Mitä tehdä, kun mies ei ole valmis parisuhteeseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Avuton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Avuton

Vieras
Olen "tapaillut" erästä miestä tässä jonkin aikaa, ollut aina noin viikon kerrallaan yökylässä hänen luonaan (asumme siis eri paikkakunnilla) ja pidän hänestä todella paljon, sekä hän minusta. Kun olen visiitillä hänen luonaan, teemme ruokaa, käymme elokuvissa, syömässä, kahvilla, pubeissa ja pitkillä kävelyillä käsi kädessä, sekä juttelemme aamuun asti kaikesta mitä mieleen tupsahtaa, mikä mielestäni määritellään parisuhteeksi.
Otin kuitenkin puheeksi seurustelun, mutta hän tyrmäsi ajatuksenkin siitä pitkään aikaan, sillä erosi alle puoli vuotta sitten parin vuoden suhteesta.

Haluan ymmärtää (ja osittain ymmärränkin) häntä, mutta pidämme toisistamme niin paljon että on turhauttavaa olla varsinaisesti sinkku. En tiedä mikä minua vaivaa, kun en ole tyytyväinen tilanteeseen. Yleensä itse olen se sitoutumiskammoinen, mutta nyt kammoksun yksinoloa.

Ajattelen pääni puhki, että onko hänellä joku toinen nainen tai harrastaako yhden yön juttuja, kun olen itse satojen kilometrien päässä. Itse en halua enää ketään muuta sänkyyni kuin hänet.
Seksi on uskomattoman hyvää ja se paranee kerta kerralta. Olemme toistemme seurassa omia itsejämme, eikä kummallakaan ole syytä esittää mitään, mitä ei ole.

Ongelma on siis se, että olen onnellinen hänen kanssaan, mutta lähdettyäni (ja joskus hänen seurassaan) mietin vain: "Entä jos hän ei ole valmis seurustelemaan pitkään aikaan?" Onko kenelläkään antaa vinkkejä tilanteeseeni?

Kiitos jo etukäteen kaikille!
 
Toki yksilöllistä, mutta minusta puoli vuotta on jo kohtalainen aika toipua erosta, vai oliko suhde/ero jotenkin traumaattinen? Minkä perusteella hän osaa sanoa, ettei ole vielä pitkään aikaan valmis seurustelemaan?
 
[QUOTE="naps";25427858]Toki yksilöllistä, mutta minusta puoli vuotta on jo kohtalainen aika toipua erosta, vai oliko suhde/ero jotenkin traumaattinen? Minkä perusteella hän osaa sanoa, ettei ole vielä pitkään aikaan valmis seurustelemaan?[/QUOTE]
Joillekin on, joillekin ei. Paljon on merkitystä sillä, oliko ko mies jättäjä vai jätetty. Jättäjä yleensä toipuu erosta nopeasti, jätetyllä voi kestää vuosiakin.

Ap:lle sanoisin, että odota nyt vielä jonkin aikaa. Tuskin kuitenkaan haluat miehen edellisen suhteen "kummituksia" mukaan teidän suhteeseenne, vai mitä?
 
[QUOTE="naps";25427858]Toki yksilöllistä, mutta minusta puoli vuotta on jo kohtalainen aika toipua erosta, vai oliko suhde/ero jotenkin traumaattinen? Minkä perusteella hän osaa sanoa, ettei ole vielä pitkään aikaan valmis seurustelemaan?[/QUOTE]

Minunkin mielestä puolessa vuodessa ehtii toipua hyvin, mutta niinkuin sanoit, se on yksilöllistä.
Hänen entinen naisystävänsä petti häntä, eikä varmaankaan sen takia luota. Olen tehnyt selväksi hänelle, etten IKINÄ voisi tehdä mitään niin kamalaa kenellekään, mutta kaipa häntä pelottaa siltikin. Ei hänellä ole mitään muuta kuin vihan tunteita exäänsä kohtaan, joten heidän yhteenpaluuta ei tarvitse pelätä.
 
Minunkin mielestä puolessa vuodessa ehtii toipua hyvin, mutta niinkuin sanoit, se on yksilöllistä.
Hänen entinen naisystävänsä petti häntä, eikä varmaankaan sen takia luota. Olen tehnyt selväksi hänelle, etten IKINÄ voisi tehdä mitään niin kamalaa kenellekään, mutta kaipa häntä pelottaa siltikin. Ei hänellä ole mitään muuta kuin vihan tunteita exäänsä kohtaan, joten heidän yhteenpaluuta ei tarvitse pelätä.
Kuinka moni nainen on selvinnyt erosta puolessa vuodessa ja uskaltaa luottaa uuteen mieheen, jos entinen mies on pettänyt?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;25427898:
Kuinka moni nainen on selvinnyt erosta puolessa vuodessa ja uskaltaa luottaa uuteen mieheen, jos entinen mies on pettänyt?

Kyllähän se on hankalaa, itsekin olen ollut kyseisessä tilanteessa, mutta se on muuttunut kun vaan on löytänyt jonkun, jonka seurassa jokainen sekunti tuntuu oikealta, pitäisi myös luottaa. Ei se tunnu hyvältä, jos toisella ei ole minkäänlaista luottamusta minuunkaan, varsinkin "suhteessa" jossa olemme kummatkin onnellisempia kuin koskaan.
 
