Mitä tekisin...

[Rättiväsynyt]

Olen raskaana ja esikoinen on vasta 10kk. En jaksaisi nyt uutta raskautta. Tämä lähti käyntiin ehkäisystä huolimatta, aina ollaan kondomia käytetty, siis AINA!

Tuntuu että en jaksaisi, aborttiakaan en kykenisi tekemään. Mies on innoissaan ja lähipiiri aivan täpinöissään ja minä en ole. Olen varmaan ainut joka vain suree. Millä jaksan, juuri kun esikoinen alkoi nukkua ja uhmaa odotellaan. Olen niiiiin väsynyt. Vaippa ja tuttipulloralli alkaa alusta, olen lievästi sanottuna paniikissa.

Jos päädyn aborttiin, miten sanon sen miehelle? En kuitenkaan siihen kykene mutta annanko lapsen tulla ja pyydän sitten vasta apua vai olenko hiljaa... Luonto ei antaisi periksi sanoa etten oikeasti jaksa....

Mitä teen?

 

[ap]

please...

 

[Non compos mentis]

Voisko sitä sanoa sille miehelle vaikka niin, että sinä tarttet apuja. Palkatkaa siivooja, koettakaa saada kunnasta perhepalvelun työntekijä teille. Miten sun jaksamista vois auttaa? Lähipiiri vois välillä ulkoiluttaa esikoista kun nukut tms.

 

[huilaile]

Sun väsymys helpottaa ajan kanssa. Sun täytyy vaan tottua ajatukseen. Ja toisen kanssa on yleensä helpompaa. Koeta olla stressaamatta ja lepäile. Jaksamisia!!

 

[d]

Puhu miehellesi asiasta. Kerro että et nyt jaksaisi toista pientä. Keskustelette ja mietitte yhdessä asiaa. Voimia sinulle!