Ongelmana ei yleensä olekaan se, etteikö 2-v ymmärrä kieltoja vaan se, että muisti on sen verran lyhyt, että kaikkia kieltoja ei millään muista. Kannattaa miettiä, että onko 2-v ikäisen kanssa kommunikointi lähinnä sitä, että vain kielletään kerta toisensa jälkeen vai myös jotakin muuta...
Jos tuntuu, että koko ajan saa olla kieltämässä, niin eikös silloin olisi helpompaa nostaa ainakin yleisimmin käytetystä huoneesta (olipa se sitten keittiö, olohuone tai lapsen oma huone) tekisi lapsiystävällisemmän. En tarkoita, että huone pitää tehdä täysin steriiliksi ja tavarattomaksi, mutta ainakin lapselle jää oikeasti tilaa leikkiä ja tehdä touhujaan. Meillä esimerkiksi olohuoneessa lapsella on oma laatikko ja hylly, johon legojuttuja yms. voi tehdä, koska pienestä asunnostamme johtuen olemme nimenomaan olohuoneessa. En minä ainakaan jaksaisi koko ajan nostaa pöytäliinaa takaisin pöydälle, nostaa kukkaa pystyyn jne. Kyllä niitä juttuja voi ottaa esille sitten vähän myöhemminkin, kun lapsella on enemmän ikää. Tällä systeemillä olen kaksi lasta kasvattanut ja nyt kolmannen kanssa sama on edessä, kunhan hän lähtee konttaamaan.
Joo, suosittelen myös lämpimästi noita kasvatusohjelmia. Onkohan se nyt Jo Frost, jolla tuntuu olevan hyviä ideoita. Esimerkiksi jos muu kielto ei tehoa (lapsesta kiinni, katsekontakti, matalalla selkeällä äänellä kielto), viimeinen rangaistus on nurkkaan niin moneksi minuutiksi, mitä on ikää. Asunnosta siis valitaan paikka (esim. rappunen tai penkki), jossa rangaistus suoritetaan.
Minusta kannattaa kyllä miettiä sitäkin, että annetaanko lapsen olla kotona lapsi. Jos kotona ei saa leikkiä kovaäänistäkin leikkiä, niin missä sitten saa tehdä niin vai pitäisikö lapsen alusta asti olla hiljaa hissukseen? Ei sekään ole kovin kivaa, jos lapsi on monta kertaa nurkassa miettimässä tekosiaan rangaistuksena. Jos sanoo 'ei', sitä pitää myös tarkoittaa ja vaatia lasta käyttäytymään sen mukaan. Muodon vuoksi sanottu epämääräinen kielto, josta äiti tietää jo heti, ettei lapsi kuitenkaan tottele vaan pahentaa asiaa, sillä silloin lapsi ei millään tottele silloin, kun tosiaankin pitäisi totella.