Mun täytyy nyt painottaa vielä erikseen tuota toipumisaikaa. Mulla meni edellisestä suhteesta toipumiseen oikeasti kaksi vuotta. Se tuntuu pitkältä ajalta, mutta ihan oikeasti se vei multa niin kauan. Sinä aikana tapasin kyllä ihan ok ihmisiä, jotain juttujakin oli, mutta koskaan kukaan ei voinut olla mitään muuta kuin sen entisen "korvike", en todellakaan ollut siis valmis aloittamaan uutta suhdetta. Millään tavalla ei olisi asiaa tai mun tunteita muuttanut, jos joku olisi siinä sanonut että hei, siitä on kulunut jo puoli vuotta, kyllä sun nyt jo pitäis olla sen yli.

Tämä ei nyt varmasti millään tavalla auta sua, ja ymmärrän kyllä tottakai myös sun tilannetta, mutta halusin nyt vaan tuoda esiin sen toisenkin puolen asiasta.
 
Kyllähän se on hankalaa, itsekin olen ollut kyseisessä tilanteessa, mutta se on muuttunut kun vaan on löytänyt jonkun, jonka seurassa jokainen sekunti tuntuu oikealta, pitäisi myös luottaa. Ei se tunnu hyvältä, jos toisella ei ole minkäänlaista luottamusta minuunkaan, varsinkin "suhteessa" jossa olemme kummatkin onnellisempia kuin koskaan.
Niin...mun mielestä on hassua, että kukaan ei sano naiselle, että kyllä puolessa vuodessa pitää unohtaa petturimies ja olla valmis uuteen parisuhteeseen. Mutta kun petetty onkin mies, niin pitää. Jos te olette paljon yhdessä ja teillä on mukavaa, niin älä hoputa häntä asian suhteen vaan anna hänen toipua kokemuksestaan rauhassa. Jos nyt jätät hänet, se vain vahvistaa hänen käsitystään siitä, että naisiin ei voi luottaa. Edetkää siis aikessa rauhassa äläkä hoppuile :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;25427990:
Niin...mun mielestä on hassua, että kukaan ei sano naiselle, että kyllä puolessa vuodessa pitää unohtaa petturimies ja olla valmis uuteen parisuhteeseen. Mutta kun petetty onkin mies, niin pitää.

Nyt on kyllä pakko ihmetellä, miten tästä tuli sukupuolikysymys? Ja kuka ihme sanoi, että pettäminen pitää unohtaa puolessa vuodessa? Itse sanoin vain - tietämättä asiasta enempää - että se on kohtalainen aika tilanteesta ja yksilöstä riippuen ja tein vielä jatkokysymyksen olosuhteista. Minkähänlaiset disclaimerit lausuntojensa perään pitäisi laittaa, että voisi sanoa yhtään mitään ;)

Ap: Uskotko siis itse, että kyse on tästä aiemman suhteen aiheuttamasta epävarmuudesta? Arveleeko mies itse pystyvänsä pääsemään asian yli? Oletteko molemmat liikkeellä avoimin kortein vai oletatteko asioita? Avoimuus aina hyvä, olettamukset eivät niinkään...
 
[QUOTE="naps";25428172]
Ap: Uskotko siis itse, että kyse on tästä aiemman suhteen aiheuttamasta epävarmuudesta? [/QUOTE]

Ainakin osasyyllinen siihen epävarmuuteen on varmasti aiempi parisuhde, mies nimittäin itse kertoi minulle, että ex-tyttöystävä oli saanut herran itsetunnon runneltua. Itsetuntohan se on nyt tuollaisessa tilanteessa aika kovilla, ja se vaikuttaa todella paljon aina esim. mahdolliseen uuteen suhteeseen.

[QUOTE="naps";25428172]
Arveleeko mies itse pystyvänsä pääsemään asian yli? Oletteko molemmat liikkeellä avoimin kortein vai oletatteko asioita? Avoimuus aina hyvä, olettamukset eivät niinkään...[/QUOTE]

Mies arveli, että joskus on varmasti valmis seurustelemaan ja täysin yli aiemmasta suhteesta, mutta siihen voi kulua aikaa. Itselläni on ollut niin kuiva kausi, eikä miesvalintani ole menneet ihan nappiin, joten ehkä hätiköin vähän.
Yritän olla stressaamatta asiaa, mutta olen niin tykästynyt kyseiseen mieheen. En uskonut "sielunkumppaneihin", mutta nyt alan pikkuhiljaa uskomaan siihenkin hölynpölyyn! :-D

Ongelmana on myös pieni mustasukkaisuus; olen huolissani, että herra löytää jonkun uuden, oman ikäisensä (hän on minua 7 vuotta vanhempi, olen 19-vuotias) ja paremman lähempää. Ei minulla varmaankaan pitäisi olla mitään hätää, mutta en voi peloilleni ja suhteellisen alhaiselle itsetunnolleni mitään.
 

Yhteistyössä