mitä tekisin..?

[härkäpää]

1v. hääpäivä tulossa ja niin kovasti toivoisin mieheltäni jotain yllätystä tai pientä hellyyden osoitusta tms. Toivon varmaan turhia, koska hänen mielestään koskaan ei tarvitse mitään merkkipäiviä juhlia jne.
Meillä on pitkä yhteinen historia ja kun olin viimeisilläni, tuli ensimmäiset todelliset ongelmat, kun mieheni biletti 2 iltaa erään naikkosen kanssa ja oli aivan hukassa, eikä tiennyt mitä elämältään haluaa.. Ei myöskään tiennyt mitä tuntee mua kohtaan ja haluaisiko sittenkin elää itsekseen. Haluaa olla hyvä isä ja nähdä lapsemme kasvavan, mutta silloin jo puhuttiin, että pelkästään lapsen takia ei yhdessä olla. Nyt vauva on kuukauden ikäinen ja me molemmat ollaan ihan hulluna siihen. Kaikki on oikeastaan hyvin, mutta onko sittenkään..(?) Ennen kun vauva syntyi, puitiin asiaa ja se jäi sille tolalle, että aika näyttää ja katsotaan sitten syksymmällä tilannetta uudelleen....
Keksisinkö jotain hääpäivälle (ohjelmaa, lahjan tms..) vai odotanko vain, että keksiikö mieheni jotain???????
Hirveästi vaivaa, että mitä mies nyt miettii ja mitä tuntee minua kohtaan, mutta kun en tällä kertaa haluaisi enää olla keskustelun avaaja..
(ehkä vähän sekava viesti, mutta kun en oikein pysty tästä kenenkään kanssa puhumaankaan..)
Voisiko joku antaa vähän apuja ja vinkkejä miten pääsen tästä umpikujasta..

 

[miumau-77]

Meillä noi merkkipäivät on kans ollu ongelmia, kun mies ei halua muistaa mua millään lailla. Itse oon tullu miedän kohdalla siihen tulokseen, että antaa olla. En mäkään toisaalta ole mikään intohimoinen merkkipäivien juhlija, joten turhaa siitä kehittää riitaa ja stressiä. Homma kun on mulla menny näin et ensin sen pari viikkoa stressannu et ostaako mies lahjaa tms. ja jatkuvasti muistuttanut/painostanut siihen ja lopputuloksena mitään ei ole tullut paitsi riitaa. Mies ei ole koskaan aikaisemmassakaan elämässään panostanut merkkipäiviin paitsi todennäköisesti omiin syntymäpäiviinsä ja hänen mielestään se ei ole vain hänelle luontevaa. Niinpä olen kääntänyt asian niin, että mies osoittaa välittämisensä muulla tavoin, tekemällä meillä arkisin ruokaa, sanoillansa jne. Jos mä jotakin kaupasta tarvin niin voinhan mä ostaa itsekin, tulee just se mitä olen ajatellut, eikä tarvi montaa viikkoa ketään hiillostaa... Ei se toinen ihminen muutu ja turhaan silloin tuhlaa energiaansa, ei ne lahjat kuitenkaan välittämisen mittarri ole...

Tää nyt ei ollu varmankaan se sun kirjoituksen pääpointti vaan ylipäätänsä teidän suhde ja se rakastaako mies sinua.. Ei siinä auta muu kuin jutella ja aika usein se pelin avaus jää naiselle.. miehet kun ei välttämättä tule ajatelleeksi koko asiaa.. Sitä vaan halusin kirjoituksellani tuoda esille, että älä lataa siihen hääpäivään liikaa odotuksia, ettei tule entistä enemmän paineita ja pahaa mieltä. Lahjukset ja todelliset tunteet voivat olla kuitenkin kaksi eri asiaa. Näin ainakin uskon, vaikka tokihan se olis munkin kiva lahjoja saada :flower:

 

[Micosa]

Meillä 3vuotis hääpäivä tänään ja odottavalla kannalla olen.
Mies hääräilee vielä tontilla rakennuspuuhissa(sanoin että menee rauhassa vain).
Viime vuonna ostin miehelle lahjaksi toisen sormuksen(samanlainen kuin kihlasormus).


Tee esim.ruokaa josta miehesi pitää,yritä johdattaa samalla keskustelua että pitäisit että vaikka tämä päivä muistettaisiin(vihki)jotenkin teidän omalla tavalla.
Olkoon sitten virallista kukkia jne tai kenties koko perheen piknik puistoon.Ehkä onko hänellä kenties jokin mitä haluaisi muttei osaa/kehtaa sanoa koska perinteisesti oletetaan yleensä miehen hoitavan nämä.Yllätä ihmeessä miehesi jotenkin.