittelemalla ja suukkosin.

Tietysti asia on toinen, jos tiedät, että vaimosi varmasti haluaa nimenomaan jonkun tavaran.

 

[vaimo]

Seuraava kolahti minuun yhtenä hääpäivänä:

Mies vei kivaan ravintolaan syömään, ja oli tilannut kaikki etukäteen valmiiksi. Tarjoilija vain toi pöytään kaikkea mahdollista kysymättä mitään. Ensin tuli kuohuviinilasilliset, sitten alkpalat jne.. Tuntui romanttiselta, kun tuli tunne, että mies on nähnyt vaivaa ja miettinyt, mitä tilata - oli kuulemma oikein keskustellut kokin/tarjoilijan kanssa valinnoista. Jos vielä rahaa riittää, niin sen jälkeen hotelliin yöksi ja siellä vaikka lisää kuoharia ja .....

 

[uusioakka]

Seuraava kolahti minuun yhtenä hääpäivänä:

Mies vei kivaan ravintolaan syömään, ja oli tilannut kaikki etukäteen valmiiksi. Tarjoilija vain toi pöytään kaikkea mahdollista kysymättä mitään. Ensin tuli kuohuviinilasilliset, sitten alkpalat jne.. Tuntui romanttiselta, kun tuli tunne, että mies on nähnyt vaivaa ja miettinyt, mitä tilata - oli kuulemma oikein keskustellut kokin/tarjoilijan kanssa valinnoista. Jos vielä rahaa riittää, niin sen jälkeen hotelliin yöksi ja siellä vaikka lisää kuoharia ja .....

Ei kolahtaisi minuun, kuulostaa niiiiiinnn ällöttävän kliseeltä.
Juoda ja naida voi kotisängyssäkin ja tuntuu yhtä hyvältä.

En haluaisi mitään tavaraakaan, niitä on jo talot täynnä. Elämyksiäkin hankimme kahdestaan kun matkustamme paljon.

Tarvitseeko hääpäivä mitään erityistä muistamista? Avioliiton onni tulee kuitenkin jokapäiväisistä, arkisista pikkuasioista: ohimennen hipaisuista ja pusuista, näteistä sanoista, valmiiksi voidellusta leivästä, imuroidusta kodista, sytytetystä kynttilästä....
Muistaminen on sen yhden päivän merkityksen ylikorostamista, sehän oli kuitenkin vain yksi päivä, josta on jo muistona ties mitä kuvaa ja rihkamaa.

Jos pitää muistaa, tuuleta ja siivoa koti yksin ja salaa, osta nippu kauniita tulppaaneja, hyvät pullat ja keitä kahvit. Sitten hali ja suukko, kun vaimo tulee kotiin.

 

[muutaman anoppi]

Niin, kyllähän talot ja kaapit ovat tavaraa täynnä jo useita vuosia parisuhteessa olleilla.
Ainakin minusta itsestäni oli nuorena vaimona mukava saada jokunen koru lahjaksi, oli se nyt joulu, syntymäp, hääp, tai mikä muu päivä tahansa.
Sittemmin kyllä sanoin miehelleni että nyt korut riittää..ostetaan sitten yhdessä jos jokin pistää silmään eikä siitä pääse ohi.
Niin tehtiin, mutta vaikka olemme olleet naimisissa ikuisuuden..silti on tapana muistaa toista merkkipäivänä.
Vaikka kortilla , mutta muistaa kuitenkin.

Mekin matkustelemme nykyään todella paljon, nyt kun on aikaa ja varaakin kun muuten elää säästeliäästi.
Nuorena ei niin ollut.

 

[vinkki]

Osta vaimollesi korvikset tai sormus, sellaista sarjaa, joka tulee olemaan tuotannossa ja myynnissä vielä myöhemminkin. Sitten ensi vuonna ostat saman sarjan jonkun toisen tuotteen...Kannattaa valita "klassikoita", tai jotain eleganttia ja yksinkertaista.

Myös ekan vuoden kunniaksi voisit ostaa yksikivisen timanttisormuksen, tai vaikka kaulaketjun...

Jonkun aikaisemman vinkki valmiiksi tilatuista annoksista ravintolaan kuullosti myös kivalta.

Riippuen budjetista niitä mahdollisuuksia on ziljoona.
Yhteinen lomamatka (yllätys) kohteeseen. Varaa lennot ja kiva hotelli esim Pariisista, Roomasta tai vaikka Köpiksestä.
Vie vaimosi lomalle viikoksi etelään tms.
Anna hänelle "toimintatonni" ihan mihin vaan, tai lahjakortti johonkin alusvaateliikkeeseen.
Tatuoi takapuoleesi hänen nimensä, ja näytät sen vasta hääpäivän aamuna.

Ja älä missään nimessä unohda kukkia. Vaikka vain yksi ruusu riittää...tietenkin persoonasta riippuen...

 

[Kohta entinen vaimo]

Avioerolla uhkailua.

Sen minä sain 1-vuotishääpäiväksi. Kiitos soon-to-be-ex miehelleni.

 

[rontttoska]

Mie leivon aina täytekakun. Lahjaksi saan ukolta lempikarkkipussin. Mie myös ostan sille semmosen. Aikasemmin oli ihan tavaraa, mut ei me mitään tarvita.

 

[jupijep]

Tahditon ja / tai loukkaava viestisisältö poistettu ylläpitäjän toimesta

 

[pppp]

Koruissa on se paha puoli, että jos mies ei tiedä tarkalleen minkälaista korua vaimo haluaisi (ja usein tilanne on juuri tämä), tulee ostettua kallista tavaraa, jota ei käytetä ja se harmittaa sitten molempia...

Kaikki riippuu ap:n vaimosta, siitä minkä tyyppinen hän on! Niin kuin jo kävi ilmi, toinen tykkäsi ruokailusta, toinen ei; toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Ap, sinä tunnet (toivottavasti) vaimosi parhaiten

Niin, ja muistaa ei ole pakko - jos siitä on yhteisesti sovittu. Muuten on aika ronskia olla toivottamatta hyvää hääpäivää... Ja "muistaminenhan" ei tarkoita tavaraa!

Minä ainakin rakastan kukkia Lisäksi ajan viettäminen yhdessä on aina kivaa (miksikäs sitä muuten olisi siinä parisuhteessa? ). Ei välttämättä tarvitse olla erikoista, mutta kuten sanottu, riippuu vaimosta! Itse myäs ihastuisin johonkin pieneen kaupunkilomaan...

 

[pppp]

Ja minulle ei todellakaan mitään "toimintatonnia" tai lahjakorttia! Minulla on kyllä itsellänikin rahaa ostaa ne alusvaatteet, kiitos vaan. Jos ei muuta keksi, on mielestäni parempi pysyttäytyä kukissa ja pusuissa Niin enkä varmasti haluaisi minnekään Kanarialle matkalle! Ja tatskasta suuttusin, mutta se taisikin olla jo vitsi.

Lyhyesti: jokaiselle omanlaistaan!

 

[pppp]

Öhm: siis "myös" (Typo, ihan oikeesti!! )