T
Töihinkö?
Vieras
Olen ollut pari vuotta kotona lasten kanssa synnytksen jälkeisen masennuksen vuoksi ja minulle on nyt myönnetty kuntoutustukea vuodeksi eteenpäin.
Välillä minulla on hirmuinen hinku takaisin työelämään, välillä taas tuntuu, etten jaksa edes tätä normi arkea. Olen huomannut, että tietyt pakolliset päivittäiset velvollisuudet/rutiinit tekee minulle hyvää, muutoin jään vain herkästi kotiin enkä saa mitään aikaiseksi.
Nyt olisi sitten avoinna unelmieni työpaikka, josta olen haaveillut vuosia Ja ihan meidän naapurissa, työmatkoihin ei menisi kuin 10min/suunta.
Kokeilin aiemmin töihin paluuta entiseen työpaikkaani, jossa työnkuvani muuttui minulle epämieluisaksi, työilmapiiri surkea ja ennen äitiyslomalle jäämistäni jopa suoranaista syrjintää ja kiusaamista. 4kk:n jälkeen vointini paheni entisestään, ja uskon että työilmapiirillä ja liian pitkillä työpäivillä oli melkoisen suuri vaikutus tähän.
Nyt polttelee hurjasti hakea tuota työtä. Mutta pelottaa, jaksaisinko sittenkään käydä vielä 5xviikossa 8h/pv töissä? Miten lasten päiväkoti-rumba tuohon päälle? Vanhempi käy osa-aikaisesti pk:ssa että sikäli ei ihan uus juttu kuitenkaan olisi. Saisinko intoa ja virtaa mielekkäästä työstä (ja mahdollisesti uusista työkavereista) vai polttaisinko itseni aivan loppuun?
Jos aloitan työn ja koeajalla jo huomaan, ettei se ollutkaa minulle hyväksi niin mitä tapahtuu kuntoutustuelleni? Tuleeko jotain karenssia vai jatkuuko se automaattisesti, uutta saikkuahan en tästä samasta syystä taida tähän väliin saada?
Apua, mitä te tekisitte?
Välillä minulla on hirmuinen hinku takaisin työelämään, välillä taas tuntuu, etten jaksa edes tätä normi arkea. Olen huomannut, että tietyt pakolliset päivittäiset velvollisuudet/rutiinit tekee minulle hyvää, muutoin jään vain herkästi kotiin enkä saa mitään aikaiseksi.
Nyt olisi sitten avoinna unelmieni työpaikka, josta olen haaveillut vuosia Ja ihan meidän naapurissa, työmatkoihin ei menisi kuin 10min/suunta.
Kokeilin aiemmin töihin paluuta entiseen työpaikkaani, jossa työnkuvani muuttui minulle epämieluisaksi, työilmapiiri surkea ja ennen äitiyslomalle jäämistäni jopa suoranaista syrjintää ja kiusaamista. 4kk:n jälkeen vointini paheni entisestään, ja uskon että työilmapiirillä ja liian pitkillä työpäivillä oli melkoisen suuri vaikutus tähän.
Nyt polttelee hurjasti hakea tuota työtä. Mutta pelottaa, jaksaisinko sittenkään käydä vielä 5xviikossa 8h/pv töissä? Miten lasten päiväkoti-rumba tuohon päälle? Vanhempi käy osa-aikaisesti pk:ssa että sikäli ei ihan uus juttu kuitenkaan olisi. Saisinko intoa ja virtaa mielekkäästä työstä (ja mahdollisesti uusista työkavereista) vai polttaisinko itseni aivan loppuun?
Jos aloitan työn ja koeajalla jo huomaan, ettei se ollutkaa minulle hyväksi niin mitä tapahtuu kuntoutustuelleni? Tuleeko jotain karenssia vai jatkuuko se automaattisesti, uutta saikkuahan en tästä samasta syystä taida tähän väliin saada?
Apua, mitä te tekisitte?
Motivoiva työ voi auttaa sinua parantumaan. On ihan eri juttu tehdä sellaista työtä josta aidosti tykkää, kuin sellaista, jossa kiusataan ja on paha olla.