Mitä tehdä kun ahmiminen uhkaa lähteä lapasesta? Pelkään vielä joku kerta oksentavani syömäni herkut pois.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Ongelma on alkanut pikkuhiljaa. Ensin silloin tällöin "salaa" ostettuja sipsejä jne. Ja aina vain pahenee. Kun mies alkoi huomautella joka viikonloppuisista sipsipusseista, aloin ostamaan ja syömään niitä salaa. Saatan jopa odottaa sellaisia päiviä, jolloin tiedän mieheni olevan poissa, jotta voin päästä ostamaan herkkuja.

Esim. Eilen ostin pari marjapiirasta ja vetäisin ne molemmat itse salaa (pieniä tosin). Tänään ostin kaksi pientä sipsipussia, jotka söin äsken, salaa.

Oksettaa heti kun olen syönyt ja alkaa ahdistaa. Vaatteet alkavat kiristää pikkuhiljaa, enkä haluaisi lihota. En vain pysty hillitsemään itseäni kaupassa, kun kävelen herkkuhyllyille.

Onko kukaan kärsinyt vastaavasta ahmimisesta, ja olisiko kenelläkään antaa vinkkejä? :(
 
Kuin mun kädestä. Paitsi että oksensin ja lopulta sairastuin anoreksiaankin.

Mun vinkki on, että ota todesta ongelmasi. Ilman oksennustakin tuo on vakavaa. Suosittelisin, että menisit käymään lääkärissä ja psykologilla. Mahdollisesti terapiaakin.

Muutama pohdintakysymys sulle:
Miksi syöt salaa?
Mikä yksin olemisessa on sellaista, että et voi silloin olla ahmimatta?

Jaksamista! Hae ajoissa apua!
 
En haluaisi mitään lääkäreitä sotkea tähän vaivaani, kun en kuitenkaan ole oikeasti sairas. En vain löydä sitä itsekuria mistään, hillintä vain pettää ja siinä vaiheessa kun vatsa alkaa täyttyä, alkaa morkkis iskeä.

Mielestäni yksinolemisessa ei ole mitään vaikeaa, olen aina tykännyt olla yksin. Haluan syödä vain, koska pidän siitä. Ja jotta saisin tehdä sitä syyllistämättä, odotan jopa sitä yksinoloa. Ällöttävää. En kehtaa puhua tästä kenellekään.

Tarvitsisin vain jostain sitä itsekuria. Tai ehkä minun pitäisi alkaa vältellä yksinoloa, jos se johtaa aina ahmimiseen. En tiedä.
 
voisitko pienillä&terveellisillä, tiheään syödyillä aterioilla pitää verensokerin tasaisena, jolloin himoa ei tule?

mene kylläisenä kauppaan, niin houkutus ostaa herkkuja pienenee huomattavasti.

keksisitkö yksinollessasi jotain muuta mielekästä puuhaa, joka korvaisi ahmimisen?

voisitko dippailla porkkanoita sen sijaan että syöt rasvaisia herkkuja?

tässä muutama vinkki saman kokeneelta =) jaksamisia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En haluaisi mitään lääkäreitä sotkea tähän vaivaani, kun en kuitenkaan ole oikeasti sairas. En vain löydä sitä itsekuria mistään, hillintä vain pettää ja siinä vaiheessa kun vatsa alkaa täyttyä, alkaa morkkis iskeä.

Mielestäni yksinolemisessa ei ole mitään vaikeaa, olen aina tykännyt olla yksin. Haluan syödä vain, koska pidän siitä. Ja jotta saisin tehdä sitä syyllistämättä, odotan jopa sitä yksinoloa. Ällöttävää. En kehtaa puhua tästä kenellekään.

Tarvitsisin vain jostain sitä itsekuria. Tai ehkä minun pitäisi alkaa vältellä yksinoloa, jos se johtaa aina ahmimiseen. En tiedä.

Miksi hillintä pettää? Minkälainen tilanne siihen johtaa? Väsymys, vitutus, nälkä, mikä? Miksi siis syöt? Mitä täytät syömisellä?
 
Kiitos tuesta.

Nuo pienet ja terveelliset välipalat voisivat auttaa. Alhainen verensokeri saa ongelman pahenemaan nimittäin huomattavasti. Täytyisi varmaan ostaa jotain rusinoita, hedelmiä ja pähkinöitä käsilaukkuun, joita voisi esim. ennen kauppaan menoa napostella.

Porkkanoita olen yrittänyt dippailla, mutta käsi eksyy silti sinne sipsihyllylle aina kaupassa, koska ne vain ovat parempia. Mutta jotain on tehtävä. Tuon välipalojen syömisen aloitan heti huomenna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miksi hillintä pettää? Minkälainen tilanne siihen johtaa? Väsymys, vitutus, nälkä, mikä? Miksi siis syöt? Mitä täytät syömisellä?

Useimmiten nälkä varmasti on varmasti se syy. Toiseksi myös väsymys, käyn kaupassa töistä/opiskeluistani tullessa, ja toisinaan (tai no aika useinkin) haluan vain jotain äkkiä mahaani ja paljon. En jaksa alkaa väkertää mitään terveellistä lounasta.

Eikä tuo vitutuskaan ole mikään poissuljettu syy. Joskus ostan herkkuja myös "kostoksi" jostain asiasta, mikä vituttaa. Tyylillä "jaa, sinä teit noin minulle, minäpä sitten ostan jotain rasvaista ja vedän sen naamariini". Voi elämä, ihan älytöntä. En tiedä pitäisikö nauraa vai itkeä.
 

Yhteistyössä